Nupoutus tarkoittaa vasikoiden sarvenaiheiden tuhoamista niin, että niiden sarvien kasvu estyy. Suuri osa suomalaisista vasikoista nupoutetaan.
Nupouttamisen yleistyminen johtuu erityisesti pihattonavetoiden lisääntymisestä. Vapaa liikkuminen pihatoissa on etu eläinten hyvinvoinnille, mutta se lisää riskiä eläinten välisistä konflikteista. Tämän vuoksi pihatoissa elävät lehmät lähes poikkeuksetta nupoutetaan. Nupoutettuja lehmiä pidetään myös hoitajien kannalta turvallisempina. Vaihtoehtoisesti voitaisiin kasvattaa luontaisesti sarvettomia nautoja, mutta tällä hetkellä yleisimmin maidontuotannossa käytetyillä nautaroduilla on sarvet.
Suomessa vasikat nupoutetaan kuumapolttamalla sarvenaiheet. Toimenpide aiheuttaa vasikalle kaksi kolmannen asteen palovammaa, joten on selvää, että ilman kivunlievitystä se aiheuttaa eläimelle suurta tuskaa. Alle neljän viikon ikäisten vasikoiden kipulääkitys nupoutuksessa ei ole Suomessa pakollista, mutta suurin osa tiloista ilmoittaa silti jo käyttävänsä kipulääkitystä.
Kivunhoito on tehokasta, kun yhdistetään rauhoitus, paikallispuudutus ja tulehduskipulääkitys. Eläimen rauhoittaminen helpottaa puudutusaineen käyttöä, eikä vasikalle jää ikävää muistijälkeä toimenpiteestä. Puudute estää kivun toimenpidehetkellä ja noin kaksi tuntia sen jälkeen. Tulehduskipulääke hoitaa kipua noin vuorokauden.
Usean vuorokauden kipu
Keväällä julkaistiin Ann-Helena Hokkasen väitöskirja Hot-iron disbudding pain in calves: Studies on perception of pain and options to increase pain alleviation. Väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää suomalaisten maidontuottajien käsityksiä ja käytäntöjä vasikoiden nupoutuskivusta sekä parantaa mahdollisuuksia tutkia ja hoitaa vasikoiden kokemaa kipua ennen nupoutusta ja sen jälkeen.
Tehokasta kivunhoitoa käytetään vähän, koska tilallinen ei saa käyttää rauhoitus- tai puudutusaineita itse, vaan paikalle on kutsuttava eläinlääkäri. Kustannusten säästämiseksi näin ei aina haluta tehdä.
Nupoutuskipua toimenpidehetkellä sekä heti sen jälkeen on tutkittu paljon, mutta nupoutuksen aiheuttamasta pidempikestoisesta kivusta tiedetään vielä hyvin vähän. Tutkimukset viittaisivat siihen, että vasikka voi tuntea kipua usean päivän ajan nupoutuksen jälkeen. Tutkimuksessa haluttiin kehittää automaattinen mittauslaite, jolla voidaan mitata vasikoiden makuuaikaa ja unta eläimiä häiritsemättä. Vasikat ilmentävät kipua usein levottomuudella ja lepokäytöksen muutoksella, kun normaalisti lepokäytös on varsin muuttumaton.
Tuottajille lisää koulutusta
Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, miten tuottajat kokevat nupoutuksen aiheuttaman kivun eläimille ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kutsuvatko tuottajat eläinlääkärin lääkitsemään nupoutettavat eläimet.
Tutkimukseen osallistuneista maidontuottajista suurin osa suhtautui nupoutuskipuun vakavasti ja koki eläimille aiheutetun kivun olevan voimakasta. Tuottajat, jotka kokivat nupoutuskivun voimakkaaksi, suhtautuivat naudan kipuun yleisestikin vakavammin kuin ne tuottajat, jotka arvioivat kivun lievemmäksi. Tuottajat, jotka pitivät nupoutuksen aiheuttamaa kipua voimakkaana ja kivunlievityksen käyttöä tärkeänä, kutsuivat eläinlääkärin paikalle lääkitsemään nupoutettavat vasikat useammin kuin ne tuottajat, jotka arvioivat kivun ja kivunlievityksen tarpeen alhaisemmaksi. Kuitenkin alle puolet kyselyn tuottajista kutsui eläinlääkärin tekemään nupoutukset. Johtopäätösten mukaan kivunlievityksen käyttö nupoutuksen yhteydessä voisi tulevaisuudessa lisääntyä, jos tuottajia koulutettaisiin nykyistä enemmän vasikan kokemasta kivusta ja kivunlievityksen tärkeydestä.
Animalian tavoitteena on saada tulevaan eläinsuojelulakiin kirjaus, että kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Näihin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa nupoutus.
Kuvat: Oikeutta eläimille (artikkelikuva) & Ninni Pekkala (vasikka messuilla).
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2015. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
