Eläinkokeet ovat yksi vanhimmista eläinoikeustoiminnan kohteista Suomessa. Myös Animalian toiminta sai alkunsa koe-eläimistä, kun keskustelu eläinten julmasta kohtelusta tieteellisessä tutkimuksessa nousi esille.
Vuonna 1961 perustettu Animalia kantoi aluksi nimeä Pohjoismainen Liitto tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi – Suomen osasto. Eläinkokeet ovat edelleen – 60 vuotta järjestön perustamisesta – keskeinen ja yksi haastavimmista eläinoikeustyön osa-alueista. Eläinkoetoiminnan luonne osana tiedemaailmaa tekee siitä medialle ja kuluttajille vaikeasti lähestyttävää. Tarkkoja tietoja kokeiden yksityiskohdista on vaikeaa saada. Aiheesta käytävä julkinen keskustelu on siten vähäistä verrattuna esimerkiksi ruuantuotannossa käytettäviin eläimiin.
Euroopan unioni pyrkii eläinkoedirektiivin avulla vähentämään eläinkokeiden määrää. Lopullisena tavoitteena on päästä niistä kokonaan eroon. Kunnianhimoisesta tavoitteesta huolimatta edistysaskeleet ovat olleet hitaita EU:n laajuista kosmetiikan eläinkoekieltoa lukuun ottamatta.
Eläinkokeet ovat edelleen pakollinen osa lääketutkimusta. Kokeet ovat kuitenkin hyvin tehottomia, sillä yli 90 prosenttia eläinkokeet läpäisseistä lääkkeistä ei läpäise ihmiskokeita, eikä siten päädy koskaan käyttöön.
Suomalaiset valmiita korvaamaan eläinkokeet
Suomalaiset kannattavat vahvasti eläinkokeiden korvaamista muilla menetelmillä. Animalian alkuvuodesta 2021 tilaaman eläinoikeusgallupin vastaajista 78 prosenttia oli joko täysin tai osittain sitä mieltä, että eläinkokeet tulisi asteittain korvata sellaisilla tutkimusmenetelmillä, joissa ei käytetä eläimiä hyväksi.
Tulos on merkittävä, sillä lääkekehitys ja -tiede on pitkälle riippuvainen eläinkokeista. Lisäksi kysely teetettiin aikana, jolloin koronapandemia ja sitä vastaan kehitettävät rokotteet ovat olleet vahvasti esillä mediassa.
Suomessa tehdään vuosittain eläinkokeita noin 100 000 eläimellä, joista yleisimpiä ovat hiiri, kala ja rotta. EU:n tasolla määrät ovat valtavia – vuosittain käytetään noin 9 miljoonaa eläintä. Kokeet aiheuttavat eläimille monenlaista kärsimystä. Pienimmillään haitta on verrattavissa neulanpistoon, mutta pahimmillaan eläimille aiheutetaan pitkäaikaista kipua tai muuta vakavaa haittaa.
Eläinten itseisarvo ja lajityypilliset käyttäytymistarpeet huomioitava
Kysymys eläinkoetoiminnan hyväksyttävyydestä kytkeytyy vahvasti eläinten itseisarvoon. Suomalaisten mielestä eläinten itseisarvo tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin. Eläinoikeusgallupin mukaan jopa 74 prosenttia vastaajista oli täysin tai osittain sitä mieltä, että eläimillä on oikeuksia ja siksi eläinten itseisarvo tulisi kirjata lakiin.
Vielä suurempi osa vastaajista, 85 prosenttia, oli sitä mieltä, että kaikkien eläinten tulisi saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Eläinkokeiden aiheuttaman kärsimyksen lisäksi eläinten olot koe-eläinlaitoksissa ovatkin kaikkea muuta kuin lajityypilliset. Esimerkiksi hiiren elintila rajoittuu puolikkaan A4-paperiarkin alueelle. Rotat eivät pääse kurkottelemaan pystyasennossa eivätkä laitoksissa elävät koirat ulkoilemaan. Lajitovereiden seuraa vaativat eläimet eristetään usein kokeiden takia.
Kansalaisten näkemykset tulisikin ottaa vahvemmin huomioon tehtäessä päätöksiä, jotka liittyvät lainsäädäntöön ja julkisten tutkimusvarojen käyttöön.
Kohti eläinkokeetonta maailmaa
Eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä onneksi kehitetään ympäri maailmaa. Eläinkokeettomien menetelmien tulokset ovat suoraan sovellettavissa ihmisiin, ja lisäksi ne ovat nopeampia ja kustannustehokkaampia verrattuna eläinkokeisiin. Eläinkokeeton tutkimus perustuu esimerkiksi ihmisten kantasoluista erilaistettuihin soluihin pohjautuviin kudos- ja elinmalleihin, joita Suomessa kehittää Tampereen yliopiston yksikkö FICAM.
Uusien menetelmien kehittäminen on kuitenkin hidasta ja vanhat tottumukset sitovat tutkijoita eläinkokeisiin. Siksi rahallista panostusta ja tutkijoiden koulutusta tulisikin suunnata entistä vahvemmin näihin uusiin menetelmiin.
Lue lisää
Animalia 3/2021. Eläinoikeusraportti
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 2/2021. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
