Maaseudun tulevaisuuden tilaamasta kyselystä ilmenee, että yli 10 prosenttia suomalaisista eläintuotantotiloista aikoo raivata lisää peltoa ensi vuoden aikana.
Viljelijäkyselyn vastaukset kertovat, että maito- ja lihanautatiloista 13 prosenttia on aikeissa raivata lisää peltoa. Sikatiloistakin 11 prosenttia kertoo raivausaikeista. Viljatiloista vain viisi ja erikoiskasvitiloista kolme prosenttia aikoo kasvattaa ensi vuonna pinta-alaansa raivaamalla.
Pellon raivaaminen on suosituinta suurilla karjatiloilla. Uutta peltoa päädytään raivaamaan rehun tuotannon lisäämiseksi tai lannan levitysalan varmistamiseksi. Cap-uudistuksen takia ensi vuodesta alkaen raivattavan uuden pellon täytyy olla pysyvästi nurmella, ja sitä ei saa kyntää.
Suomen viljelty ala oli vuosien 2013–2018 aikana keskimäärin 1 981 400 hehtaaria ja kokonaispeltoala 2 269 700 hehtaaria. Vuonna 2022 viljelty ala oli 2 035 000 hehtaaria ja käytössä oleva maatalousmaa yhteensä 2 268 000 hehtaaria. Koko tämä ala ei mene suoraan suomalaisten ruuan tuottamiseen, vaan osa pinta-alasta ja tuotannosta menee muuhun käyttöön.
Kasviperäinen ruokavalio vaatisi vähemmän peltopinta-alaa
Muualla maailmassa metsien raivaaminen pelloiksi on puhuttanut jo vuosia yhtenä ilmastokriisiä kiihdyttävänä asiana. Syy uusien peltojen raivaamiselle löytyy kasvavasta eläintuotannosta ja siihen tarvittavasta peltoalasta. Tällä hetkellä suurin osa Euroopan unioniin tuodusta rehuksi tulevasta soijapavuista tulee Yhdysvalloista sekä osin Brasiliasta, missä soijan kasvava viljelypinta-ala aiheuttaa trooppista metsäkatoa ja uhkaa Amazonin sademetsää.
Peltojen raivaaminen on Suomessakin yksi metsäkadon syy. 2000-luvulla uutta turvepeltoa on raivattu noin 50 000 hehtaaria, lähinnä nautakarjatilojen lannanlevityksen tarpeisiin.
Suomen peltopinta-alasta noin 70 % on tällä hetkellä rehutuotannon käytössä. Vilja-alasta yli kolmannes oli rehuohraa ja lähes kolmannes kauraa. Hieman yli kolmannes Suomen koko peltoalasta eli noin 794 000 ha pelloista on ollut rehunurmena vuonna 2022. Lisäksi suurin osa härkäpavusta ja herneestä käytetään tällä hetkellä rehuksi.
Suomalainen maatalous tuottaa tällä hetkellä enemmän ruokaa tuotantoeläimille kuin ihmisille. RuokaMinimi-hankkeen loppuraportin Vegaaniruokavaliossa tarvittaisiin peltoa pelkästään kasviperäisen ruoan tuotantoon noin 508 000 hehtaaria. Kasviperäisessä viljelyssä peltoa ei tarvitse raivata lannanlevityskentiksi.
2000-luvulla turvepeltojen pinta-ala on kasvanut, mutta Kestävän maatalouden tiekartan ennusteen mukaan trendi loppuu tukikauden 2021–2027 alussa. Suuria muutoksia maatalousmaan kokonaispinta-alaan ei ole oletettavissa vuoteen 2027 mennessä. Raivausta rajoittava maankäyttömaksu on ministeriöillä selvityksessä.
Lue lisää (muualla verkossa)
Maaseudun tulevaisuus 14.12.2022. Suuret karjatilat aikovat raivata lisää peltoa – ensi vuodesta alkaen uudet raiviot on pidettävä pysyvästi nurmella.
Valtioneuvosto 2019. Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät. RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti (pdf).
Kuva: Jukka Heinovirta / Unsplash
