Kotimainen herne ja härkäpapu voisivat olla tärkeässä asemassa suomalaisen ruuantuotannon omavaraisuuden kasvattamisessa. Tällä hetkellä suurin osa herneestä ja härkäpavusta menee kuitenkin rehuksi.
Maa- ja elintarviketuotannon suhdannekatsauksen mukaan mukaan Suomella olisi potentiaalia kolminkertaistaa herneen ja härkäpavun tuotanto ja nostaa niiden ruokakäytön osuus 50 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, jos palkokasvien jalostuskapasiteettia lisätään. Tämä vaatii kuitenkin investointeja.
Hernettä viljellään elintarvikekäyttöön lähinnä perinteisiin tuotteisiin, kuten hernekeittoon. Tarhahernettä menee myös pakastevalmisteisiin. Härkäpapu on ollut suositumpi kasviperäisten proteiinivalmisteiden tuotannossa, mutta sen elintarvikekäyttö on hyvin vähäistä. Vain noin 20 % hernesadosta ja muutama prosentti härkäpapusadosta menee elintarvikekäyttöön.
Härkäpavun viljelyhalukkuutta on vähentänyt sen herkkyys sääolosuhteiden vaihteluille, esimerkiksi kuivuus on ollut viime vuosien riesana. Luke arvioi, että herneen sato voisi kuitekin optimaalisissa olosuhteissa kasvaa vuonna 2024 jopa 94 miljoonaan kiloon. Kotimaisen herneen osuutta elintarvikkeissa voisikin nostaa reippaasti, esimerkiksi juuri kasviproteiinituotteissa. Tuet tulisi kohdistaa kasviperäisen ruuan tuotantoon ja kehitykseen sen sijaan, että tuotetaan entistä enemmän lihaa.
Kasviperäisten proteiinien kulutus on lähtenyt laskuun, koska niiden hinta on edelleen korkea. Jotta kasvipohjaisten ruokatuotteiden kiinnostavuus jälleen nousisi, tulee niiden hintojen olla kilpailukykyisiä eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna. Myös tämä onnistuu tehostamalla kasviproteiinituotteiden tuotantoprosesseja. Kasviperäisten proteiinien tuotannon kasvu edistäisi myös kestävää kehitystä ja Suomen ruokaomavaraisuutta.
Luken mukaan esimerkiksi broilerin omavaraisuusaste on tällä hetkellä alhaisimmillaan 30 vuoteen. Broilerin pitkä tuotantoketju Skotlannista Ruotsin kautta Suomeen kuitenkin asettaa kyseenalaiseksi koko ajatuksen suomalaisesta omavaraisesta broilerintuotannosta. Jos ketju katkeaa, Suomessa ei kasvateta yhtäkään broileria.
Ilmastonmuutos on jo nyt tuonut Suomeen helteitä ja kuivuutta, jotka vaikuttavat kasvinviljelyn varmuuteen. Samalla se kuitenkin vaikuttaa tuotantoeläinkasvatukseen, sillä myös eläinten rehu tulee pelloilta. Siksi on tärkeää, että esimerkiksi palkokasvien viljelyä ja niiden tuotantoprosesseja elintarvikekäyttöön kehitetään nyt.
On kestämätöntä, että tehostamme jatkuvasti eläintuotantoa ja lisäämme siten eläinten kärsimystä sen sijaan, että tehostaisimme kasviproteiinien tuotantoa. On kestämätöntä, että suurin osa nykyisestä palkokasvisadosta syötetään tuotantoeläimille. Järkevää ja kestävää sekä eläinten, ihmisten että ilmaston kannalta olisi syöttää palkokasvit suoraan ihmisille.
Lue lisää (muualla verkossa)
Luonnonvarakeskus: Maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus 2023
Luke: Puutarhaviljelyssä haastava vuosi 2023
Animalia: Broilerit
