Maa- ja metsätalousministeriön toiminta turkisasetuksen valmistelun yhteydessä herätti huomiota, kun ministeriön kerrottiin valmistelleen asetusta turkistarhaajien etujärjestön Fifurin kanssa. Esimerkiksi Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnalle luonnosta ei näytetty. Valmisteluun osallistunut virkamies kertoi STT:lle, että käytäntö on yleinen.
Tapaus on esimerkki eläinteollisuuden lobbareiden läsnäolosta ministeriössä, mikä on havaittavissa myös avoimuusrekisteristä. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) tapasi syksyllä 2024 eläinteollisuuden edustajia ainakin 27 kertaa, siis noin kerran viikossa. Fifur lobbasi ministeriön johtoa ja ruokaosastoa.
Vaikka yli 80 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta, viime vuosina alalle on maksettu noin 74 miljoonaa euroa tukia ja korvauksia – summa, joka vastaa tänä vuonna kulttuurialaan kohdistuvia leikkauksia.
Eläinteollisuuden lobbausvoima puree, sillä eläinten hyväksikäyttö ihmisten taloudellisten intressien vuoksi on sisäänrakennettu eläinsuojelu- ja maatalousjärjestelmään. Kun ihmisen elinkeinovapaus on kirjattu oikeushierarkian ylimmälle tasolle perustuslakiin, mutta eläimen oikeuksista säädetään tavallisen lain tasolla, lainsäätäjällä ei ole halutessaankaan mahdollisuuksia haastaa taloudellisten intressien painoarvoa.
Taloustieteessä käsite ”sääntelijän kaappaus” kuvaa tilannetta, jossa sääntelijä alkaa palvella säänneltävän alan etuja yleisen edun kustannuksella. Eräs mekanismi kaappauksen taustalla on pyöröovi-ilmiö, jossa samat henkilöt toimivat vuoroin sääntelijöinä ja säänneltävien edustajina. Tämä näkyy maa- ja metsätalousministeriön johdossa. Valtiosihteeri siirtyi tehtäväänsä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:lta. Kansliapäällikkö on tehnyt valtaosan urastaan eurooppalaisessa maatalouslobbausjärjestössä Copa-Cogecassa.
Yhdessä eläinten heikon oikeudellisen suojan kanssa eläinteollisuuden läsnäolo lainvalmistelussa mahdollistaa eläinten teollisen mittakaavan hyväksikäytön. Eläinten oikeuksista ja julkisen vallan velvollisuudesta turvata ne on säädettävä perustuslaissa, eikä lainvalmistelun tule olla yksittäisen intressitahon ohjailtavissa.
Tiina Ollila
kampanjavastaava
Animalia
Anna Turkki
varapuheenjohtaja
Suomen eläinoikeusjuristit
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 2/2025. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuvat: Jo-Anne McArthur / Sibanye Trust / We Animals, Tuomo Juntunen & Tatu Chanth
