Suomen yleisin koe-eläin on hiiri, joita on lähes puolet koe-eläimistä. Toiseksi eniten koe-eläiminä käytetään erilaisia kaloja.
Vuonna 2024 Suomessa joutui eläinkokeisiin 79 510 eläintä. Eläinkoekäytön lisäksi eläinkoelaitoksissa kasvatettiin ja tapettiin 73 354 eläintä muista syistä. Näitä eläimiä ei käytetty varsinaisissa eläinkokeissa, mutta niistä otettiin esimerkiksi kudosnäytteitä tai käytettiin kasvatukseen.
Suomen yleisin koe-eläin on hiiri. Koska hiiret ovat kooltaan pieniä, on niiden kasvattaminen edullisempaa kuin suurempien eläinten. Lisäksi hiiristä on jalostettu lukemattomat määrät erilaisia kantoja, jotka on herkistetty erilaisille sairauksille. Näiden syiden vuoksi hiiriä käytetään paljon koe-eläiminä, ja viime vuonna se tarkoitti yli 37 500 hiiren kuolemista eläinkokeissa. Varsinaisen eläinkoekäytön lisäksi eläinkoelaitoksissa tapettiin lähes 58 000 hiirtä muiden syiden takia. Niistä suurin osa käytettiin geenimuunneltujen hiirikantojen kasvatuksessa.
Toiseksi eniten eläinkokeissa käytetään kaloja. Vain seeprakalojen määrä eritellään lajin perusteella, ja niitä tapettiin eläinkokeissa yli 6 600 yksilöä. Lisäksi lohia, taimenia, nieriöitä ja harjuksia käytettiin eläinkokeissa lähes 17 000 yksilöä ja muita kaloja lähes 1 000 yksilöä. Muussa eläinkokeisiin liittyvässä toiminnassa kaloja tapettiin lähes 13 000 yksilöä.
Muita Suomessa yleisesti käytettyjä koe-eläimiä ovat muun muassa rotat ja muut jyrsijät sekä kanat ja muut linnut. Rottia tapettiin eläinkokeissa lähes 7 000 yksilöä ja muussa käytössä lähes 2 300 yksilöä. Muita jyrsijöitä joutui eläinkokeisiin yli 1 000 yksilöä. Kanoja käytettiin eläinkokeissa yli 4 200 yksilöä sekä muita lintuja lähes 3 000 yksilöä.
Edellä mainittujen lisäksi eläinkokeissa käytettiin muutamia satoja kaneja, sikoja, lampaita ja nautoja sekä muutamia kymmeniä hevosia, koiria ja muita nisäkkäitä. Koirien käytöstä suurin osa ja kissojen käytöstä kaikki on omistettuihin lemmikkieläimiin kohdistuvaa tutkimusta, joten tilastoissa näkyvät luvut ovat suurempia kuin näiden lajien varsinainen eläinkoekäyttö.
Suurin osa eläinkokeista on perustutkimusta
Eläinkokeet luokitellaan sen mukaan, millaista kipua ja kärsimystä niiden katsotaan aiheuttavan eläimille. Suurin osa eläinkokeista luokiteltiin vuonna 2024 lieviksi (58,5 %). Kohtalaista kipua koki 32,6 prosenttia eläimistä ja vakavaa kipua 2,9 prosenttia eläimistä.
Yli puolet Suomessa tehtävistä eläinkokeista luokitellaan perustutkimukseksi (54 %). Perustutkimus tarkoittaa biologisten ilmiöiden tutkimista eli siinä ei tavoitella esimerkiksi hoitokeinoja sairauksiin. Perustutkimuksesta 45 prosenttia oli eläinten käyttäytymiseen liittyvää tutkimusta. Muita yleisiä perustutkimuksen syitä olivat syöpätaudit (13 %), sydän- ja verenkiertoelimet sekä imusuonisto (10 %) ja hermosto (9 %).
Toiseksi eniten tehtiin translaatio- eli soveltavaa tutkimusta (38 %). Soveltavassa tutkimuksessa etsitään yleensä lääketieteellisiä hoitokeinoja. Soveltavassa tutkimuksessa tutkittiin eniten ihmisten hermostollisia ja mielenterveyshäiriöitä (34 %) sekä syöpää (15 %). Muita soveltavan tutkimuksen syitä olivat esimerkiksi ihmisten tartuntataudit ja aistinelinten sairaudet sekä eläinten sairaudet ja hyvinvointi.
Muita tutkimustyyppejä, kuten lakisääteisen käytön, ympäristönsuojelun tai koulutuksen takia tehtävää eläinkoetutkimusta, oli vain muutamia prosentteja kutakin.
Koe-eläinten määrät hienoisessa laskussa
Kymmenen vuotta aiemmin, eli vuonna 2015, Suomessa käytettiin 96 817 eläintä eläinkokeissa. Eläinten määrä on laskenut noin 12 000 yksilön verran. Huomattavasti selvemmin on vähentynyt eläinkoetoiminnassa muiden syiden takia tapettujen eläinten määrä, sillä 10 vuotta sitten niitä tapettiin 152 012 yksilöä. Määrä on laskenut siis yli puolella 73 354 yksilöön.
Koe-eläinmäärien seuraaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista, sillä kyse on suurimmaksi osaksi tutkimukselle suunnatusta rahoituksesta, joka ohjaa toteutuvia tutkimuksia. Esimerkki tästä oli covid-pandemian vaikein vuosi 2020, jolloin koronavirukseen kohdistuvan tutkimuksen takia eläinkokeiden määrät pomppasivat myös Suomessa vuosikausien ennätykseen, lähes 120 000 eläimeen eläinkokeissa ja 212 000 eläimeen muussa käytössä. Tämän jälkeen koe-eläinten käyttö on jälleen kääntynyt selkeään laskuun, mutta tilanne voi jälleen muuttua nopeastikin.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalia. Eläinkokeet.
Aluehallintovirasto. Koe-eläimet.
Kuva: Jo-Anne McArthur / Te Protejo / We Animals
