Broilereiden hyvinvointiongelmat hukkuvat tilastoihin. Vuoden 2024 lähes 82 miljoonasta teurastamolle tuodusta broilerista lähes neljä miljoonaa yksilöä – 3,75 miljoonaa lihabroileria ja 0,16 miljoonaa broileriemoa – hylättiin sairauksien vuoksi.
Vuonna 2024 Suomen broileriteurastamoille tuotiin lihaksi kasvatettavia broilereita 81,4 miljoonaa yksilöä ja näiden emoja 0,5 miljoonaa yksilöä. Ruokaviraston tilastoinnin mukaan siis yhteensä 81,9 miljoonaa broileriyksilöä päätyi Suomessa vuoden aikana teurastamoiden ovista sisään.
Broilereista käytettävät tilastolliset luvut kuitenkin vaihtelevat. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2024 broilereita teurastettiin 79,3 miljoonaa ja näiden emoja 0,35 miljoonaa yksilöä eli yhteensä 79,65 miljoonaa yksilöä. Luken tilastosta voi saada sen käsityksen, että luvussa olisi mukana kaikki teurastamolle tulleet eläimet, mutta näin ei ole. Tilasto sisältää vain ihmisravinnoksi hyväksytyt teurastetut eläimet ja kilomäärät, ei kaikkia teurastuksia teurastamoissa. Luken tilasto ei siis sisällä kaikkia broileriyksilöitä.
Ruokaviraston lihantarkastustietoja koskeva tilaston mukaan lihantarkastuksessa hyväksyttiin 77,7 miljoonaa lihabroileria ja 0,34 miljoonaa broileriemoa eli yhteensä 78 miljoonan yksilön lihat. Luonnonvarakeskuksen tilasto puolestaan sanoo, että lihaksi hyväksyttyjä broilereita teurastettiin 79,3 miljoonaa yksilöä, eli näissä tilastoissa on eroa 1,6 miljoonan yksilön verran. Luonnonvarakeskuksen tilastossa on 0,35 miljoonaa teurastettua emoa, eli eroa broileriemojen osalta on vajaan 6 000 yksilön verran. Selvitimme asiaa Ruokavirastosta, jonka mukaan syyt tilastojen heitossa voivat johtua kirjaamiseen liittyvistä syistä tai inhimillisistä tallennusvirheistä.
Hylätyt broilerit ovat liian sairaita ihmisten ruoaksi
Broilerit tarkastetaan sekä elävänä että kuolleina. Teurastamon tarkastuseläinlääkäri tai lihantarkastaja tarkastaa broilerit teurastusprosessissa lintujen tainnutuksen ja verenlaskun jälkeen. Jokainen broileri tulisi tarkastaa, mutta käytännössä kiireen vuoksi näin ei aina tapahdu ja tarkastusaika yhtä lintua kohden on vähäinen. Lakisääteisen lihantarkastuksen tavoitteena on tarkistaa, ovatko eläimet sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää elintarvikkeena. Tarkastuksissa hylätään vuosittain jopa viisi prosenttia teurastetuista broilereista. Lihabroilerien elinaika on vain noin viisi viikkoa, joten broilerit kärsivät vakavista sairauksista jo hyvin nuorina.
Ruokaviraston lihantarkastuksen tilastoinnin mukaan vuoden 2024 lihantarkastuksissa hylättiin 3,75 miljoonaa lihabroileria.
Mitä hylätyistä broilereista sitten löytyi?
Yleisimmät lihabroilereita koskevat löydökset ovat dermatiitti, selluliitti, flegmoni ja paise ja vesipöhö. Yleisiä löydöksiä ovat myös ruumiinontelon muutokset ja muut syyt. Lisäksi syinä on kirjattu kuihtuminen ja kaheksia eli vaikea aliravitsemustila sekä verenvuodot ja tuoreet murtumat. Hylkäykset voivat johtua myös muista syistä kuin lihantarkastuslöydöksistä, jolloin niitä ei merkitä näihin raportteihin. Tällainen syy voi olla esimerkiksi broilerin putoaminen lattialle, likaantuminen lantaan tai teurastusvirhe.
Hylkäysten syyt broilereilla
- dermatiitti, selluliitti, flegmoni ja paise: 612 504 yksilöä
- vesipöhö: 468 031 yksilöä
- ruumiinontelon muutokset: 166 552 yksilöä
- muut syyt: 159 963 yksilöä
- kuihtuminen ja kaheksia : 50 869 yksilöä
- verenvuodot ja tuoreet murtumat: 40 227 yksilöä
Broilereiden yleisimpiä hylkäyssyitä ovat siis erilaiset bakteeritulehdukset. Esimerkiksi selluliitti on tulehdusreaktio, joka näkyy nahan kellertävänä paksuuntumana. Nahan alla on tulehdusta, plakkia, verestystä ja nestettä. Se aiheuttaa linnulle kipua. Broilereiden ihotulehduksia kutsutaan useilla eri nimillä, kuten rupireisi tai pershaava. Myös termit dermatiitti, flegmoni ja paise viittaavat ihon tulehdustilaan. Ruho hylätään ja kirjataan ilmoitukseen, jos ihotulehdus, paise tai muu ihomuutos broilerilla on suurempi kuin 2 euron kolikko. Toisin sanoen pienemmät jäävät merkitsemättä. Tulehdukset syntyvät, kun iholla olevista naarmuista pääsee bakteereja elimistöön. Ne kehittyvät yleensä kasvatusolosuhteiden takia, kuten huonolaatuisen pehkun vuoksi. Naarmut taas syntyvät esimerkiksi lintujen raapiessa toisiaan ahtaissa olosuhteissa.
Yleinen hylkäyssyy broilereilla on myös vesipöhö, joka tarkoittaa hapen puutetta elimistössä. Hapenpuute syntyy usein huonon hengitysilman seurauksena, ja sitä pahentaa myös broilereiden nopea kasvu. Hapenpuutteesta kärsivät linnut voivat olla kalpeita tai sinertäviä. Vesipöhö aiheuttaa linnulle hengitysvaikeuksia ja väsymystä. Lintu hylätään, koska laajentuneeseen vatsaonteloon on kertynyt oljenväristä nestettä ja fibriinikertymiä.
Kuihtuminen tarkoittaa voimakasta lihasten surkastumista ja rasvakudoksen häviämistä. Se kertoo laihtumisesta, mikä johtuu kroonisista sairauksista tai siitä, että lintu ei ole saanut kunnolla rehua. Broilereissa havaitut verenvuodot ja tuoreet murtumat syntyvät puolestaan teuraskuljetuksen ja käsittelyn aikana.
Lihantarkastuksessa kaikki eläimet pitäisi tarkastaa, mutta broileriteurastamoissa linjavauhti on kova, ja tarkastus voi jäädä ylimalkaiseksi. Pääasiassa broilerit tarkastetaan ulkopuolelta ja toiselta puolelta peilin kautta.
Eniten hylättyjä broilereita Atrialla ja HK:lla
Suomen kaksi suurinta broilereita teurastavaa yritystä ovat Atria ja HKFoods. Ruokavirastolta saamamme yhteenvetoraportin mukaan näissä teurastamoissa myös hylättiin eniten broilereita vuonna 2024.
Eniten hylättyjä kokoruhoja löytyi Atrialta, jossa hylkäysprosentti oli 4,18. Naapurin Maalaiskana puolestaan sai pienimmän hylkäysprosentin: 2,83. Atrialla on myös eniten itsestään kuolleita, eniten vesipöhöä ja eniten erilaisia tulehduksia eli dermatiittia, selluliittia, flegmonia ja paiseita sekä eniten muista syistä johtuvia hylkäyksiä.
Vertailimme tuloksia myös vuoden 2023 lukuihin.
Atrialla vuonna 2024 broilereista kokoruhoja hylättiin prosentuaalisesti enemmän (4,18 %) kuin vuonna 2023 (3,82 %). Myös muiden syiden osuus hieman kasvoi vuodesta 2023 (0,196 %) vuoteen 2024 (0,231 %). Itseään kuolleiden broilerien osuus kasvoi hieman (0,191 prosentista 0,209 prosenttiin). Itsestään kuolleet tarkoittavat matkan tai teurastamolla odottamisen aikana kuolleita lintuja.
HKFoods Finland Oy:n Rauman teurastamolla prosentit pysyivät suurimmaksi osaksi tasaisena vuosien 2023 ja 2024 välillä.
Naapurin maalaiskanalla kokoruhojen hylkäysprosentti parani vuodesta 2023 vuoteen 2024, sillä vuonna 2023 osuus oli 3,495 prosenttia (2024: 2,830 %). Myös itseään kuolleiden broilerien osuus laski hieman (0,122 % → 0,096 %).
Lihantarkastuksessa hylättyjen hylkäyssyyt teurastamoittain
Atria Suomi Oy, Nurmo ja Atria-Chick Oy 2024
- Hylättyjä kokoruhoja: 4,180 %
- Itsestään kuolleita: 0,209 %
- Ruumiinontelon muutokset: 0,108 %
- Vesipöhö: 0,843 %
- Kuihtuminen, kaheksia: 0,043 %
- Dermatiitti, selluliitti, flegmoni, paise: 0,986 %
- Verenvuodot, tuoreet murtumat: 0,038 %
- Muut syyt: 0,231 %
HKFoods Finland Oy 2024
- Hylättyjä kokoruhoja: 3,097 %
- Itsestään kuolleita: 0,132 %
- Ruumiinontelon muutokset: 0,307 %
- Vesipöhö: 0,324 %
- Kuihtuminen, kaheksia: 0,072 %
- Dermatiitti, selluliitti, flegmoni, paise: 0,610 %
- Verenvuodot, tuoreet murtumat: 0,057 %
- Muut syyt: 0,140 %
Naapurin Maalaiskana Oy 2024
- Hylättyjä kokoruhoja: 2,830 %
- Itsestään kuolleita: 0,096 %
- Ruumiinontelon muutokset: 0,131 %
- Vesipöhö: 0,533 %
- Kuihtuminen, kaheksia: 0,097 %
- Dermatiitti, selluliitti, flegmoni, paise: 0,609 %
- Verenvuodot, tuoreet murtumat: 0,063 %
- Muut syyt: 0,281 %
Laki edellyttää kuolleisuuden seurantaa ja jalkapohjien pisteytystä
Lainsäädäntö velvoittaa ilmoittamaan aluehallintovirastolle, jos parven jalkapohjatulehdusarvio ylittää 80 pistettä tai jos kumulatiivinen päivittäinen kuolleisuus ylittää laissa esitetyllä laskentakaavalla määritellyn kuolleisuusrajan.
Broilereiden pito-olosuhteiden tai muiden tekijöiden vaikutus broilereiden hyvinvointiin arvioidaan parven kuolleisuuden ja parvelle lihantarkastuksen yhteydessä tehdyn jalkapohjatulehdusarvioinnin perusteella.
Jos teurastuksen jälkeen tehty niin sanottu hyvinvointiarvio ylittää tietyt raja-arvot, katsotaan sen osoittavan broilereiden hyvinvoinnin heikentyneen kasvatusaikana. Tällöin teurastamon tarkastuseläinlääkärin on ilmoitettava siitä broilereiden pitäjälle sekä sille aluehallintovirastolle, jonka toimialueella eläintenpitoyksikkö sijaitsee. Näiden on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin eli käytännössä annettava selvitys siitä, mikä broilereiden kasvatusolosuhteissa on johtanut löydösten raja-arvot ylittäviin määriin.
Jalkapohjaylityksiä on ilmoitettu vuonna 2024 vain Atrian teurastamoilta (5 ilmoitusta).
Kuolleisuusylitysilmoituksia oli yhteensä 358 (158 Atrialta, 155 HK:lta ja 45 Naapurin Maalaiskanalta). Kuolleisuusylitysilmoitukset ovat nousseet merkittävästi vuonna 2023 ja 2024. Esimerkiksi HK:n teurastamolla tehtiin 93 kuolleisuusylitysilmoitusta vuonna 2022, mutta vuonna 2023 ilmoituksia tehtiin yli kaksinkertainen määrä, 206 kappaletta. Vuonna 2024 määrä laski 155 ilmoitukseen.
Myös Atrialla suuntaus oli samankaltainen. Vuonna 2022 kuolleisuusylitysilmoituksia tehtiin 42, kun vuonna 2023 niitä tehtiin 150 ja vuonna 2024 156 kappaletta. Ilmoitusten määrä on siis yli kolminkertaistunut vuodessa. Naapurin maalaiskanalla ilmoitusmäärät olivat vähäisempiä todennäköisesti pienemmistä teurasmääristä johtuen. Tässäkin oli kuitenkin nähtävissä hyppäys vuoden 2023 kohdalla: kun vuonna 2022 kuolleisuusylityksistä ilmoitettiin 18 kertaa, tehtiin seuraavana vuonna ilmoituksia 52 kappaletta eli lähes kolminkertainen määrä. Vuonna 2024 ilmoituksia tehtiin 42 kappaletta.
Syitä kuolleisuusylitysten ilmoitusten kasvulle voi olla useita, emmekä onnistuneet löytämään siihen yhtä varmaa selitystä. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että tarkastuseläinlääkäreiden käyttämää tilastointitapaa on muutettu. Kyse voi myös olla aidosta kuolleisuuden lisääntymisestä esimerkiksi broilereiden lisääntyneen sairastuvuuden takia. Joka tapauksessa kuolleisuusprosentit tarkoittavat sitä, että teurastamoille päätyneiden broilereiden lisäksi Suomessa kuolee joka vuosi ainakin 2,5 miljoonaa broileria jo tiloilla.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalia. Tuhotuotetut.
Ruokavirasto. Elintarviketoiminnan valvonta.
Ruokavirasto. Lihantarkastuslöydökset 2024 (pdf)
Luonnonvarakeskus. Lihantuotanto vuosittain.
Kuva: Benjamin Blomstedt / We Animals
