Media on eläimille vallankäyttäjä levittäessään normeja, tunteita ja asenteita. Mutta miten broileri näkyy mediassa?
Ennakkoon voisi olettaa, että broileri esiintyy mediassa lähinnä ruokana. Pitääkö oletus paikkansa? Juttua varten on tarkasteltu lehtijuttuja ja niissä esiintyviä kuvia vuosilta 2024 ja 2025. Tekstit jaoteltiin kolmeen kategoriaan: broileri ruokana, broileri ruokana ja eläimenä sekä broileri eläimenä.
Broileri esitetään edullisena ja terveellisenä ruokavalintana
Maaseudun Tulevaisuudessa kirjoitettiin eniten broilereita käsitteleviä artikkeleita. Lehden broilerijutut painottuivat maatalouteen, tuotantoon ja teollisuuteen. Helsingin Sanomat ja Yle käsittelivät broileria usein ruokaan tai terveyteen liittyen, mutta mukana oli myös yhteiskunnallisia teemoja. Satakunnan Kansa osallistui kevyemmin, usein ruokakulmasta.
Broileri mainitaan yleisimmin resepteissä, ruokavinkeissä ja ravitsemusartikkeleissa. Broileria kuvaillaan usein marinoituna, nopeana ja proteiinipitoisena ruokana. Se esitetään edullisena, monipuolisena, helppona ja terveellisenä vaihtoehtona punaiselle lihalle. Monet broilerinlihatuotteet raaoista suikaleista kypsiin lastuihin kuvataan kiireisen arjen pelastajiksi. Resepteissä ja ruokajutuissa broileri esitetään eettisesti neutraalina ja arkipäiväisenä vaihtoehtona. Ruokajuttujen runsaus heijasteleekin broilerinlihan suosiota. Samalla yhä uudet reseptit vahvistavat kulttuuria, jossa broilerin syöminen tuntuu helpolta ja tavalliselta.
Sekä ruokana että eläimenä broilerikana esiintyi artikkeleissa, joissa käsiteltiin tuotantoa tai kulutusta laajemmin. Niissä ei yleensä tuotu esiin eläimen hyvinvoinnin tai yksilöllisyyden näkökulmaa. Tekstit tuottivat normatiivisen mielikuvan broilerista osana ihmisten arkea – vailla eettistä tai tuotannollista kontekstia.
Eläimenä broileri esiintyi kasvattamoihin ja tuotantoon liittyvissä uutisissa, onnettomuuksissa ja kriittisesti eläintuotannon rakenteita ja tehokkuutta käsittelevissä jutuissa.
Mihin broileri katoaa mediassa?
Broileri on oikeastaan aikamoinen mediajulkkis, sillä se mainitaan tarkastelujakson aikana 185 media-artikkelissa. Silti ennakko-oletus osoittautuu oikeaksi: Julkinen broileri onkin lihaa. Broileri on ruokaa 62 prosentissa jutuista. Puhtaasti eläimenä broileri esiintyy vain 19 prosentissa eli alle viidesosassa jutuista. Sekä ruokana että eläimenä broileri esiintyy 18 prosentissa jutuista.
Jutuissa eläinten hyvinvointi nousee vain hyvin harvoin esiin. 83 prosentissa artikkeleista sitä ei mainittu lainkaan ja vain 10 prosentissa se mainittiin selkeästi.
Keväällä 2024 julkaistiin 13 juttua, joissa broileria käsiteltiin eläimenä. Näistä vain kolmen kuvituksessa oli broilereita. Jokaisessa näistä broilerit olivat viikon ikäisiä tipuja. Tiput näyttivät puhtailta ja terveiltä, ja niiden ympärillä oli tilaa, toisin kuin olisi kasvatuksen loppuvaiheen kuvissa. Muissa kuvissa oli rakennuksia, traktoreita, sikoja, munijakanoja, kuiviketta ja ihmisiä.
Keväällä 2025 eläin-kategorian juttuja julkaistiin 23, joista viisi käytti kuvissa broilereita. Yksi kuva oli kuolleista broilereista teurastamon linjastossa roikkumassa, kaksi kuvaa tipua vanhemmista broilereista ja yksi kuva ahtaan näköisestä broilerihallista. Yksi kuva kuvasi ihmistä ja tilan ilmakuvaa, mutta taustalla näkyivät ikkunat showroom-broilerihalliin. Muissa kuvissa oli muun muassa ihmisiä, rakennuksia, nautoja, sikoja, koneita ja kalankasvatusta.
Kuvien otos kertoo broilereiden visuaalisesta näkyvyydestä ja näkymättömyydestä mediassa. Jopa jutuissa, joissa broileri mainitaan eläimenä eikä ruokana, käytettiin enemmän muiden eläinten, ihmisten ja rakennusten kuvia kuin lintujen itsensä.
Kritiikki tuotantoa kohtaan lisääntyy
Mediassa esiintyvä broilerituotannon kritiikki kohdistuu mittakaavaan, lintujen hyvinvointiin ja jalostukseen sekä sen läpinäkymättömyyteen. Lintujen geeniperimä ja valintakriteerit ovat salaisia, mikä heikentää avoimuutta. Kritiikki voi olla hyvin hienovaraista ja ohimennen esiintyvää. Jutussa henkilö saattaa puhua lihasta kriittisesti, mutta kertoa syövänsä broileria.
Keväällä 2024 selkeästi broilerin hyvinvointia käsitteleviä juttuja oli ainoastaan 5, kun taas 2025 keväällä hyvinvointia käsitteleviä tekstejä oli 14. Aineistossa kriittiset huomiot olivat mielipidekirjoittajien tai aktivistien esittämiä. Kritiikkiä nykyistä tehotuotantoa kohtaan tuli ajoittain myös tutkimusviittausten ja Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) mainitsemisen kautta, sillä viraston mukaan broilerien hyvinvoinnin takia lintujen kasvua pitäisi rajoittaa 50 grammaan päivässä. Nykyiset Ross-hybridit kasvavat jopa 60 grammaa päivässä.
Vuoden 2025 keväältä oli enemmän kirjoituksia, joissa broileri esiintyi tuotantoeläimenä. Aiheina olivat teollisuuden rakenteet, ulkomainen tuonti, eläinten käsittely ja jopa broilerintuotannon sivuvirrat. Mukana oli juttuja, joissa käsiteltiin eläinoikeuksia ja teollisuuden haasteita. Julkinen keskustelu tuotantotavoista ja vastuullisuudesta näytti lisääntyvän. Resepti- ja ruokasisältöjä oli runsaasti, mutta rinnalle oli tullut yhteiskunnallisempi sävy.
Vuoden 2025 jutuissa näkyi kansalaisaktivismi tuotantoa vastaan, sillä ajanjaksolla pidettiin ensimmäinen Eläinkapinan aktio broileritehtaalla. Uutena teemana näkyi keskustelu hitaammin kasvavasta broilerista, johon myös artikkelin kirjoittajat osallistuivat kriittisellä mielipidekirjoituksellaan.
Ruuasta eläimeksi
Broileria on pitkään suositeltu vähäpäästöisenä lihana vaihtoehdoksi naudan- ja sianlihalle. Nyt ravitsemussuositukset eivät enää suosittele broilerinlihaa punaisen lihan tilalle, joten diskurssi, jossa broileria on suositeltu ilmastoystävällisenä korvaajana punaiselle lihalle tullee pikkuhiljaa väistymään. Vaikka broilerin ilmastopäästöt ovat lihakategoriassa pienimmästä päästä, tofu ja muut kasviproteiinit ovat broilerinlihaakin ilmastoystävällisempiä.
Vaikka broileri pysynee vielä pitkään kulutuksen ja reseptiikan suosikkina, huomio alkaa kohdistua tuotannon varjopuoliin. Reseptit ja jutut broilerintuotannon ongelmista eivät kuitenkaan keskustele keskenään. Vaikka broilerintuotanto itsessään voisi olla skandaali – sairaaksi jalostetusta, viisiviikkoisena tapettavasta kananpojasta on tehty Suomen ja maailman yleisin lintu – mediassa broileriteollisuutta käsitellään pääosin arkisena ruoantuotannon muotona.
Lähteenä käytetty aineisto kerättiin Maaseudun Tulevaisuudesta, Helsingin Sanomista, Yleltä ja Satakunnan Kansa Länsi-Suomesta. Mukana oli uutisia, mielipiteitä, reseptejä ja muita journalistisia juttutyyppejä yhteensä 185 kirjoituksen verran.
Kuva: Andrew Skowron
