Kananmunien kulutus ja tuotanto ovat kasvussa. Kovimman hinnan tästä maksavat itse kanat.
Murtuneita rintalastoja, ahtautta, aggressiivisuutta. Tällaista on kanojen arki suurissa kanaloissa. Vaikka häkkikanalat alkavat olla Suomessa pienessä vähemmistössä, ei häkittömyys itsessään riitä takaamaan kanojen hyvinvointia.
Suomalainen syö vuodessa keskimäärin yli 200 kananmunaa. Lisäksi kananmunia kuluu huomaamatta erilaisissa valmisruuissa ja leivonnaisissa. Kananmunia tuotetaan Suomessa reilusti yli suomalaisten kuluttaman määrän, joten jopa yli 25 prosenttia kananmunista viedään ulkomaille.
Vuonna 2025 kananmunia tuotettiin yli 81 miljoonaa kiloa, missä on kolme prosenttia kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. 74 prosenttia kananmunista tuotettiin lattiakanaloissa, 16 prosenttia virikehäkkikanaloissa, 6 prosenttia luomukanaloissa ja 4 prosenttia ulkokanaloissa.
Kanojen lattiakasvatus kuulostaa eläinystävälliseltä, mutta käytännössä lattiakanaloissa on hyvin ahdasta ja parvissa on tuhansia lintuja samassa tilassa. Tavanomaisissa lattiakanaloissa saa kasvattaa 9 kanaa yhdellä neliömetrillä. Kanoilla ei yleensä ole ulkoilumahdollisuutta. Sama kasvatustiheys on käytössä myös ulkokanaloissa, mutta niissä kanoilla on ulkoilumahdollisuus ympäri vuoden. Luomukanaloissa kanoja saa olla 6 neliömetrillä ja kanojen on päästävä kesäaikaan ulos.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA suosittelee tieteellisessä raportissaan, että kanojen hyvinvoinnin vuoksi niitä tulisi kasvattaa korkeintaan 4 lintua neliömetriä kohden. Lattiakanaloissa kasvatustiheys on siis yli kaksinkertainen EFSA:n suositukseen nähden.
Suomessa toimii parikymmentä yli 50 000 kanan kanalaa. Näissä elää jo puolet Suomen kanoista eli yli 2,5 miljoonaa kanaa. Yhteensä Suomessa on noin 200 yli sadan kanan kanalaa.
Jalostuksen seuraukset heikentävät kanojen hyvinvointia
Munantuotannossa käytettävät kanahybridit on jalostettu munimaan munan päivässä. Äärimmilleen jalostettu munintatahti heikentää kanojen terveyttä.
Tanskalaistutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia munijakanoista kärsii rintalastamurtumista. Rintalastamurtumia esiintyy kanoilla kanalatyypistä riippumatta. Todennäköinen syy murtumille on jalostuksella aiheutettu varhainen muninnan aloitusikä, kanan keveys sekä munien suuri koko.
Myös EFSA:n raportissa mainitaan useita asioita, jotka heikentävät kanojen hyvinvointia merkittävästi. Tällaisia ovat muun muassa kanoilla yleiset luustovauriot ja pehmyskudosvauriot, suurten ryhmäkokojen aiheuttama stressi, tutkimis- ja ravinnonhankintakäyttäytymisen estyminen, riittävän lepäämisen estyminen sekä kanojen rajalliset liikkumismahdollisuudet.
Kanat tapetaan noin 1,5 vuoden ikäisinä, kukkotiput heti
Tuotantomuodosta riippumatta kanoja pidetään munantuotannossa noin 1,5 vuoden ikään asti, jolloin kanoille tulee ensimmäinen munintatauko. Taloudellisen tehokkuuden vuoksi on edullisempaa tappaa kanat tässä vaiheessa ja ottaa uudet, nuoret kanat tilalle. Todellisuudessa kanat jatkaisivat munimista taas munintatauon jälkeen.
Suomessa tapetaan vuosittain yli kolme miljoonaa kanaa kananmunantuotannon takia. Kanat tapetaan tukehduttamalla ne hiilidioksidikontissa. Tukehtumalla kuoleminen on hidasta ja aiheuttaa kanoille kärsimystä. Tapettuja kanojen ruhoja ei käytetä elintarviketuotannossa, vaan ne päätyvät esimerkiksi turkiseläinten rehujen raaka-aineeksi tai lihaluujauhoksi lannoitteisiin. Lisäsi kanoista 4-7 prosenttia kuolee jo munimiskauden aikana, mikä tarkoittaa 200 000-300 000 lintua vuodessa.
Jokaista kanatipua kohden kuoriutuu myös yksi kukkotipu. Kananmunantuotantoa varten haudotut untuvikot lajitellaan sukupuolen perusteella pian kuoriutumisen jälkeen, sillä kukonpojilla ei ole käyttöä eläintuotannossa. Tämän vuoksi kukkotiput tapetaan lain sallimilla tavoilla kaasulla tai silppurilla noin vuorokauden iässä. Kaikkiaan Suomessa tapetaan vuodessa yli kaksi miljoonaa kukkotipua kananmunantuotannon takia. Maailmanlaajuisesti munateollisuus tappaa noin 6,5 miljardia untuvikkoa joka vuosi.
Kananmunien käytölle on vaihtoehtoja
Kananmunia ei tarvitse käyttää sen enempää ruuanlaitossa kuin leivonnassakaan. Monet tutut leivonnaiset, kuten pullat, voi valmistaa vain jättämällä kananmunan pois reseptistä.
Jos leivonnainen kaipaa rakenteen vuoksi kananmunaa, on helpoin tapa korvata se kaupoissa myytävällä No Egg -jauheella. Runsaasti muitakin tapoja kananmunien korvaamiseen löytyy, kuten kikherne-, peruna- ja soijajauhot, omenasose, banaani, soijajugurtti tai pehmeä tofu.
Suolaisissa ruuissa kananmunan voi taas korvata esimerkiksi kasviskermoilla, korppu- ja soijajauhoilla, tofulla tai kikherneillä.
Tarkempia vinkkejä kananmunan korvaamiseen voi lukea esimerkiksi Kamomillan konditoria -sivustolta.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalia. Kananmunantuotanto.
Kamomilla konditoria. Munan korvaaminen.
Vegaaniliitto. Vinkkejä ruoanlaittoon.
Kuva: Lukas Vincour / Zvířata Nejíme / We Animals
