Hiukan hitaammin kasvava broileri on sekin kipeä ja ontuva lintu

Hieman hitaammin kasvavaa broileria on tarjottu ratkaisuksi broilerintuotannon hyvinvointiongelmiin. Kyse on kuitenkin melko pienestä muutoksesta: linnut ovat yhä lihantuotantoon jalostettuja, ja siten kipeitä ja ontuvia. Kasvun hidastaminen vain muutamilla päivillä ei poista jalostuksen aiheuttamaa kroonista kipua, mutta se lisää tuotannon ympäristökuormitusta ja nostaa kustannuksia.

Broilereiden hyvinvointiongelmat liittyvät paljolti niiden äärimmilleen jalostettuun lihasten kasvuun. Lintujen hyvinvointia ei voida merkittävästi parantaa olosuhteita, kuten kasvatustiheyttä ja virikkeiden lisäämistä, muuttamalla. Koska broilerintuotannon ongelmat ovat laajasti tiedossa niin lintujen jalostajilla, tuottajilla kuin tutkijoillakin, ratkaisua tuotannon ongelmiin on viime vuosina eri puolilla Eurooppaa etsitty hiukan hitaammin kasvavasta broilerista. Joissain maissa, kuten Tanskassa ja Norjassa, on investoitu hieman hitaammin kasvavien broilerihybridien kasvatukseen.

Suomessa hieman hitaammin kasvavien broilereiden kasvua ja ruokintaa on tutkittu vielä meneillään olevassa Luonnonvarakeskuksen SlowBro-hankkeessa. Hanketta rahoittaa Maatalouden kehittämisrahasto Makera sekä lihatalot ja kaupat. Pilotissa testattiin Rustic Gold -nimistä hybridiä ja vertailtiin sitä Suomessa yleisimmin käytettyyn Ross 308 -broilerijalosteeseen. Molemmat ovat Aviagenin jalostamia lintuja, joita tosiaan alalla kutsutaan elävinäkin jalosteiksi.

Siinä missä nopeasti kasvava broileri kasvaa 36 vuorokautta, hieman hitaammin kasvava kasvaa seitsemän vuorokautta pidempään. Lopputuloksena on lähes yhtä painavat linnut. Siinä missä Rosseista lähemmäs neljä prosenttia kuoli jo tilalla, Rustic Goldeista kuoli alle kolme prosenttia.

Hankkeessa testattiin myös näiden lintujen kävelykykyä. Kävelykyvyn mittaaminen on jo kauan käytetty testi broilereiden ontumisen arviointiin. Bristolin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkijat kehittivät 1990‑luvun alussa pisteytyksen, jonka avulla broilereiden kävelykykyä ja ontumista arvioidaan.

Tätä niin kutsuttua kävelypisteytystä varten lintujen liikkumista tarkastellaan asteikolla 0–5, jossa

  • arvo 0 kuvaa normaalia kävelyä
  • arvo 1 epämääräistä käyntiä
  • arvo 2 lievää, mutta selvää ontumista, askeleet epätasaisia
  • arvo 3 selvästi havaittavaa ontumista ja lyllertämistä, ja lintu istuu nopeasti alas
  • arvo 4 hyvin vaikeaa liikkumista, jossa broileri pyllähtelee ja vaappuu ja
  • arvo 5 tilannetta, jossa lintu ei pysty liikkumaan jaloillaan vaan ryömii ja käyttää siipiä apuna.

Neljä ja viisi pistettä saavat broilerit pitäisi lopettaa.

Hankkeen testissä Ross 308 -linnuista 41 prosenttia luokiteltiin pisteisiin 0–2. Rustic Gold -linnuista vastaavasti 64 prosenttia luokiteltiin näihin pisteisiin. Näin ollen nopeakasvuisista 59 prosenttia pisteytettiin selvästi ontuviksi ja vaikeasti liikkuviksi, kun taas hieman hitaammin kasvavista 36 prosenttia luokiteltiin näin. Tiloilla muutaman päivän pidempään kasvavien lintujen hyvinvointia ei koettu merkittävästi paremmaksi.

Hitaammin kasvavat broilerit lisäävät tuotannon ympäristökuormitusta

Animalian Eläinoikeusraportissa tuotiin jo vuonna 2023 esiin, että hitaammin kasvavat broilerit tarkoittavat tehottomampaa tuotantoa, mikä lisää tuotannon ympäristökuormitusta. Pidempi kasvatusaika lisää halleissa tarvittavaa lämmitystä. Hitaammin kasvavat broilerit ovat myös rehuhyötysuhteeltaan heikompia, eli ne tarvitsevat enemmän rehua saman lihamäärän tuottamiseksi. Lisäksi tuotannon ammoniakkipäästöt lisääntyvät.

Jotkut eläinsuojelutahot tuovat yleensä esiin, että broilerintuotannossa tulisi siirtyä hitaammin kasvaviin lintuihin, jotta kuluttaja voisi valita sairaaksi jalostetun broilerin sijaan lautaselleen terveempänä kasvanutta lintua. Tätä ajetaan muun muassa Eurooppalaisella kanasitoumuksella (ECC). Hitaammin kasvavien hybridien tutkimustuloksia ja tarkempaa vertailua Ross-broilereihin ei ole kuitenkaan vielä Suomessa liiemmin tuotu esiin.

Broilerin tarina -tietokirjaa varten selvitettiin myös hitaammin kasvaviin broilereihin liittyvää kansainvälistä tutkimusta. Kirjan toinen kirjoittaja Helinä Ääri kertoo löydöksistä:

“Kun perusbroileri kokee elämänsä aikana hereillä ollessaan keskimäärin 340 tuntia tuskallista kipua, hidaskasvuisempi kokee sitä 255 tuntia. Perusbroilerin hereilläoloajasta 51 tuntia menee lamaannuttavissa kivuissa, hidaskasvuisemman 17. Kaikista karmeinta kivun muotoa eli sietämätöntä kipua hidaskasvuisempi kokee keskimäärin vain kuutisen sekuntia, kun perusbroilerin luku on 30 sekuntia. Eli nämä kaikki ovat vähemmän hitaammin kasvavalla. Kuitenkin kaikkia mainittuja kivun tyyppejä lievempää, ärsyttävää kipua, hidaskasvuiset sen sijaan kokevat vähän enemmän kuin nopeakasvuiset: 340 tuntia verrattuna perusbroilerin 323 tuntiin. Se johtuu pitkälti siitä, että hitaampi kasvu tekee jalostuksen aiheuttamasta kivusta lievempää, mutta ei poista sitä kokonaan.”

Welfare Footprint Instituten tutkimuksessa laskettiin 42 päivää elävän tehobroilerin ja noin 57 päivää elävän hidaskasvuisen broilerin kipuja.

“Yksi uusi asia, jonka toimme kirjassa esiin, on hitaammin kasvavien emokanojen ongelmat. Vaikka niitä on tutkittu vielä vain vähän, niillä on todettu enemmän ja vakavampia rinta­lastamurtumia kuin nopeakasvuisilla emokanoilla”, Helinä Ääri kertoo.

Suomessa on aikaisemmin kuultu munijakanojen rintalastamurtumista, joita on tutkittu Tanskassa, mutta tieto broilerien rintalastamurtumista on uutta.

“Vähäisten tutkimusten perusteella voidaan olettaa, että hitaampikasvuiset emot liikkuvat enemmän orsille ja tasoille kuin nopeakasvuiset. Myös parittelussa voi tulla murtumia, kun raskas kukko hyppää selkään. Hitaamminkaan kasvava keho ei siis kestä ihan normaalia liikkumista.”

Se, että hitaammin kasvavan broilerintuotannon yhteydessä ei puhuta emoista, vääristää hitaamman kasvun hyvinvointihyötyjä ja -haittoja.

Hitaampi kasvu ei poista jalostuksen ongelmia

Kun puhutaan hitaammin kasvavista broilereista, myös niissä on eroja: on siis nopeasti kasvavia hybridejä, hiukan hitaammin kasvavia välimuotoja ja vielä hitaammin kasvavia rotuja. Rajana voidaan käyttää, kuinka monta kymmentä grammaa mikäkin rotu kasvaa päivässä.

SlowBro-hankkeessa käytetty Aviagenin Rustic Gold -rotu ei ole hitaammasta päästä. Luomussa on suosittu vielä hitaampaa kasvua.

“Haastattelimme myös entistä luomutilallista, jolla oli käytössä Hubbardin hidaskasvuinen broileri JA57CY. Hänen mukaansa lintujen kasvunopeus oli yhä ongelma, sillä kasvu ei aina pysynyt luomulintujen kasvunopeudelle säädetyissä rajoissa. Kasvun hidastamista voidaan käytännössä tehdä ruokintaa ja valaistusta säätämällä. Luomutuotannossa valaistusta ei voi säätää, sillä luomussa kasvattamossa on oltava ikkunoita ja lintujen on päästävä välillä ulos. Tällöin ainoaksi kasvun rajoittamisen keinoksi jää lintujen ruokinnan rajoittaminen. Eli lintuja on pidettävä nälässä. Tuottaja turhautui kasvatukseen ja lopetti sen”, Ääri selittää.

Hubbard on toinen broilerinjalostusta hallitseva yhtiö Aviagenin lisäksi, ja niillä on sama omistaja. Näin ollen valinta esimerkiksi mainittujen broilerijalosteiden välillä ei ole valinta eri yhtiön välillä: kaikki linnut tulevat lopulta samalta omistajalta ja samasta lähteestä.

Suomalaiset eivät ole olleet valmiina maksamaan luomubroilerin hintaa. Hitaammin kasvavan broilerin kasvatus nostaa myös hintoja, mutta ei yhtä paljon kuin luomussa. Alankomaissa ihmiset ovat jatkaneet broilerinlihan ostamista samaan malliin, kun maassa on siirrytty hitaammin kasvaviin hybrideihin. Kuluttajat siis ostavat yhtä paljon lihaa, mutta liha on tuotettu oman maan kuluttajille hiukan hitaammin. Vientiä varten maa on yhä jatkanut nopeakasvuisten lintujen kasvattamista. Norjassa puolestaan muutos tehtiin niin, että kuluttajahinta ei noussut. Näin ollen se ei ole vaikuttanut sielläkään kulutuksen määrään laskevasti.

Puhe hieman hitaammin kasvavasta broilerista ei ota huomioon broilereiden lajityypillisen käyttäytymisen mahdollisuuksia: jalostetut broilerit eivät edelleenkään saa etsiä itse ruokaansa tai pysty käyttämään orsia. Kymmenien tuhansien lintujen hallissa ei myöskään koskaan ole kanoille lajityypillistä parvikokoa.

Lue lisää (muualla verkossa)

Animalia. Eläinoikeusraportti 2023.
Tiina Ollila & Helinä Ääri 2026. Broilerin tarina.
Welfare Footprint Institute. Impact of the better chicken commitment and the adoption of slower-growing breeds on the welfare of broiler chickens.

Kuvat: Lukas Vincour / Zvířata Nejíme / We Animals, libin jose / iStock.com & Inna Pylypchuk / iStock.com

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: