Euroopan komissio on julkaissut pitkän aikavälin suunnitelman, jonka tavoitteena on korvata kemikaalien turvallisuusarviointien eläinkokeet tieteellisesti luotettavilla eläinkokeettomilla menetelmillä. Suunnitelmassa on kuitenkin huomattavia haasteita.
Komission julkaisema suunnitelma on vastaus vuonna 2023 komissiolle jätettyyn eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen ”Save Cruelty-Free Cosmetics”. Aloitteessa vaadittiin eläinkokeiden käytön lopettamista kemikaalien turvallisuusarvioinnissa sekä laajemmin tutkimuksessa ja sääntelyssä. Animalia oli mukana kansalaisaloitteessa ja sen allekirjoittivat myös kymmenet tuhannet suomalaiset. Yhteensä aloite keräsi yli 1,2 miljoonaa allekirjoitusta.
Kemikaalien turvallisuusarvioinnin eläinkokeet vain pieni osa kokonaisuudesta
Komission mukaan eläinkokeiden korvaaminen on sekä eettinen että tieteellinen tavoite. Alun perin tavoite on kirjattu jo vuonna 2010 hyväksyttyyn eläinkokeita koskevaan direktiiviin, mutta tavoitteen saavuttamiseksi on tähän mennessä tehty varsin vähän.
Euroopan unionissa käytettiin vuosina 2015–2023 yli 15 miljoonaa koe-eläintä tutkimuksissa, jotka tehdään EU-lainsäädännön vaatimusten vuoksi. Näistä eläinkokeista lähes 40 prosenttia liittyi kemikaalien turvallisuusarviointeihin. Kuitenkin kaikista EU:ssa tehtävistä eläinkokeista kemikaalien turvallisuusarviointien eläinkokeet käsittävät tällä hetkellä vain noin kahdeksan prosenttia. Vuonna 2023 EU:ssa käytettiin yli kahdeksan miljoonaa eläintä eläinkokeissa.
Komission suunnitelma kattaa 15 lainsäädäntöaluetta ja sisältää 22 toimenpidettä, joiden avulla pyritään nopeuttamaan siirtymää eläinkokeettomiin menetelmiin. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa uusien tutkimusmenetelmien kehittäminen, niiden tieteellinen validointi, sääntelyn päivittäminen sekä viranomaisten ja tutkijoiden yhteistyön vahvistaminen.
Keskeinen tavoite on siirtyä uudenlaiseen riskinarviointiin, jossa hyödynnetään esimerkiksi ihmissoluihin perustuvia malleja, kehittyneitä laboratoriomenetelmiä, tekoälyä ja tietokonemallinnusta. Komission mukaan nämä menetelmät voivat monissa tapauksissa tarjota nykyisiä eläinkokeita tarkempaa tietoa kemikaalien vaikutuksista ihmiseen.
Haasteeksi nousee kuitenkin se, että eläinkokeettomat menetelmät tarjoavat yleensä hyvin erilaista tietoa kuin eläinkokeet eivätkä niiden tulokset ole juuri koskaan suoraan vertailtavissa. Suoran vertailun sijaan olisi keskityttävä siihen, minkälaiset tulokset ovat ihmisten kannalta merkityksellisiä.
Miten rahoitus varmistetaan?
EU on investoinut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana lähes 1,5 miljardia euroa eläinkokeita korvaavien menetelmien tutkimukseen ja kehittämiseen. Työtä on rahoitettu muun muassa unionin tutkimus- ja innovaatio-ohjelmista.
Nyt julkaistu suunnitelma ei sisällä erillistä rahoituspakettia, vaan rahoitus tulee myös jatkossa nykyisten ja tulevien tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien kautta. Komissio ilmoittaa myös seuraavansa rahoituksen kehittymistä sekä unionissa että sen jäsenmaissa.
Komission mukaan tavoitteena on, että EU nousisi maailman johtavaksi eläinkokeettomien turvallisuusarviointimenetelmien kehittäjäksi ja käyttäjäksi. Suunnitelmassa korostetaan myös pitkäjänteistä yhteistyötä tutkijoiden, viranomaisten, teollisuuden ja kansainvälisten kumppaneiden keskuudessa.
Määräajan puuttuminen merkittävin ongelma
Komission suunnitelmassa ei aseta päivämäärää kemikaalien turvallisuusarviointien eläinkokeiden lopettamiselle, mitä voi pitää suunnitelman suurimpana ongelmana. Ilman sitovaa päivämäärää myös edistyminen voi jäädä hitaaksi. Aiemmin EU on kuitenkin pystynyt määrittämään sitovia päivämääriä tiettyjen eläinkokeiden lopettamiselle, kuten tehtiin kosmetiikan eläinkokeiden kohdalla ja vuonna 2029 loppuvien puhdistusaineiden eläinkokeiden kohdalla.
Suunnitelmassa esitetyt toimet jaetaan kuitenkin lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Lyhyellä aikavälillä tarkoituksena on hyödyntää jo olemassa olevia eläinkokeettomia tutkimusmenetelmiä entistä laajemmin ja vähentää siten tarpeettomia eläinkokeita. Keskipitkällä aikavälillä painopiste on uusien menetelmien validoinnissa ja sääntelyn uudistamisessa. Pitkän aikavälin tavoitteena on rakentaa turvallisuusarviointijärjestelmä, joka perustuu eläinkokeettomiin menetelmiin aina, kun se on tieteellisesti mahdollista.
Suunnitelmassa ei kuitenkaan tarkemmin määritellä, kuinka pitkiä aikoja näillä aikaväleillä tarkoitetaan.
Suunnitelman muut suuret haasteet
Suunnitelma on lähtökohtaisesti kunnianhimoinen ja tärkeä askel, mutta siihen liittyy myös muita selviä ongelmia.
Suunnitelma ilman sitovia aikatauluja ja osin myös rahoitusta ja tavoitteita on vaarassa edistyä vain hyvin hitaasti. Esimerkiksi Ison-Britannian viime vuonna julkaisema strategia eläinkokeiden lopettamiseksi on paitsi tavoitteiltaan huomattavasti laajempi, myös sisältää konkreettisia määräaikoja tiettyjen eläinkokeiden lopettamiselle sekä osoittaa suoraa rahoitusta strategian toteuttamiselle. EU:n suunnitelmaan on kirjattu ainoastaan se, että lyhyen aikavälin tavoitteet tulee olla kirjattuna lainsäädäntöön vuonna 2029. Vaikka suunnitelmaan on kirjattu, että EU haluaa olla edelläkävijä eläinkokeettomien menetelmien kehittämisessä, ei se todennäköisesti tällä suunnitelmalla pääse Ison-Britannian kintereille.
Pullonkaula EU:n eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien edistymisessä tullee myös jatkossa olemaan menetelmien validointi. Ei siis riitä, että erilaisten ohjelmien kautta rahoitetaan menetelmien kehittämistä, vaan validointiin eli menetelmien hyväksymisprosessiin tulee saada merkittävästi lisää rahoitusta. Tätä ei suunnitelmassa luvata, mikä voi merkittävästi hidastaa menetelmien saamista kaupalliseen käyttöön.
Komissio valvoo suunnitelman toteutumista, mutta valvonta perustuu tiettyihin mittareihin, kuten eläinkokeettoman tutkimuksen rahoitukseen, hyväksyttyjen eläinkokeettomien menetelmien määrään sekä kemikaalien turvallisuustutkimuksessa käytettyjen eläinten lukumäärän laskuun. Mittarit ovat kannatettavia, mutta koska määräaikoja esimerkiksi korvaavien menetelmien käyttöönotolle ei ole, ei ole myöskään keinoa patistaa yrityksiä ja tutkimuslaitoksia menetelmien nopeammassa kehittämisessä.
On kuitenkin eläinten kannalta hienoa, että Euroopan unioniin saatiin tällainen suunnitelma. Tämä on jälleen yksi askel kohti koe-eläindirektiivin lopullista tavoitetta eli kaikkien eläinkokeiden lopettamista. EU tarvitsee kuitenkin edelleen kiritystä, jotta nyt julkaistuun suunnitelmaan saadaan lisää sitovuutta, tavoitteellisuutta ja rahoituksen lisäämistä.
Lue lisää
Vakavaa kärsimystä aiheuttavia eläinkokeita tehdään EU-lainsäädännön takia. 19.4.2026
Koe-eläinten käyttö vähenee EU:ssa liian hitaasti. 7.4.2026
Iso-Britannia julkaisi kunnianhimoisen suunnitelman eläinkokeiden lopettamiseksi. 9.12.2025
European Comission 1.6.2026. Commission accelerates transition away from animal testing in chemical safety assessments.
Kuva: CDC / Unsplash
