Maa- ja metsätalousministeriö antoi turkiseläinten kasvatusta koskevan asetusehdotuksen eduskunnan oikeuskanslerille ennakkotarkastukseen kesäkuussa. Oikeuskansleri puuttui ehdotuksen pitkiin siirtymäaikoihin sekä siihen, ettei muutoksia perusteltu juuri lainkaan tieteellisesti.
Maa- ja metsätalousministeriö on valmistellut uutta turkisasetusta jo 13 vuotta. Julkisella lausuntokierroksella asetus oli kesällä 2025, jolloin apulaisoikeuskansleri jo puuttui muun muassa ehdotuksessa esitettyihin pitkiin siirtymäaikoihin. Myös Animalia jätti ehdotuksesta lausunnon.
Asetusten on vastattava eläinlain vaatimuksia
Jo ennen turkisasetuksen lausuntokierrosta oikeuskansleri puuttui eläinlakiin liittyvien asetusten valmisteluun.
Oikeuskansleri antoi huhtikuussa 2025 ratkaisun, joka koski eläinlain perusteella annettavien asetusten siirtymäsäännöksiä. Ratkaisun mukaan ministeriön olisi välttämätöntä ottaa huomioon eläimille aiheutetun kärsimyksen minimointi ja eläinten pitäjille aiheutuvien kustannusten ja muiden velvollisuuksien kohtuullisuus. Hän painotti, että lainsäätäjän tahdon on toteuduttava eläinlain asetuksia ja niiden siirtymäaikoja valmistellessa. Ministeriön tuli ilmoittaa 1.10.2025 mennessä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt.
Apulaisoikeuskansleri antoi myös kesäkuussa 2025 lausunnon maa- ja metsätalousministeriölle turkisasetusehdotuksesta. Hän katsoi, että ministeriön on arvioitava sitä, vastaako asetuksen sisältö eläinten hyvinvointilain vaatimuksia.
Lisäksi apulaisoikeuskansleri kiinnitti huomiota asetuksessa ehdotettaviin siirtymäaikoihin. Ehdotuksessa oli jopa 15 vuoden mittaisia siirtymäaikoja, jotka koskivat erityisesti eläinten pitopaikkojen vaatimuksia. Asetuksissa ei hänen mukaansa tule olla sellaisia siirtymäaikoja, jotka käytännössä tarkoittavat lain muuttumista tehottomaksi.
Maa- ja metsätalousministeriö vastasi syyskuussa 2025 oikeuskanslerille, että oikeuskanslerin ratkaisu ja apulaisoikeuskanslerin lausunto huomioidaan turkisasetuksen valmistelussa.
Lokakuussa 2025 oikeuskansleri pyysi maa- ja metsätalousministeriötä toimittamaan turkisasetuksen ja sitä koskevan esittelymuistion ennakkotarkastettavakseen ennen sen esittelyä valtioneuvostolle. Tämä asetusehdotus toimitettiin oikeuskanslerin virastoon 16.6.2026.
Tutkimustiedolla tulee olla erityinen merkitys
Oikeuskansleri antoi uudesta asetusehdotuksesta lausunnon 21.7.2026. Sen mukaan maa- ja metsätalousvaliokunnan on todennut eläinlain yhteydessä, että ”Lainsäädäntöä on syytä päivittää riittävän usein tutkimustietoon perustuen, mikä on myös asetuksenantovaltuuksien rajoissa mahdollista toteuttaa joustavasti.”
Oikeuskanslerin mukaan asetusehdotuksessa mainitulla tutkimustietoon nojautumisella on hänen nähdäkseen selkeä ja tärkeä yhteys myös eläinten hyvinvointilain 8 §:n 1 momenttiin. Sen mukaan tuotantoeläimenä saa pitää vain sellaisia eläinlajeja, joiden pito voidaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon ja käytännön kokemuksen perusteella järjestää muun muassa niin, että eläimillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan, eläinten fysiologiset tarpeet voidaan tyydyttää ja eläimille voidaan järjestää asianmukaiset pitopaikat. Säännöksen perusteluissa mainitaan, että eläinlajin sopivuutta kuhunkin pitotarkoitukseen arvioitaessa tulisi tukeutua saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon ja eläinlajin pidosta karttuneeseen käytännön kokemukseen.
Oikeuskansleri mukaan tarkentavien säännösten yhteydessä on perusteltava, miten ehdotetut pitomuodot sekä esimerkiksi häkkikokoot ovat eläinten hyvinvointilain ja tutkimustiedon mukaisia. Hänen mukaansa tutkimustiedon käsittely on jäänyt asetuksen perustelumuistiossa hajanaiseksi ja ylimalkaiseksi. Esimerkiksi vuonna 2025 julkaistuun Euroopan elintarviketurvallisuusviraston EFSA:n tieteelliseen näkemykseen turkiseläinten hyvinvoinnista viitataan muistiossa vain kerran.
Lausunnon mukaan perustelumuistioon tulee sisällyttää kuvaus siitä, mihin tutkimustietoon perustuen asetusehdotus parantaa turkiseläinten hyvinvointia.
Ehdotettua sääntelyä perusteltava tarkemmin
Oikeuskansleri kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että eläinlain 37 §:n 1 momentissa säädetään pysyvän pitopaikan tilavuudesta ja sopivuudesta: pysyvän pitopaikan on oltava sellainen, että eläimellä on mahdollisuus tyydyttää fysiologisia tarpeitaan sekä olennaisia käyttäytymistarpeitaan.
Lausunnossa todettiin, että perustelumuistiossa on perusteltava tarkemmin, kuinka ehdotettu sääntely täyttää ja konkretisoi pykälän vaatimukset. Lausunnossa mukaan esimerkiksi pitopaikkojen kokojen arviointi eläinten käyttäytymistarpeiden ja fyysisten tarpeiden tyydyttymisen osalta jää lukijan itsensä arvioitavaksi, koska perusteluissa näitä asioita ei käsitellä. Oikeuskanslerin mukaan perusteluja olisikin tarpeen täydentää näiltä osin.
Siirtymäajat edelleen liian pitkiä
Apulaisoikeuskansleri huomautti jo vuonna 2025, että asetukseen kaavaillut siirtymäajat perusteltiin niukasti ja lähinnä sillä, että niistä aiheutuisi tarhanpitäjille kustannuksia. Kustannuslaskelmia ei kuitenkaan esitetty eikä ministeriö arvioinut sitä, minkä suuruisia kustannuksia voidaan pitää kohtuullisina.
Asetusehdotuksessa ei myöskään ollut mukana tarkkoja kustannuslaskelmia tai punnintaa kustannusten kohtuullisuudesta, vaikka siirtymäaikojen lähtökohdaksi oli perustelumuistiossa mainittu eläinten kärsimysten minimointi sekä eläinten pitäjille aiheutuvien kustannusten ja muiden velvollisuuksien kohtuullisuus. Oikeuskansleri peräänkuuluttikin mahdollisimman ajantasaista ja luotettavaa selvitystä esityksen taloudellisista vaikutuksista.
Oikeuskanslerin mukaan ehdotuksessa oli myönteistä se, että joitakin siirtymäaikoja oli lyhennetty. Hän kuitenkin totesi myös, että kun asetuksen valmistelu on aloitettu jo vuonna 2013 ja eläinlaki on tullut voimaan vuonna 2024, eivät ehdotuksessa esitetyt perustelut pitkille siirtymäajoille ole vakuuttavia. Turkisasetus on suunniteltu tulevaksi voimaan 1.1.2027, jolloin pisimmän eli 12 vuoden siirtymäajan tosiasialliseksi pituudeksi tulisi 15 vuotta. Oikeuskansleri vetosi perustuslakivaliokunnan lausuntoon eläinlaista, jonka mukaan pitkiä siirtymäaikoja ei voida pitää lain tavoitteiden näkökulmasta aivan asianmukaisina. Lausunnossa kaivattiin perusteltua arviota siitä, miten ehdotus suhtautuu perustuslakivaliokunnan kannanottoon.
Lausunnossa todettiin myös, että asetusvalmistelun ja pitkien siirtymäaikojen vuoksi turkiseläinten häkkeihin sovellettaisiin vuoteen 2039 asti vuoden 1996 eläinsuojelulain nojalla annetun turkisasetuksen mukaisia vaatimuksia. Tilanne on oikeuskanslerin mukaan perusteltava, sillä kyseisiä vaatimuksia ei ole säädetty voimassa olevan eläinten hyvinvointilain asettamien edellytysten mukaan.
Oikeuskanslerin lausunnon yhteenvedossa todettiin, että turkisasetusta koskevaa perustelumuistiota tulee jatkossa täydentää erityisesti siirtymäsäännösten ja säännöskohtaisten perusteluiden sekä myös ajankohtaisen tutkimustiedon osalta.
Animalia-media sai oikeuskanslerin lausunnon tietopyynnöllä, mutta maa- ja metsätalousministeriön kesällä jättämää asetusehdotusta ei luovutettu ministeriöstä.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalia 30.7.2025. EFSA:n raportti: Turkiseläinten kasvatus häkeissä tulisi lopettaa.
Animalian lausunto turkisasetuksesta 12.8.2025
Kuva: Andrew Skowron / Anima International / We Animals
