Vuoden 2025 eläinsuojeluvalvonnan dokumenteista paljastui, että suomalaisilla sikatiloilla on tehty jälleen useita eläinten hyvinvointisäädösten rikkomuksia. Animalia-median saamasta materiaalista selviää, että siat joutuvat usein elämään likaisissa ja ahtaissa oloissa.
Sikatilojen valvonnassa tulee esiin vuodesta toiseen samoja ongelmia. Animalia-media selvitti, millaisia laiminlyöntejä sikatiloilla on ilmennyt vuonna 2025. Saadut kuvat on otettu eläinten hyvinvoinnin otantavalvontakäynneillä ja ne on saatu tietopyynnöllä. Mukana on tila, jolla on satoja lihosikoja ja tila, jolla on tuhansia sikoja. Kuvat ovat tiloilta, joilla on harjoitettu pitkään siankasvatusta ja maataloutta.
Kyse ei ole siten yksittäisistä virheistä ja poikkeustapauksista, vaan sianlihantuotannon rakenteellisista ongelmista. Valvontakäynneillä otetuissa kuvissa siat makaavat ja seisovat ahtaissa, betonipohjaisissa karsinoissa. Joillain tiloilla sioille ei ole lainkaan puhdasta ja kuivaa makuutilaa. Osa sioista joutuu makaamaan ritilällä. Siat ovat näkyvästi likaantuneita.
Kuvassa on märkä ja sikojen ulosteista likainen karsina ja likaisia sikoja. Kuvassa näkyy virikkeenä ketju, jonka päässä on puupalikka. Lähde: Aluehallintovirasto
Osa sioista on hyvin likaisia. Kuvaa on rajattu Animalia-median toimituksessa tilan tunnistamisen estämiseksi. Lähde: Aluehallintovirasto
Sioilta voi puuttua myös lain edellyttämät virikkeet. Eräällä tilalla puolet karsinoista oli ilman virikkeitä, lopuissa oli ketju. Sikojen karsinoissa virikkeeksi lasketaan esimerkiksi metalliketju, jonka päässä on puupala tai seinään kiinnitetty puupala. Myös olki tai sanomalehti katsotaan riittäväksi virikkeeksi.
”Toimijat kertoivat antavansa sioille ajoittain sanomalehteä, mutta ei päivittäin, pääasiassa kasvatuksen alkuvaiheessa.”
Sitaatti tarkastusraportista
Tarjolla ollut kuivike oli monin paikoin niin likaantunutta ja tallaantunutta, ettei se soveltunut tonkimiseen ja tutkimiseen, joka on sioille lajityypillinen tarve.
Karsina on liejuinen sikojen ulosteesta. Lähde: Aluehallintovirasto
Osassa tilojen karsinoista oli liikaa sikoja. Lain mukaan sioilla pitää olla 0,4–1,2 neliötä lattiatilaa yksilöä kohden. Teuraspainoiselle sialle pitää olla vajaa neliömetri tilaa. Vaikka siat olisivat karsinassa lain sallimissa rajoissa, näkymä on ankea ja ahdas.
Siat eivät mahdu kääntymään tai lepäämään eivätkä ne mahdu myöskään syömään yhtä aikaa. Lähde: Aluehallintovirasto
Ongelmat toistuvat vuosi vuoden perään
Animalia-media selvitti, miten vuonna 2025 löydetyt laiminlyönnit suhteutuvat edellisvuosien valvontaraporteissa ilmi tulleisiin asioihin.
Vuonna 2020 laiminlyöntejä havaittiin neljänneksellä tarkastetuista sikatiloista, vuonna 2021 lähes viidenneksellä ja vuonna 2022 yli kolmanneksella. Myös vuosina 2023–2025 noin joka viidennellä tai useammalla tilalla todettiin eläinsuojelulain vastaisia olosuhteita.
| Vuosi | Laiminlyöntien osuudet tarkastetuista sikatiloista |
|---|---|
| 2020 | 25 % (5 tilaa 20:stä) |
| 2021 | 17 % (4 tilaa 24:stä) |
| 2022 | 38 % (13 tilaa 34:stä) |
| 2023 | 21 % (7 tilaa 34:stä) |
| 2024 | 31 % (12 tilaa 39:stä) |
| 2025 | 24 % (8 tilaa 34:stä) |
Sikatilojen eläinsuojeluvalvonnassa on näinä vuosina noussut esiin selkeitä, vuodesta toiseen toistuvia epäkohtia. Yleisin puute liittyy sikojen ja karsinoiden puhtauteen sekä kuivitukseen. Jopa 30 prosenttia laiminlyönneistä vuonna 2025 koski nimenomaan puhtauteen liittyviä puutteita. Toinen merkittävä ja toistuva ongelma on virikemateriaalin, kuten olkien tai muun pureskeltavan materiaalin, puuttuminen. Lisäksi sikatiloilla on havaittu puutteita sairaiden yksilöiden hoidossa. Myös laitteissa ja rakenteissa on ollut huomautettavaa. Esimerkiksi heinähäkki voi olla rikkoutunut ja vaarallisen teräväreunainen sioille.
Ongelmat havaitaan ja dokumentoidaan vuosi toisensa jälkeen, mutta ne eivät katoa. Kysymys on siitä, miksi ongelmien annetaan jatkua tiedosta huolimatta. Lisäksi valvonnan määrä on vähäistä ja määrättyjä tarkastuksia ei saada tehtyä niin paljon kuin pitäisi.
Animalia-media selvitti, että lähes kaikille sikatiloille maksetaan hyvinvointikorvauksia. Vuonna 2025 yhteensä 551 sikatilaa sai eläinten hyvinvointikorvauksia yhteensä lähes 27 miljoonaa euroa. Eniten korvauksia maksettiin Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan sikatiloille.
Hyvinvointikorvausta maksetaan sikojen hyvinvointisuunnitelmasta, emakoiden ja ensikoiden olosuhteiden ja porsimisolosuhteiden parantamisesta, vapaaporsituksesta, porsaiden ja lihasikojen olosuhteiden parantamisesta ja kastraatiokivun lievityksestä. Hyvinvointikorvausten toimenpiteet eivät välttämättä näy käytännössä juuri missään.
Sikatilojen määrä laskee
Sianlihan kulutus on Suomessa laskenut. Samalla sekä sikatilojen että sikojen määrä on vähentynyt. Suomessa sikoja kasvatetaan nykyään alle 600 tilalla, kun vielä kymmenen vuotta sitten sikatiloja oli yli 1200.
Noin puolella tiloista on alle 500 sikaa, ja puolella 500–1500 sikaa tai enemmän. Suurin osa sioista on lihasikoja eli emakoiden synnyttämiä porsaita, jotka ovat yli 3 kuukauden ikäisiä. Kerrallaan tiloilla elää noin 440 000 yksilöä. Lihasikojen lisäksi sianlihantuotannossa on emakoita (noin 67 000 yksilöä), pieniä porsaita (noin 455 000 yksilöä), siitossikoja (noin 14 000 yksilöä) ja karjuja (noin 700 yksilöä).
Sikatilojen ja sikojen määrä on Suomessa siis laskusuunnassa. Sikojen lukumäärässä on eri vuosikymmeninä tapahtunut heittelyä. Nyt sikojen vähentyminen on jatkunut selvästi joka vuosi 2020-luvulla. Vuonna 2021 sikoja oli kaikkineen 1 093 717 yksilöä, vuonna 2025 enää 961 191 yksilöä. Näistä vuonna 2021 lihasikoja oli 504 304 yksilöä ja vuonna 2025 440 505 yksilöä. Sikojen lukumäärä kertoo tietyllä hetkellä elävien sikojen määrästä, mikä ei ole sama kuin koko vuoden aikana kasvatettujen ja teurastettujen sikojen määrä.
Lihakiloissa mitattuna laskua on tapahtunut näinä vuosina 176 miljoonasta kilosta 163 miljoonaan kiloon.
400 sianruhoa tunnissa
Suomessa teurastettiin 1,78 miljoonaa sikaa vuonna 2025. Näistä 1,74 miljoonaa yksilöä oli lihasikoja ja loput siitokseen käytettyjä karjuja ja emakoita. Sikoja saa teurastaa noin kolmessakymmenessä laitoksessa, mutta käytännössä sikojen teurastus on keskittynyttä ja kolmen jätin käsissä: Atrian, HKScanin ja Snellmanin.
Siat tarkastetaan teurastamolla sekä elävänä että kuolleina. Ennen ante mortem -tarkastusta kuoli tai lopetettiin 581 lihasikaa. Elävänä hylättiin 38 lihasikaa.
Suurissa teurastamoissa Suomessa sikojen linjanopeus on noin 400 sikaa tunnissa, mikä tarkoittaa reilua 50 ruhoa yhtä tarkastajaa kohden tunnissa. Sioista hyväksyttiin 1 716 609 lihasikaa. Kokonaan hylättiin 8 123 lihasian ruhoa. Virkaeläinlääkärit tekevät lopullisen päätöksen ruhon hyväksymisestä tai kokonaan hylkäämisestä. Hylättyjä ruhoja ei käytetä ihmisravinnoksi.
Yleisimmät hylkäyssyyt lihasioilla olivat keuhkokalvontulehdukset (lihasioilla 27,7 % vuonna 2025, 30 % vuonna 2023) ja sydänpussintulehdus (lihasioilla 6,4 % vuonna 2025, 9 % vuonna 2023). Lisäksi yleisiä ovat suolinkaisen aiheuttamat vauriot maksassa (3,3 % vuonna 2025, 4,3 % vuonna 2023) ja paiseet (3,5 vuonna 2025, 4,4 % vuonna 2023). Suomalaisilla sioilla on enemmän keuhkopussintulehdusta kuin vertailluissa maissa Tanskassa, Saksassa, Italiassa, Norjassa ja Portugalissa. Hännänpurentaa löytyy vuodessa noin 30 000 lihasialta (1,3 % vuonna 2025, 1,9 % vuonna 2023).
Vähemmän sikoja, silti kinkkuina
Vaikka tilojen, sikojen ja tuotetun lihan määrä ovat pienentyneet, silti suomalaisten joulupöydästä löytyy yhä usein kinkku. Kauppojen ja lihatalojen mukaan trendi on, että valitun kinkun koko kuitenkin pienenee. Siinä missä ennen ostettiin monen kilon painoisia kinkkuja, nykyään ostetaan muutaman kilon kinkkuja.
Pelkästään joulun kinkkujen takia tapetaan noin puoli miljoonaa sikaa vuodessa. Viime vuonna pari päivää joulukinkkusesongin jälkeen Ilta-Sanomat julkaisi jutun possun matkasta kinkuksi (IS 26.12.2025). Atria ei kuitenkaan sallinut sikojen tainnutuksen ja teurastuksen kuvaamista, joten todellinen kuvaus matkasta jäi puutteelliseksi. Lihatalot eivät halua näyttää, kun siat tukehtuvat hiilidioksidiin eivätkä ne halua näyttää, miltä vielä karvaiset eläimet näyttävät tapettuina hihnalla. Kuvata saa vasta, kun eläin on muutettu kinkun näköiseksi.
Lue lisää (muualla verkossa)
Ruokavirasto. Eläinten hyvinvoinnin valvonta 2025 -raportti
Animalia. Lihasiat.
Eläinten kuvat: Aluehallintovirasto
