Valtiontalouden tarkastusvirasto on antanut Ruokavirastolle huomautuksen eläintautilain virheellisestä soveltamisesta. Päätös koskee Ruokaviraston maksamia korvauksia turkistarhayrityksille lintuinfluenssan takia tapetuista turkiseläimistä vuosina 2023–2024. Kaikkiaan tarhoille maksettiin korvauksia yli 41 miljoonaa euroa.
Lintuinfluenssa levisi suomalaisilla turkistarhoilla kesällä 2023. Tartuntojen vuoksi viranomaiset määräsivät lopetettavaksi 485 000 turkiseläintä 74 tarhalta. Ruokavirasto laski lopetettujen eläinten korvausarvot kymmenen vuoden keskihintoihin perustuen. Eläintautilain mukaan arvo olisi pitänyt määritellä sen mukaan, mikä on ollut eläimen käypä arvo juuri ennen epidemiaa.
Animalia kyseenalaisti laskutavan. Animalia-media pyysi Ruokavirastolta tarkempia laskelmia korvausten määrittelystä, mutta Ruokavirasto kieltäytyi luovuttamasta tietoja. Tämän jälkeen Animalia teki Ruokaviraston laskentatavasta kantelun Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) joulukuussa 2024.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on nyt todennut Ruokaviraston soveltaneen lakia virheellisesti. Päätös kanteluun annettiin 4.11.2026. VTV oli ennen ratkaisuaan pyytänyt Ruokavirastolta kaksi selvitystä asiasta.
VTV piti virhettä merkittävänä
VTV ei pitänyt Ruokaviraston antamia perusteluja riittävinä. Ruokavirasto perusteli laskentamenetelmäänsä turkisalan erityispiirteillä ja tuottajien yhdenvertaisella kohtelulla. VTV katsoi, etteivät nämä perusteet oikeuttaneet soveltamaan kaikille samaa laskentamenetelmää.
VTV:n Ruokavirastolta saaman selvityksen mukaan Ruokavirasto oli määrittänyt nahkojen keskihinnan huomioimalla kymmenen viimeisen myyntikauden ajalta nahkojen hintojen keskiarvon, josta on poistettu sekä korkein että matalin hinta. Ruokavirasto perusteli laskentatapaa sillä, että nahkojen arvo vaihtelee ja että niitä voidaan varastoida ja myydä myöhemmin korkeammalla hinnalla. Ruokaviraston käyttämä ajanjakso alkoi myyntikaudesta 2013–2014 ja päättyi myyntikauteen 2022–2023.
VTV katsoo ratkaisussaan, että Ruokavirasto on virheellisesti soveltanut eläintautilakia käyttäessään korvausten perusteena kymmenen vuoden keskihintoja. Ruokavirasto saa asiasta huomautuksen vastaisuuden varalle, eli käytännössä jatkossa eläimen arvon määrityksen tulee perustua ajallisesti lähimpinä oleviin hintatietoihin. VTV piti virhettä niin merkittävänä, ettei huomautusta lievempi hallinnollinen ohjaus ollut riittävä.
Ruokaviraston käyttämät hinnat perustuivat turkisalan toimittamiin tietoihin
Ruokaviraston käyttämät hinnat perustuivat turkisyritysten toimittamaan selvitykseen myytyjen nahkojen keskihinnoista tai niiden puuttuessa Saga Furs Oyj:n huutokauppojen keskihintoihin. Siitoseläinten keskihinta määriteltiin kolminkertaiseksi.
Ruokavirasto oli selvityksessään viitannut Fifurin tuottamaan sinikettunahkojen ja minkinnahkojen keskihintatasoon vuosina 2012–2022. Taulukosta oli ilmennyt, että myyntikautena 2013–2014 siniketun keskihinta oli ollut 117 euroa ja myyntikautena 2014–2015 noin 123 euroa. Myyntikausien 2015–2016 ja 2021–2022 välisenä aikana keskihinta oli vaihdellut noin 78 eurosta 54 euroon. Myyntikaudella 2021–2022 sinikettujen keskihinta oli 53,80 euroa ja minkkien keskihinta 24,90 euroa, ja juuri ennen lintuinfluenssatartuntojen paljastumista kesäkuussa 2023 sinikettujen keskihinta huutokaupassa oli ollut 45 euroa. Hinnat olivat siis olleet koko tarkastelujakson ajan laskusuunnassa.
Ruokavirasto perusteli eläinten arvon määrittelyä kymmenen vuoden keskiarvohintojen perusteella sillä, että turkistuotannossa on kysynnän ja tarjonnan muodostamaa jyrkkää hintavaihtelua, jota pyritään tasoittamaan varastoinnilla. Selvityksessään Ruokavirasto totesi kuitenkin, että myös lyhyempi tarkastelujakso olisi voitu ottaa laskennan perusteeksi. VTV:n ratkaisussa todetaan, että korkeimmat hinnat ovat ajoittuneet kymmenen vuoden tarkastelujakson ensimmäisiin vuosiin ja matalimmat hinnat taas epidemiaa edeltäville vuosille.
Ruokavirasto totesi perustaneensa tietonsa turkistuotannosta alan keskeisten toimijoiden, kuten Fifurin, Furfix Oy:n, Saga Furs Oyj:n ja turkistuottajien antamiin tietoihin, sekä saatavilla olevaan turkisalaa koskevaan kirjalliseen materiaaliin, kuten Fifurin tilastoihin ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän turkisalaan liittyviin oppaisiin, sekä yritysvierailuihin.
Ruokavirasto vähensi nahkojen keskihinnoista toteutumatta jääneet nahkonnan ja markkinoinnin kulut sekä säästyneet rehukulut lopetusviikkoon asti. Vähennettävät kulut ovat olleet kaikille yrityksille samansuuruiset, ellei yritys ole tositteilla osoittanut kulujen olleen niistä poikkeavia. Kustannusten vähentäminen perustuu EU-komission asetukseen, jonka mukaan arvosta on ne vähennettävä kustannukset, jotka eivät ole suoraan aiheutuneet eläintaudista ja jotka muutenkin olisivat tulleet tuensaajalle. Tässä tapauksessa ne tarkoittavat säästyneitä nahkonta-, markkinointi- ja rehukuluja.
Animalian tietopyynnöllä saamien Ruokaviraston dokumenttien perusteella sinikettujen nahkonta- ja markkinointikuluiksi on laskettu 14,25 euroa ja minkkien 4,82 euroa eläintä kohden. Säästyneet rehukulut ovat lopetusviikosta riippuen vaihdelleet 0 eurosta noin 30 euroon sinikettua kohden.
Ketuista korvattu jopa kaksinkertainen hinta kesän 2023 keskihintaan verrattuna
Animalia sai tietopyynnöllä VTV:ltä Ruokaviraston tekemät laskelmat. Niistä ilmenee, että kettujen ja supikoirien keskimääräinen korvaus eläintä kohden on vaihdellut 60 eurosta 90 euroon. Keskihintojen vaihtelu on johtunut muun muassa värimuunnosten erilaisiksi lasketuista arvoista.
VTV:n raportissa todetaan myös, että sinikettunahkojen keskihinta huutokaupassa oli 45 euroa epidemian alkaessa. Tämä tarkoittaa, että suurimmillaan maksettu keskihinta on ollut kaksinkertainen kesän 2023 keskimääräiseen myyntihintaan verrattuna.
Lintuinfluenssakorvaukset maksettiin maa- ja metsätalousministeriön budjetista. Valtiovarainvaliokunta esitti 16.4.2024 pidetyssä kokouksessaan lisätalousarvioon 44,4 miljoonan euron lisäystä lintuinfluenssan takia lopetetuista turkiseläimistä maksettaviin korvauksiin. Mietinnön mukaan valiokunta kiirehti korvausten maksamista mahdollisimman nopeasti ja korosti tilojen toimeentulon turvaamista. Mietinnön mukaan korvattava summa on eläimen käypä hinta, jossa otetaan huomioon muun muassa eläimen ikä.
Kahdeksan valtiovarainvaliokunnan jäsentä jätti mietintöön vastalauseita, joissa vaadittiin hallitusta tuomaan esitys turkistarhauksen kieltämisestä ja hallitusta alasajosta. Vastalauseita jättivät kaikki SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden jäsenet.
Fifur toimi viranomaisviestinnän välittäjänä, apulaisoikeusasiamies piti ongelmallisena
Fifurin rooli erilaisissa lintuinfluenssaan liittyvissä viranomaiskäsittelyissä vaikuttaa olleen merkittävä. VTV:n ratkaisusta ilmenee, että Fifur toimitti Ruokavirastolle kirjallisesti omia näkemyksiään korvausperusteista ja Ruokavirasto piti aiheesta palavereita Fifurin kanssa.
Animalia sai tietopyynnöllä VTV:ltä Ruokaviraston ja Fifurin välistä viestinvaihtoa. Syksyllä 2023 lähetetyistä viesteistä selviää, että Fifur esitti Ruokavirastolle perusteita sille, miksi nahkojen keskihinnat tulisi huomioida 10 vuoden ajalta. Ruokavirasto vastasi vielä tässä vaiheessa Fifurille, että ”Tarkasteltuamme nahan hinnan kehitystä parinkymmenen vuoden ajalta totesimme, että noin vuosina 2011–2015 oli nahkojen hinnassa epätavallinen hintapiikki, jonka käyttäminen laskennassa vääristäisi merkittävästi hintalaskelmia. Käyttäisimme siis nahan keskimääräiseen hinnan laskentaan todennäköisesti lyhyempää aikaväliä, mahdollisesti kuutta-seitsemää vuotta, jolloin hinnanvaihtelu ei ole ollut niin voimakasta”. Tästä huolimatta Ruokavirasto päätti kuitenkin määrittää eläinten arvon 10 vuoden keskihintojen avulla ottaen huomioon myyntikaudet 2013–2023.
Fifurilla oli huomattava rooli myös muussa lintuinfluenssaan liittyvässä tiedotuksessa. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin tarkasti keväällä 2024 eri viranomaisten toimintaa lintuinfluenssan torjunnassa. Sakslin piti Ruokaviraston toimintaa koskevassa raportissaan ongelmallisena sitä, että viranomaisviestintä hoidetaan järjestön (eli Fifurin) kautta. Apulaisoikeusasiamies totesi, että järjestöllä voi olla tärkeä lisäarvo viestinnässä, mutta ohjeet tulee lähettää ensisijaisesti suoraan valvonnan ja ohjauksen kohteena oleville turkistarhaajille.
Apulaisoikeusasiamiehen samana vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) tekemän tarkastuksen raportissa todetaan lisäksi, että Euroopan komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto DG SANTE on antanut alustavan suosituksen, jonka mukaan viranomaisilla tulisi olla myös jokin muu kanava tarhaajien saavuttamiseksi kuin tarhaajien edunvalvontajärjestö.
Turkisala aiheuttanut Suomelle yli 100 miljoonaa euroa kuluja 2020-luvulla
Animalia-media paljasti syyskuussa, että turkisala on aiheuttanut valtiolle yli 100 miljoonan euron kustannukset 2020-luvulla. Kaikkiaan turkistarhoilla levinneeseen lintuinfluenssaan liittyvät kulut ovat maksaneet valtiolle ainakin 43,9 miljoonaa euroa. Suoraan eläintautilain perusteella maksettujen korvausten osuus tästä on 41,5 miljoonaa euroa, josta turkistarhoille maksettiin vuonna 2023 noin 6,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 noin 35,2 miljoonaa euroa Ruokaviraston tilinpäätöstietoihin ja valtiovarainvaliokunnan mietintöön perustuen. Lisäksi tarhojen tautisuojaukset aiheuttivat lähes miljoonan euron kulut ja tuotantotappiokorvaukset yli 1,5 miljoonan euron kulut.
Koronavuosina 2020–2021 turkistarhoja tuettiin yli 33 miljoonalla eurolla. Animalia-median selvityksen mukaan tukea myönnettiin jo ennen koronapandemiaa talousvaikeuksissa olleille turkistarhoille, vaikka koronatukien saamiseen edellytyksiin kuului, että yrityksen taloudellisen tilanteen on täytynyt olla kunnossa ennen pandemiaa. Lisäksi kuluja on aiheutunut esimerkiksi turkistarhojen lainantakaustappioista, jotka ovat viime vuosina aiheuttaneet valtiolle 5,7 miljoonan euron kustannukset.
Lue lisää Animalia-mediasta
Turkisala aiheuttanut yli 100 miljoonan euron kulut Suomelle 2020-luvulla
Joka kolmannella turkistarhalla puutteita lintuinfluenssan torjunnassa
Lue lisää (muualla verkossa)
Valtiovarainvaliokunnan mietintö 16.4.2024
Ruokaviraston tilinpäätökset 2023 & 2024 (pdf)
Apulaisoikeusasiamiehen tarkastus THL:ssä 6.5.2024 (pdf)
Apulaisoikeusasiamiehen tarkastus Ruokavirastossa 20.3.2024 (pdf)
Kuva: Juho Kerola
