Suomi perustelee minkkitarhauksen jatkamista virheellisin argumentein

Suomi jätti lokakuussa Euroopan komissiolle poikkeuslupahakemuksen minkkitarhauksen jatkamiseksi. EU on määritellyt minkin vieraslajiksi, jonka tarhaaminen tulee kielletyksi kesällä 2027 kahden vuoden siirtymäajalla, ellei jäsenmaa hae kasvatukseen poikkeuslupaa. Tällä hetkellä Suomi on ainoa maa, joka on hakenut poikkeuslupaa.

Animalia sai tietopyynnöllä maa- ja metsätalousministeriöstä Suomen EU-komissiolle toimittaman poikkeuslupahakemuksen minkkitarhauksen jatkamiseksi. Animalia-media teki hakemuksessa esitetyille väitteille faktantarkistuksen. Voit lukea alta, millaisilla virheellisillä tai harhaanjohtavilla argumenteilla Suomi perustelee minkkitarhauksen jatkamista. Lainaukset ovat suoraan hakemuksesta.

Turkistarhauksen vaikutus paikalliseen talouteen on vähäinen

Väitteet: ”American mink fur farming is an important livelihood in rural areas of Finland, having a locally significant socio-economic impact, especially in Western and Eastern Finland. ”

”For some of the municipalities the fur farming sector is the one that keeps the economic balance positive. ”

Väitteet ovat harhaanjohtavia: 70 % turkistarhausalueella asuvista pohjalaisista näkee alan menneisyyden alana. Turkistarhauksen osuus yhteisöverokertymästä on pientä myös niissä kunnissa, joissa on suhteellisesti eniten turkistarhoja. Näin on myös suurimmissa tarhauskunnissa: Uudessakaarlepyyssä yhteisöverokertymästä 3,4 % tulee turkistarhauksesta, Lappajärvellä 3,0 %, Evijärvellä 2,8 %, Kaustisella 2,4 % ja Kauhavalla 2,2 %. Kaikissa muissa turkistarhauskunnissa osuudet ovat vielä pienempiä. On siis hyvin liioiteltua sanoa, että tällaiset verotulot pitäisivät näiden kuntien talouden positiivisena. Luvut ovat vuodelta 2021 professori Eija Vinnarin selvityksestä turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista.

Itä-Suomessa turkistarhausta on olemattoman vähän, ja on harhaanjohtavaa puhua siitä merkityksellisenä. Savo-Karjalan Turkistuottajat ry:ssä on ollut 3 jäsenyritystä vuonna 2025, joten niiden merkitys paikalliselle taloudelle on hyvin vähäistä.

Väite: ”The fur industry employs approximately 1200 persons (2024). The figure includes at least part of the indirect employment associated with the value chain.”

Väite on harhaanjohtava: Työllisyysluku on Fifurin tilastoista, mutta se sisältää paitsi suoran työllisyyden (360 henkilötyövuotta), myös muun työllisyyden (378 htv) sekä kerrannaisvaikutuksen (450 htv). Ei voi siis sanoa, että 1200 työllistä sisältäisi ”ainakin osan epäsuorasta työllistävyydestä”, kun lukuun on laskettu kerrannaisvaikutus jo kokonaisuudessaan mukaan. Fifurin laskemat henkilötyövuodet sisältävät lisäksi myös osa-aikaiset ja kausityöläiset, eli luku ei muutenkaan kerro suoraan työllistettyjen ihmisten määrää.

Eläinten ja tarhojen määristä mainittiin epämääräisesti

Väite: ”The production has decreased in Finland, from 2,5 million skins to 350 000 skins in season 2024/2025.”

Väite on harhaanjohtava: Suomessa on tuotettu yli 2,5 miljoonaa minkinnahkaa viimeksi 1980-luvulla. 2020-luvun alussa kasvatettiin 769 000 minkkiä vuodessa ja nyt määrä on pudonnut siitä alle puoleen.

Väite: ”The production of mink skins has decreased, due to Covid-19 and the economical setbacks it caused in main buyer areas in China, sanctions against Russia and the occurence of highly pathogenic avian influenza on fur farms, leading to killing operations of fur animals in 2023.”

Väite on harhaanjohtava: Minkkien kasvatusmäärät ovat olleet voimakkaassa laskusuunnassa jo ennen Covid-19-pandemiaa. Vuonna 2017 Suomessa kasvatettiin 1,675 miljoonaa minkkiä ja juuri ennen pandemian alkua, vuonna 2019, kasvatettiin 1,042 miljoonaa minkkiä. Kasvatusmäärien voimakas lasku alkoi siis jo ennen koronapandemiaa, Venäjän hyökkäyssotaa ja lintuinfluenssaa.

Väite: ”The number of fur farms is higher that the number of pig or poultry farms.”
(Taulukossa sikatilojen määrä on 357, turkistarhojen 410, siipikarjatilat puuttuvat)

Väite on virheellinen: Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomessa on ollut 578 lihasikatilaa vuonna 2024. Saman tilaston mukaan Suomessa on ollut 443 siipikarjatilaa vuonna 2024 (mukaan on laskettu munijakanatilat, broileritilat sekä kalkkunatilat, ei emotiloja). Turkistiloja on siis vähemmän kuin kumpiakaan edellä mainituista tiloista.

Turkistarhauksen vientitulot ovat puolet pienemmät kuin hakemuksessa mainittiin

Väite: ”The statistics (2024) of the fur industry in Finland show that export value of furs was 301 million euros.”

Väite on virheellinen: Turkisten kokonaisviennin arvo vuonna 2024 oli tosiaan 301 miljoonaa euroa, mutta tämä luku sisältää myös Suomeen myytäviksi tuotujen turkisten viennin arvon. Todellinen turkisten nettoviennin eli suomalaisten turkisten viennin arvo vuonna 2024 oli 119 miljoonaa euroa. Ja tämä luku koskee siis kaikkia turkiksia, ei vain minkkien nahkoja.

Väite: ”There are 134 American mink establishments in Finland which apply for authorisation according to Article 9 in the IAS Regulation. — Thus, Finland submits its official application for the authorisations for some American mink establishments which are not fully active right now but were active in 2023 before the Avian influenza epidemic struck and are currently restarting their activity. – Toisessa kohdassa: After the Avian influenza epidemic, in breeding season 2023/2024, there were 91 American mink farms.- Kolmannessa kohdassa: During the Avien influenza epidemic in 2023, approximately 130 000 American minks on 72 farms were culled.”

Väite on harhaanjohtava: Animalian VTV:ltä saamien tietojen mukaan vuonna 2023 lintuinfluenssan takia tapettiin turkiseläimiä 74 tarhalta, mutta minkkejä näistä oli vain alle 20 tarhalla. Herää kysymys siitä, kuinka monella nyt lupaa hakeneista 134 tarhasta todella on minkkejä tällä hetkellä ja kuinka moni tyhjistä, mutta nyt poikkeuslupaa hakeneista tarhoista, on oikeasti kasvattanut minkkejä ennen lintuinfluenssaepidemiaa.

Mitä hakemuksesta on jätetty pois?

Sosiaali- ja terveysministeriö jätti kesällä 2024 hakemusta valmistelleelle jaostolle minkkitarhauksen poikkeusluvan hakemiseen liittyvän hyvin kriittisen lausunnon, joka ei kuitenkaan päätynyt eduskunnalle toimitettuun kirjelmään eikä myöskään lopulliseen hakemukseen. Animalia on saanut lausunnon tietopyynnöllä.

Lausunnossaan STM totesi suhtautuvansa erittäin varauksellisesti poikkeusluvan hakemiseen ja piti tarhauksen jatkamista merkittävänä kansanterveydellisenä riskinä viitaten turkistarhoilla levinneeseen lintuinfluenssaan. STM myös huomautti taloudellisista vaikutuksista: edellä mainittu epidemia aiheutti valtiolle merkittäviä kustannuksia, jotka olivat suuremmat kuin koko elinkeinon sen hetkinen tuotto.
Hakemuksessa ei muutenkaan mainita turkistarhauksen aiheuttamaa jatkuvaa pandemiauhkaa, josta on STM:n lisäksi varoittanut muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Hakemuksessa ei myöskään mainita, että suomalaiset vastustavat voimakkaasti turkistarhausta: 83 prosenttia suomalaisista haluaisi kieltää nykymuotoisen turkistarhauksen.

Hakemuksessa käydään läpi luontoon karanneiden minkkien haitallisuutta muille eläinlajeille, mutta hakemuksessa ei käsitellä lainkaan turkistarhauksen muita ympäristöhaittoja. Turkiseläinten lanta ja virtsa ovat paikallisesti merkittävä vesistöjä rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen lähde, ja niistä vapautuu myös happamoittavia päästöjä.

Lue lisää (muualla verkossa)

Animalia. Selvitys turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista
Animalia 9.11.2023. Nykymuotoista turkistarhausta vastustaa 83 % kansalaisista – täyskiellon kannatus kasvanut 11 prosenttiyksikköä
Fifur. Tilastot ja vuosikertomus 2025
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.11.2024. Turkistarhauksen jatko nykymuodossaan muodostaa jatkuvan pandemiariskin
Luke. Maataloustilastot

Kuva: Laura Uotila

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: