Hyönteisten käyttöä ihmisravintona pyritään lisäämään, ja ilmassa on suurta kaupallista kiinnostusta myös hyönteisrasvojen ja -proteiinien käyttöön rehujen raaka-aineena.
Kasviperäisten elintarvikkeiden suosio on jatkunut jo pitkään. Ympäristötietoiset ja eläinten kohtelusta huolestuneet kuluttajat haluavat korvata eläinperäisiä tuotteita kasvistuotteilla. Tähän tilanteeseen ovat havahtuneet myös hyönteisruokaa kehittävät ja markkinoivat yritykset.
Kysyntä on luotava
Hyönteistuotteille ei ole valmista kysyntää samassa määrin kuin kasviperäisille tuotteille, vaan kysyntä luodaan yritysten johdolla. Ruokateollisuus joutuu pohtimaan myös kuluttajien asenteita, kun monet kokevat hyönteisten syömisen vastenmielisenä ajatuksena. Elintarvikevalmistajat pyrkivätkin löytämään keinoja, joilla kuluttajien asenteita voisi muokata hyönteisruualle myönteisemmiksi. Samalla yksilöt massojen takana pyritään unohtamaan. Hyönteistiloista puhutaan sirkkatehtaina ja hyönteisten arvo määritetään lähinnä niiden proteiinipitoisuuden perusteella.
Hyönteisiä hyödynnetään myös muutoin kuin suoraan ihmisravinnoksi. Niitä kasvatetaan jo nykyisin rehujen raaka-aineeksi. Hyönteisproteiinin ajatellaan olevan ratkaisu rehuntuotannon ekologisiin haasteisiin, ja sen toivotaan korvaavan rehusoijan, jota viljellään sademetsäalueilla. Suomessa hyönteisiä kasvatetaan kalanrehuksi, mutta tuotantomenetelmien kehittyessä kiinnostus myös muita hyönteisperäisiä rehuja kohtaan kasvanee.
Hyönteisperäisten rehujen, kuten myös elintarvikkeiden, ekologisuutta perusteltaessa unohdetaan kysymys hyönteisten ruokinnasta. Hyönteisetkin vaativat ravintoa kasvaakseen. Lisäksi kasvatushallien valaistus ja lämmitys kuluttavat paljon energiaa.
Lainsäädäntö puuttuu
Suomessa ei ole olemassa lainsäädäntöä, jossa määriteltäisiin ne kasvatusolot, joissa eri hyönteislajeja saa kasvattaa. Laissa ei ole myöskään määritelty niitä hyönteislajeja, joita saa kasvattaa elintarvikekäyttöön eikä lopetusmenetelmiä eri lajeille. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on tästä huolimatta antanut yleisohjeita hyönteisten kasvatuksesta ja lopetuksesta.
Eläinsuojelulaki koskee myös hyönteisten kohtelua, mutta sen soveltaminen hyönteisiin ei ole yksinkertaista. Hyönteisten laajamittaisessa kasvatuksessa on käytännössä mahdotonta huolehtia yksittäisen eläimen tarpeista ja hyvinvoinnista.
Eläinsuojelulain perusteella hyönteistenkin osalta on otettava huomioon kunkin lajin käyttäytymis- ja fysiologiset tarpeet. Hyönteisten kohdalla tämän tulisi tarkoittaa olosuhteita, jotka ovat mahdollisimman lähellä kunkin lajin luontaisen elinympäristön olosuhteita. Erilaisten hyönteislajien kasvatusolosuhteille on kuitenkin vaikea määrittää yleisiä vaatimuksia eläinryhmän moninaisuuden vuoksi. Ei ole olemassa selviä tieteellisiä vastauksia myöskään siihen, mikä on vähiten kärsimystä aiheuttava tapa lopettaa eri hyönteislajit.
Hyönteiseenkin sattuu
Vaikka hyönteisten kyvyistä saadaan jatkuvasti lisää tutkimusnäyttöä, niiden kognitiivisista kyvyistä tiedetään vielä vähän. Jopa hyönteisten kivuntunnosta käydään väittelyä. Mielikuvissa hyönteiset rinnastetaan usein kasvien kaltaisiksi.
On kuitenkin olemassa tieteellistä näyttöä siitä, että hyönteiset oppivat välttämään epämiellyttäviä asioita. Tämä viittaisi paitsi oppimiskykyyn myös kivuntuntokykyyn.
Koska hyönteisten älyllisistä kyvyistä tiedetään melko vähän, esimerkiksi niiden kokeman stressin määrää on vaikea arvioida. Tiedon puutteesta johtuen ei saisi kuitenkaan tehdä oletusta, ettei esimerkiksi kivuntuntokykyä olisi tai etteivät hyönteiset voisi kokea monia erilaisia tunteita.
Animalia suosittelee kasvisruokaa hyönteisten sijaan
Animalian mielestä hyönteisiä ei tule käyttää ihmisravinnoksi eikä tuotantoeläinten rehuksi. Hyönteisten kasvatukseen elintarvikekäyttöön tulee suhtautua varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Uuden tutkimustiedon valossa on syytä olettaa, että hyönteiset ovat kyvyiltään merkittävästi kehittyneempiä kuin aiemmin on oletettu.
Animalian lähtökohta on, että jokainen eläin on itseisarvoinen yksilö. Eläinten, myöskään hyönteisten, käyttö ihmisravintona ei ole perusteltua tilanteessa, jossa tarjolla on laaja valikoima kasviperäisiä, terveellisiä ja ravitsevia vaihtoehtoja.
Kuvitus: Monika Jurczyńska.
