Eduskunta keskusteli ensimmäistä kertaa tiistaina 2.10.2018 hallituksen esityksestä uudeksi laiksi eläinten hyvinvoinnista. Väittely oli monelta osin luokatonta ja perustui paikkansapitämättömille väitteille. Keskustelun kaikkia ongelmallisia väitteitä ei kannata käydä läpi, mutta muutama poiminta antaa jo hyvän kuvan keskustelun luonteesta. Alla puretaan siksi kymmenen väitettä.
Turkistarhaus
Väite 1: Mikko Savola (kesk.)
”Mitä tulee turkistuotantoon, niin kyllä turkis on ekologinen vaate, tärkeä vientituote meillä. Tämän kaiken lisäksi se on tuote, joka parantaa ympäristöä meillä muun muassa fosforikuormaa huomattavasti parantaen ja sitä ympäristöjätettä poistaen, mitä teurastamoilta ja niin edelleen tulee.”
Aiheesta on tehty tutkimuksia niin Suomessa kuin muuallakin. Turkisten tuottaminen kuluttaa paljon energiaa. Sitä kuluu rehujen tuottamiseen ja valmistukseen, eläinten hoitoon, nahkojen käsittelyyn, kuljettamiseen ja säilyttämiseen. Vaikka kokoturkiksen käyttöiän laskettaisiin olevan pitkä, jopa vuosikymmeniä, ei se silti voita ekologisuudessa keinomateriaaleja. Ja todellisuudessa kokoturkit alkavat muutoinkin olla niin menneen ajan muotia, ettei niiden myynnin arvo turkisten kokonaismyynnistä ole kuin pieni osa. Suurin osa turkiksista päätyy somisteiksi, jolloin niiden käyttöaika on yhtä lyhyt kuin sen takin, johon ne on liitetty. Silloin niiden ekologinen rasitekin nousee huimasti, kun käyttöaikaa ei voida jakaa vuosikymmenille.
Väite 2: Antti Rantakangas (kesk.)
“Ja mitä tulee tähän turkistarhaukseen, niin se on meille tärkeä vientituloja tuova elinkeino, ja täällä turkistarhauksen taso verrattuna moniin, moniin maailman maihin on paljon paremmassa kunnossa ja koko ajan tämä elinkeino hoitaa itse, niin kuin pitääkin hoitaa, näitä eettisiä periaatteita ja investointeja.”
On harhaanjohtava
Vaikka turkistarhausta hoitaisi säännösten mukaisesti, se ei tarkoita eläinten hyvinvointia tai eettisyyttä Suomessakaan. Turkistarhauksessa on kyse eläimistä, joiden reviirit voivat olla useiden neliökilometrien kokoisia. Eettiset periaatteet eivät käytännössä toteudu, kun villieläimiä pidetään pienissä häkeissä. Esimerkiksi naalin luonnovaraisesta elämästä todetaan Eläinten hyvinvointikeskuksen sivuilla seuraavaa: “Kesällä yksilöillä on reviirit, mutta talvella eläimet saattavat vaeltaa ravinnon perässä jopa useita satoja kilometrejä.”
Lue lisää aiheesta Eläinten hyvinvointikeskuksen artikkelista Turkiseläimet luonnossa.
Väite 3: Susanna Koski (kok.)
”Mitä taas tulee keskustelun lähtökohtaan, niin haastan tässä kyllä vihreitä, että jos lähtökohtana on turkistarhauksen täyskielto, niin se ei kyllä varmastikaan vie keskustelua yhtään hedelmällisempään suuntaan. Nimittäin turkistuotannossa on todennäköisesti koko alan edistyksellisimmät omat sertifiointijärjestelmät, jotka sisältävät [Puhemies koputtaa] myös ennalta ehkäisevän eläinterveydenhuollon ja lääkintäjärjestelmän.”
On harhaanjohtava
Turkisalan ylpeyden sertifikaatti Welfurin hyvinvointikriteereissä esimerkiksi eläimen riittävä tila liikkumiseen perustuu nykyisiin EU:n turkiseläimiä koskeviin minimikriteereihin. EU:n turkiseläimiä koskevassa suosituksessa minkille tämä suositus on vain 0,26m2 täysikasvuista eläintä kohti, sama tila myös pentujen kanssa. Ketulle suositus on 0,8m2 aikuista eläintä kohti ja 2m2 pentujen kanssa. Welfurissa tämän minimin ylittäminen tuottaa tilavaatimusten osalta täydet pisteet. Vaikka Suomen turkiseläinten kasvattajien liitto puhuu ulkopuolisesta auditoijasta, se omistaa vuoden 2015 vuosikertomuksensa mukaan auditoija Luova oy:n osakkeista 38 prosenttia. Näin ollen ei voida puhua ulkopuolisesta tarkastusten tekijästä, vaan ala kirjaimellisesti valvoo itse itselleen asettamiensa standardien noudattamista.
Väite 4: Ari Jalonen (sin.)
”Sitten esimerkiksi tämä turkistuotanto — jos se täällä lopetettaisiin, kiellettäisiin, niin väittäisin, että se ei loppuisi, vaan se tuotettaisiin Kiinassa ja Venäjällä.”
On harhaanjohtava
Apu-lehden artikkelissa ”Kiina on turkisalalle hyödyllinen syntipukki, vaikka suomalaiset olivat mukana nostamassa sen turkisalaa nousuun” osoitetaan, että Suomen turkisala on pyrkinyt edistämään turkistuotantoa muualla maailmassa. Epäeettistä tuotantoa ei myöskään ole perusteltua pitää Suomessa vain sen takia, että sitä on myös jossain muualla. Lait yleensä säädetään vastaamaan omaa käsitystämme oikeudenmukaisuudesta, vaikka muualla tehtäisiinkin vielä pahempia asioita.
Voit lukea aiheeseen liittyen Apu-lehden artikkelin ”Kiina on turkisalalle hyödyllinen syntipukki, vaikka suomalaiset olivat mukana nostamassa sen turkisalaa nousuun” täältä.
Tuottajien suojelu samalle viivalle
Väite 5: Markku Eestilä (kok.)
”Kyllähän se näin on, että jos hoitaja voi hyvin, niin eläimet voivat hyvin, ja on helpompi ottaa se vastuu eläimestä, kun ovat omat asiat kunnossa. Lailla me emme valitettavasti voi ihan kaikkea tässä yhteiskunnassa eikä ihmisten toiminnassa säädellä.”
ja
Väite 6: Peter Östman (kd)
”Edustaja Hassi sanoi, että on tärkeää, ettei pidetä hyvää huolta ainoastaan lemmikkieläimistä vaan myöskin tuotantoeläimistä. Totta kai. Minä en tunne yhden yhtäkään maanviljelijää tai turkistarhaajaa, joka ei haluaisi pitää hyvää huolta eläimistään. Tunnetteko te, kun te sanotte näin, vai luotteko te vain sellaista mielikuvaa, että maanviljelijät eivät pidä huolta elämistään?”
On harhaanjohtava
Vaikka eläinten hoitajien hyvinvoinnin turvaaminen on tärkeää, Laki eläinten hyvinvoinnista on yksi harvoista lakikokonaisuuksista, joka keskittyy juuri eläinten hyvinvoinnin turvaamiseen. Mikäli pienet häkit ovat sallittuja, niitä käytetään, koska eläintuotannossa on kyse liiketoiminnasta, jossa kilpaillaan tehostamalla. Sen takia lain minimitaso on asetettava niin, että hyvinvointia heikentäviä asioita ei ole mahdollista tehdä.
Suomi vastaan muu maailma
Väite 7: Mats Nylund (rkp.)
”Laki on merkittävä askel kohti parempaa eläinten hyvinvointia, ja se takaa, että tulevaisuudessakin Euroopan tasolla Suomi on edelläkävijä.”
On harhaanjohtava
Suomi ei ole kaikilta osin edelläkävijä, vaan täällä on sallittu eläinten hyvinvoinnin kannalta hyvin ongelmallinen turkistarhaus, joka on kielletty yli 10:ssä eurooppalaisessa maassa, parsinavetat, jotka on kielletty esimerkiksi Norjassa ja emakkohäkit, jotka on kielletty osittain muissa pohjoismaissa, esimerkiksi Ruotsissa käytännössä kokonaan.
Väite 8: Mats Nylund (rkp.)
”Me olemme nähneet varoittavan esimerkin naapurimaassa Ruotsissa, missä laitettiin niin sanottu maailman paras eläinsuojelulaki, joka oli niin kireä, että tuotanto on siirtynyt ulkomaille.”
Väitettä ruotsalaisen tuotannon romahduksesta hyvinvointiparannusten myötä levitetään yleisesti, vaikka se ei ole paikkansapitävä. Ruotsissa esimerkiksi emakkohäkit on käytännössä kokonaan kielletty, mutta sianlihan tuonti ulkomailta on pienentynyt 8 miljoonaa kiloa vuosien 2016 ja 2017 välillä samalla kun kulutus on pysynyt lähes entisellään. Vienti on samana aikana kasvanut 2,6 miljoonaa kiloa. Tämä osoittaa, että hyvinvointiparannukset eivät mitenkään yksioikoisesti johda tuotannon vähentymiseen tai tuonnin kasvuun.
Lue lisää aiheesta Jordbruks verketin kotisivuilta (ruotsiksi).
Hyvinvointiväitteet
Väite 9: Markku Eestilä (kok.)
”Mutta minä olen kyllä urani aikana nähnyt kymmeniätuhansia lehmiä parressa ja minä olen nähnyt aika hyvinvoivia lehmiä. Ei se välttämättä ole ihan totta sekään, etteivät ne eläimet voisi hyvin, koska aika vaikea on eläimen hyvinvointia loppujen lopuksi mitata.”
On harhaanjohtava
Eläinten hyvinvoinnin mittaamista on harjoitettu eläinlääketieteellisesti pitkään. Eläinten hyvinvointikeskuksen Selvitys nautojen parressa ja pihatossa pidon hyvinvointi- ja talousvaikutuksista on lainvalmistelussa käytetty juuri tähän asiaan pureutuva teos, jossa todetaan muun muassa, että ” [p]arsinavetassa kytkyessä olevan naudan liikkumismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset, kuten myös sen mahdollisuudet sosiaaliseen kanssakäymiseen toisten eläinten kanssa. […] Kytkemisen on otaksuttu rajoittavan voimakkaasti motivoituneita käyttäytymistarpeita niin paljon, että turhautumisesta kielivää stereotyyppistä käyttäytymistä, kuten nojaamista tai kielenpyöritystä, voi kehittyä.”
Lue lisää Eläinten hyvintointikeskuksen selvityksestä ”Selvitys nautojen parressa ja pihatossa pidon hyvinvointi- ja talousvaikutuksista” täältä.
Väite 10: Pertti Hakanen (kesk.)
”Haluatteko te todellakin vapauttaa myös nimenomaan sen ison emakon lähtökohdasta sen liikkumisen, lajityypillisen käyttäytymisen? Huomaatteko te lainkaan niitä pieniä porsaita, jotka sitten siinä ovat hengenvaarassa sen jälkeen? Se on myöskin tutkittua, että niitten turvallisuus ei ole [Puhemies koputtaa] enää lisääntymässä siinä vaiheessa.”
Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksessä Häkkiporsituksesta luopumisen tuotannolliset ja taloudelliset vaikutukset todetaan että ”[p]orsaskuolleisuus on tutkimusten perusteella vapaaporsituksessa samaa luokkaa kuin häkkiporsituksessa, kun karsinapinta-ala on riittävä ja olosuhteet ovat eläimille sopivat; jopa pienempiäkin kuolleisuusprosentteja on raportoitu.” Ei ole siis perustetta väittää, että porsaille koituisi erityistä vaaraa, vaikka emakko ei olisikaan häkissä.
Lue lisää häkkiporsituksen luopumisen tuotannollisista ja taloudellisista vaikutuksista Eläinten hyvinvointikeskuksen selvityksestä.
Lopuksi
Eduskunnassa käyty keskustelu osoittaa, miten tehotuotannolla on vahva ote eduskunnasta. Animalia työskentelee eläinten oikeuksien puolesta vahvaa tehotuotannon lobbauskoneistoa vastaan. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleista valituista edustajista 17 % oli MTK:n jäseniä.
Lisätietoa (muualla verkossa)
Voit tutustua eduskunnan ensikeskusteluun hallituksen esityksestä uudeksi laiksi eläinten hyvinvoinnista täällä.
