Apua luonnonvaraisille eläimille





Animalia
Hannele Ahponen


Jokainen voi auttaa luonnonvaraisia eläimiä erityisesti kylmän ja pimeän talven läpi selviämisessä. Luonnonmukainen piha tarjoaa turvaa monille eläimille kuten siileille, perhosille, linnuille ja sammakoille.

Ruokinta kannattelee lintuja talven yli

Talviruokinta on tervetullut apu monelle talvehtivalle lintulajille, kuten tali- ja sinitiaiselle, keltasirkulle, viherpeipolle ja punatulkulle. Esimerkiksi sinitiainen joutuu syömään moninkertaisesti painonsa verran, jotta se selviäisi kylmän pakkasyön yli. Hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä, kun pesintä alkaa. Takatalven yllättäessä myös talvehtimisalueilta palanneet lajit kuten punarinta, peippo ja kottarainen, selviävät lisäravinnon avulla.

Sopiva aika aloittaa lintujen talviruokinta on syksyllä, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Ruokintaa tulisi jatkaa yhtäjaksoisesti kevääseen saakka. Hyvä ruokintapaikka on suojainen, mutta riittävän etäällä rakennuksista. Ruokinta-automaatti on hyvä vaihtoehto, sillä linnut voivat ruokailla turvassa maassa kulkevilta petoeläimiltä ja ruokintapaikka pysyy puhtaana. Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät ja tali. Myös kaura, hirssi, hamppu, rypsi ja pellava sopivat monelle lajille.

Pöntöistä turvaa kolopesijöille, liito-oravalle ja lepakoille

Sopivien pesäpaikkojen puute ajaa kolopesijät ahtaalle. Liian tehokas metsätalousalueiden ja puistojen hoito on vähentänyt sopivia kolopuita. Linnunpöntöt tarjoavatkin esimerkiksi kirjosiepolle, sinitiaiselle, kottaraiselle ja puukiipijälle pesimäpaikkoja.

Myös liito-oravat ja lepakot kärsivät sopivien vanhojen puiden puutteesta, sillä liituri rakentaa pesänsä koloon ja lepakko tarvitsee lepäämiseen päiväpiiloja. Kummallekin on suunniteltu juuri niille sopivat pönttömallit. Lepakonpönttö kannattaa ripustaa avoimelle ja lämpimälle paikalle. Liito-oravan pöntön lähellä tulisi olla sen ravintokasvina suosimia haapoja ja koivuja sekä suojapaikaksi erikokoisia kuusia.

Siili elää Suomessa elinalueensa pohjoisrajoilla, joten talvi on sille haastavaa aikaa. Aikuisista siileistä jopa puolet saattaa menehtyä talven aikana. Siiliä voi auttaa selviytymään talvesta ruokkimalla sitä syksyllä esimerkiksi lihalla, kalalla tai koiran- ja kissanmakkaralla. Siilin talvihorrosta varten on hyvä jättää pihalle risu- ja lehtikasoja talvehtimispaikoiksi. Siilille voi myös rakentaa talvipesän.

Luonnonmukainen piha on hyönteisten ja pikkueläinten keidas

Luonnontilaiset ympäristöt ovat vähentyneet, kun rakentaminen ja yksipuoliset maatalousympäristöt ovat vallanneet niiltä alaa. Yhä harvinaisemmiksi käyvät niityt ovat tärkeitä monille perhosille ja muille hyönteisille. Pienenkin niityn tai kedon ylläpitäminen omalla pihalla on helppo tapa auttaa. Luonnontilaiselle kedolle paras paikka on kuiva ja paahteinen rinne. Niittykasvien kannattaa antaa kasvaa myös varjoisammilla paikoilla, kuten tien pientareilla.

Parvekekin voi toimia perhosten keitaana. Parvekekasveina kannattaakin suosia esimerkiksi timjamia, meiramia, oreganoa, ruohosipulia, minttua ja salviaa. Hyönteisille voi rakentaa pesäpaikoiksi myös erilaisia “hyönteishotelleja” puusta ja muusta luonnonmateriaalista.

Monet pieneliöt, kuten kovakuoriaisten toukat, käyttävät lahoavaa puuainesta ravintonaan, ja esimerkiksi mesipistiäisten toukat tarvitsevat lahopuuta kasvupaikakseen. Kaatunut pihapuu kannattaakin jättää paikoilleen asukkaita odottamaan.

Sammakot ovat vähentyneet maailmanlaajuisesti kosteikkojen hävittämisen ja ilmastonmuutoksen takia. Suomessa varsinkin rupikonnat kärsivät elinympäristöjen muutoksista. Pienikin pihalammikko tai oja voi siten tarjota sammakkoeläimille elintärkeitä kutupaikkoja.

Auta loukkaantunutta

Sairasta tai vahingoittunutta luonnonvaraista eläintä on lain mukaan autettava ja se voidaan ottaa tilapäisesti ihmisen huostaan hoitoa varten. Ensin on kuitenkin syytä varmistaa, että eläin todella on avun tarpeessa. Esimerkiksi hylätyltä vaikuttavan linnun- tai rusakonpoikasen emo palaa yleensä poikasen luo. Loukkaantuneesta hirvieläimestä tai suurpedoista on ilmoitettava poliisille tai alueelliselle riistakeskukselle, joka huolehtii eläimestä tilanteen vaatimalla tavalla. Tietyt eläintarhat ja -hoitolat ottavat vastaan apua tarvitsevia luonnonvaraisia eläimiä sovittaessa.

Lähteet

BirdLife Suomi ry.
Suomen luonnonsuojeluliitto ry.
Ympäristö.fi.






Julkaistu: joulukuu 2, 2018