Broilerituotannon rimanalitukset jatkuvat





Annu Piensoho
verkkotuottaja
annu.piensoho@animalia.fi


Broileriteurastamo Naapurin Maalaiskana markkinoi kuluttajille tuotantotapojaan eettisenä ja lintujen hyvinvoinnin paremmin huomioivana. Ylen MOT-toimitus paljasti kuitenkin, että teurastamolla on tehty toistuvia eläinsuojelurikkomuksia.

Esimerkiksi broilerin lyöminen, lintujen varomaton ja välinpitämätön käsittely, epäonnistuneet tainnutukset ja elävältä keittäminen olivat niin räikeitä rikkomuksia, että osa työntekijöistä halusi tuoda ne julkisuuteen. Ylen MOT-toimitus hankki käsiinsä myös teurastamoa koskevat eläinsuojelupäätökset.

Ylen A-Studiossa keskusteltiin aiheesta heinäkuussa. Ohjelmassa Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä kommentoi, ettei täysin eettistä broileria ole olemassa. Siipikarjaliiton toiminnanjohtajan Hanna Haminan mukaan kotimainen broileri on aina eettinen valinta.

Omavalvonta ei toimi kiivaassa teurastustahdissa

A-Studiossa käsitellystä materiaalista kävi ilmi, ettei teurastamolla paikalla ollut tarkastuseläinlääkäri pystynyt valvomaan koko tuotantoa.

”Teurastustahti on käsittämätön. Tuhansia lintuja tunnissa, kymmeniä tuhansia yhdessä vuorossa. Tämä on lain mukaista. Ei ole ihme, että teurastamoissa esiintyy eläinsuojelurikkomuksia”, Kivelä sanoi A-Studiossa.

Naapurin Maalaiskana kertoi Ylen MOT-toimitukselle, että yrityksen teuraslinjan nopeus on pienempi verrattuna alan keskiarvoon Suomessa. Näyttää siltä, että broilerien teurastuksessa on vaikea välttää rikkomuksia, koska vauhti on joka tapauksessa liian suuri.

Kuvassa paljon broilereita hallissa.
Kuva: AdobeStock

Maalaiskana on jalostettu broileri

Ongelmat kohdistuvat myös kasvatusvaiheeseen. Naapurin Maalaiskana markkinoi tuotteitaan esimerkiksi sillä, että broilerit ovat saaneet liikkua vapaasti. Todellisuudessa broilerit kasvatetaan valtavilla kymmenien tuhansien lintujen tiloilla, joissa tilaa on tyypillisesti A4-arkin verran lintua kohden. Broilereita kasvatetaan noin 5 viikkoa, mutta osa linnuista kuolee terveysongelmien takia ennen teuraspainon saavuttamista.

Jalostus saa linnut kasvamaan teuraspainoonsa pikavauhtia, eivätkä niiden nivelet kestä lihasmassan nopeaa kasvua. Lintujen lajityypilliseen käyttäytymistarpeisiin kuuluu muun muassa ympäristön tutkiminen ja kuopsuttaminen, mutta jalkavikojen ja -kipujen takia ne usein kyyhöttävät maassa. Sydänongelmat ovat myös yleisiä, ja lintuja menehtyy runsaasti. Myöskään keuhkot eivät ehdi kehittyä tarpeeksi nopeasti. Broilerien tarpeiden huomioiminen tai yksilöllinen hoitaminen on mahdotonta. Kotimaisuus ei ole tae siitä, että eläin olisi saanut elää lajilleen tyypillistä elämää.

Naapurin Maalaiskana on kolmanneksi suurin broilerituottaja Suomessa kymmenen prosentin osuudella kotimaan siipikarjamarkkinoista. Suomalaisessa broileriteollisuuden tehotuotannossa teurastetaan vuosittain lähes 68 miljoonaa eläintä.

Broileri on yksilömäärältään Suomen runsaslukuisin tuotantoeläin. Päättäjien on säädettävä eläinsuojelulaki, joka suojelee myös broilereita. Esimerkiksi videovalvonnan on tultava pakolliseksi eläinten tuotantotiloissa ja teurastamoissa. Ei ole riittävää, että kamera asennetaan tiloihin vasta silloin, kun on epäily eläinsuojelurikkomuksesta. Lisäksi viranomaisille on säädettävä oikeus ja velvollisuus tarkastaa videomateriaalia. Myös broilerien hyvinvoinnin heikentävään jalostukseen on puututtava ja valvontaa tehostettava.






Julkaistu: syyskuu 2, 2018