Eettinen lammastuotanto – onko sitä?





Animalia


Moni muuten eläintuotteita välttelevä käyttää villaa ilman omantunnontuskia. Myös lampaiden liha on ”eettistä” ruokaa kuluttavien suosiossa.

Eettiset kuluttajat ovat melko hyvin tietoisia eläinsuojeluongelmista, joita liittyy australialaisiin merinolampaisiin ja moniin muihin villan takia kasvatettuihin eläinlajeihin (ks. Villapaitojen nurja puoli). Monet kuitenkin pitävät kotimaista lammastuotantoa ekologisena ja eläinystävällisenä.

Viime aikoina tämä mielikuva on alkanut rakoilla. Lyhyen ajan sisällä ihmisiä ovat järkyttäneet poikkeuksellisen räikeät eläinrääkkäystapaukset, joissa uhreina olivat lampaat. Viime vuonna Pohjois-Karjalassa jouduttiin erään tilan kaikki 390 lammasta lopettamaan huonokuntoisina. Lohjalainen tilallinen sai tänä syksynä syytteet satojen lampaiden vuosia jatkuneesta laiminlyömisestä, ja samoihin aikoihin Somerolla jouduttiin yli 100 jo pitkään hoitamattomana ollutta lammasta hätäteurastamaan. Myös teurastamoissa kuvatut videot paljastivat vuosi sitten lampaiden laittoman kovakouraista käsittelyä.

Lammastuotanto lisääntyy

Suomessa oli vuonna 2014 noin 660 tilaa, joilla lampaat olivat päätuotantosuunta. Lisäksi maassamme on useita satoja lammasharrastajia. Ammattimaiseksi lampaankasvatus katsotaan silloin, kun tilalla on vähintään 100 uuhta eli emälammasta. Näistä tiloista peräti 45 prosenttia oli luomutuotannossa.


Karitsojen matka teurastamoon voi olla pitkä.

Luonnonvarakeskus Luken tilastoista selviää, että Suomessa teurastettujen lampaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viime vuonna maassamme tapettiin 59 023 lammasta, joista 48 230 oli alle vuoden ikäisiä karitsoita. Lampaat teurastetaan mielellään nuorina, sillä karitsan lihaa pidetään paremman makuisena. Kotimainen tuotanto ei kuitenkaan riitä kattamaan kasvavaa kysyntää, vaan suurin osa Suomessa kulutetusta lampaanlihasta tuodaan ulkomailta, lähinnä Uudesta-Seelannista.

Karitsojen matka teurastamoon voi olla pitkä. Lampaita teurastetaan kaikkiaan 41 teurastamossa, joista suurin osa on pien- tai tilateurastamoja. Lampaiden vuotia muokkaavia yrityksiä on kourallinen, ja ne käsittelevät myös turkiksia ja trofeetaljoja. Lammasturkit ovat yleensä karitsojen nahoista ommeltuja, ja aikuisten lampaiden nahat myydään taljoina.

Villa ei ole vain harmiton sivutuote

Villa mielletään lihantuotannon sivutuotteeksi, sillä lampaat on kerittävä, oli villalle käyttöä tai ei. Suurin osa ammattimaisista lammastiloista tuottaakin nimenomaan karitsoita syötäväksi. Pienemmillä toimijoilla voi olla jopa vaikeuksia saada villoja hyötykäyttöön. Suomalaista villaa ei silti riitä läheskään kaikkiin kutimiin; itse asiassa suuri käsityölankojen valmistaja Novita alkoi käyttää kotimaista villaa vasta pari vuotta sitten. Valtaosa Novitan villasta tulee Britanniasta ja Norjasta, joissa lammastuotanto on aivan toista suuruusluokkaa kuin Suomessa.

Lampaiden luonnonmukaisella elämällä on varjopuolensa. Toisaalta lampaat saavat yleensä monia muita tuotantoeläimiä paremmin toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, toisaalta niiden suojeleminen antaa metsästäjille tekosyyn eliminoida vihaamiaan petoja. Norjassa aiotaan tappaa 70 prosenttia maan muutenkin pienestä susikannasta, ja syyksi on ilmoitettu petojen lampureille aiheuttamat tappiot.


Eläinten oikeuksia ajatellen lampaiden elämä ei poikkea olennaisilta osin muiden tuotantoeläinten elämästä.

Isoissa lammasmaissa valtavina laumoina vaeltavat lampaat ovat vailla yksilöllistä hoitoa ja sairaat ja loukkaantuneet jäävät usein oman onnensa nojaan. Esimerkiksi Britanniassa jopa neljännes karitsoista kuolee pian syntymän jälkeen. Oma lukunsa ovat elävien lampaiden, jopa pienten karitsojen, teuraskuljetukset päivämatkojen päähän toisiin EU-maihin, puhumattakaan viikkoja kestävistä kuljetuksista meriteitse Australiasta Aasiaan.

Myös omassa lainsäädännössämme olisi paljon parannettavaa lampaiden osalta. Vaikka todennäköisesti lähes kaikki lampaat Suomessa pääsevät kesäisin laiduntamaan, ei lakiimme ole kirjattu lampaille ulkoiluoikeutta. Lisäksi alle kuuden viikon ikäisen pässin kastrointi on sallittua ilman kivunlievitystä. Eläinten oikeuksia ajatellen lampaiden elämä ei poikkea olennaisilta osin muiden tuotantoeläinten elämästä. Lampaat ovat juuri niin arvokkaita kuin niistä saatava liha ja villa. Uutta neuletta haluavan eläintenystävän lieneekin viisainta turvautua vegaanisiin lankoihin ja kirpputorien tarjontaan.

Teksti: Pauliina Klemola

Kuva: Wilhelmiina Keränen






Julkaistu: joulukuu 1, 2016