Eläimet mediassa ja kielenkäytössä

Usein mediassa käytetään sanoja, jotka esittävät eläimet esineinä osana tuotantoa, ja näkökulmat perustuvat eläimiin hallinnoitavana omaisuutena.  

Monet eläimet ovat ihmisten omaisuutta. Samalla olisi huomioitava, että eläimillä ajatellaan olevan itseisarvo ja että ne ovat tuntevia yksilöitä, eivät vain lajinsa edustajia.  

Mediassa käytetään paljon tuotannon ja talouden näkökulmia, joilla luodaan hyväksyttävyyttä eläinten syömiselle ja tappamiselle. Osa sanoista ja kielenkäytöstä tulee tuotannosta, osa lainsäädännöstä. Turkistarhauksessa suomensupi on tuottajien supikoiralle antama nimi, joka ohjaa pois ajatuksesta, että kyse on koiraeläimestä. Eläinkokeista puhutaan hankkeina, vaikka osa näistä on tappavia ja osa aiheuttaa kipua. Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta ei sisällä sanaa koe-eläimet, kuten ei lainsäädäntökään.  

On oltava tarkkana, kun puhutaan hyvinvoinnista. Eläinsuojelulaki muuttuu laiksi eläinten hyvinvoinnista. Häkkikanojen, turkiseläinten ja sikojen olosuhteet ovat ristiriidassa hyvinvointipuheen kanssa. Nyt olisi käytävä keskustelua siitä, miten eläinsuojelu, hyvinvointipuhe ja eläinoikeudet kytkeytyvät toisiinsa ja toisaalta eroavat. 

Media on tukenut eläintuotannon vaiheiden piilottamista. Mainonnan idylliset kuvat perhekeskeisestä kotimaisesta tuotannosta ovat merkittävä tekijä tilojen arjen ja lihayritysten toiminnan häivyttämisessä. Toimittajat eivät ole vain selostajia, vaan tulkintojen ohjaajia. Sanoilla ja aihevalinnoilla käyttää väistämättä valtaa. 

Eläintuotantoon liittyvien kohujen myötä alalla on paine vastuullisuusviestintään. Siksi eläimistä kirjoittavien pitäisi olla valppaana tunnistamaan tuotannon kieli ja lisäämään tutkimustietoa.  

Ihmiskeskeisessä ajattelussa eläin nähdään hyödynnettävän objektin lisäksi vahingon ja epäjärjestyksen aiheuttajana. Haitat eivät usein kosketa ihmistä suoraan vaan omaisuutta. Monien ihmisten ja eläinten välisten konfliktien juurisyyt ovat eläintuotannossa ja -suhteessa. Tiettyjen lajien kohdalla luodaan kuvaa vaarallisista eläimistä, joiden metsästystä ja “poistamista” perustellaan lehtijuttujen synnyttämillä mielikuvilla. 

Ota huomioon nämä, kun luet eläimistä kirjoitettuja juttuja  

  • Tunnista hallintojargon ja tuotannon ammattisanasto. Huomaa ihmiskeskeisyys. 
  • Tarkista faktat. Lihatalojen viestintä on markkinointiviestintää.   
  • Eläinsuojelurikoksissa ja kohuissa tuotetaan konsensusta, joka korostaa poikkeuksellisuutta ja yksittäistapauksia. 
  • Tunnista eläinviha konfliktihakuisten juttujen taustalla. 
  • Onko eläintuottajan ja metsästäjän näkökulma ensisijaistettu?  
  • Luonnonsuojelu ei aina tarkoita eläinten suojelua. 
  • Onko mukana eläimen tai eläimen etua pohtivaa näkökulmaa? 

Ota huomioon nämä, kun katsot audiovisuaalista materiaalia  

  • Mitä halutaan näyttää? 
  • Mitä jätetään näyttämättä? Esimerkiksi broilereista näytetään tipuvaiheen kuvia tai tuotantotiloja, ei liikuntakyvyttömiä yksilöitä eikä jalostuksen aiheuttamaa kärsimystä. 
  • Kyseenalaista kotimaisuuskortin käyttäminen ja esimerkillisten tilojen käyttö koko alan kuvana.  

Ota huomioon nämä, kun kirjoitat eläimistä  

  • Käytä tarkkoja tietoja ja vaali tutkivaa asennetta. Tuo esiin eläinjournalismin tarve.  
  • Nosta esiin yksilöitä kilogrammojen ja prosenttien takaa.  
  • Hakeudu tieteellisen tiedon ääreen ja levitä sitä. 
  • Hyödynnä haastateltavia myös eläinten hyvinvointitutkimuksen, yhteiskuntatieteellisen eläintutkimuksen ja kriittisen eläintutkimuksen aloilta. Eläinlääketiedettä tai biologiaa opiskelleet eivät ole ainoita asiantuntijoita. 
  • Tarkkaile, käytetäänkö muita eläimiä poliittisina pelinappuloina.  
  • Osallistutko someraivoon, jota lietsotaan ihmisryhmien ja ideologioiden välille? 

Tehtävä  

Tee media-analyysi eläinoikeussilmälasein.  

1. Valitse media, josta valikoit eläimiä koskevat jutut.  

2. Päättele otsikon perusteella, millainen kehystys jutussa on.  

3. Silmäile juttu, ja täydennä kunkin kohdalle löytyvät päänäkökulmat (talouden näkökulma, tuottajan tilanne, lihansyönnin normalisointi jne.).  

4. Havainnoi, mitä kustakin jutusta puuttuu. 

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 1/2022. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).

Kuvitus: Jenni Koljonen

Kerro kaverillesi:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Share on telegram
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: