Emakkojen näkymätön kärsimys: tuhansia kuolee jo sikatiloilla

Lihasikojen tuotanto alkaa emakoista ja karjuista. Näistä eläimistä puhutaan julkisuudessa vain harvoin, vaikka emakoiden elämässä on vakavia hyvinvointiongelmia.

Suomessa teurastetaan yli 1,7 miljoonaa lihasikaa vuodessa. Jotta voi syntyä possuja, joista kasvatetaan joulunakin syötäviä lihasikoja, tarvitaan myös emakoita ja karjuja. Animalia-median hankkimista tiedoista käy ilmi puutteita eläinten olosuhteissa ja hoidossa. Animalia-media selvitti aikaisemmin, millaisia ongelmia suomalaisilla sikatiloilla ilmenee. Tässä jutun toisessa osassa käsittelemme emakoiden eli lihasikojen emojen tilannetta.

Valvontaraporteista kävi ilmi, että eräällä sikatilalla on pidetty erittäin laihaa karjua ahtaassa karsinassa. Siantuotannossa eläinten lisäännyttämisen hoitaa ihminen: ihminen siis keinosiementää emakot eli laittaa karjun spermaa naarassikoihin. Karjujen tehtävänä voi olla vain olla paikalla ja haista karjulta.

Kuvaa on rajattu Animalia-median toimituksessa tilan tunnistamisen estämistä varten. Kuva: Aluehallintovirasto

Viranomaisvalvonnassa on havaittu myös muita emakoiden hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Saatujen tietojen perusteella emakoita koskevia asioita viime vuoden tarkastuksissa oli esimerkiksi se, että tuottajalla ei ollut vaadittavaa pätevyyttä keinosiemennykseen.

Emakoita pidetään Suomessa edelleen kääntymisen estävissä porsitushäkeissa ja muutenkin ahtaissa olosuhteissa. Mikäli porsituksessa käytetään niin kutsuttua vapaaporsituskarsinaa, silloin porsaille pitäisi olla riittävästi turvallista tilaa, jotta ne eivät jää nousevan ja makuulle laskeutuvan emakon alle.

Emakko istuu ulostekasassa. Porsaille ei ole suojaavia rakenteita. Kuvaa on rajattu Animalia-median toimituksessa tilan tunnistamisen estämisen takia. Lähde: Aluehallintovirasto

Likainen emakko ja porsaat porsitusosastolla. Kuvaa on rajattu Animalia-median toimituksessa tilan tunnistamisen estämiseksi. Lähde: Aluehallintovirasto

Lisäksi valvonnassa on paljastunut, että eräs tuottaja on hionut porsaiden hampaita, mikäli emakko ”vaikuttaa säikyltä, jotta porsaita ei tallottaisi”. Porsaiden hampaiden katkaisu ja hionta muusta kuin eläinlääketieteellisestä syystä on kuitenkin kielletty. Kipua aiheuttava toimenpide saadaan tehdä vain, jos se on eläimen hyvinvoinnin kannalta perusteltua, tai jos toimenpiteen tekeminen on erikseen säädetty sallituksi.

Possuja kuolee tuotannossa paljon. Osa kuolee jo synnytyksessä, osa emon alle litistyen ja osa nälkiintyy. Joillain on rakennevikoja tai ne ovat muutoin liian laihoja tai heikkoja selviytymään elämässä eteenpäin. Rääpälepossut voidaan lopettaa tilalla alle viisikiloisina kovalla iskulla päähän. Eläinlääkärit suosittelevat, että iskuun käytetään esimerkiksi vasaraa. Yleistä on, että possuja isketään seinään tai lattiaan, mutta se ei ole suositeltavaa. Painavammat siat tainnutetaan pulttipistoolilla, minkä jälkeen valutetaan veret. Niiden lopettamisen syy voi olla esimerkiksi ontuminen tai tyrä. Suomen lainsäädäntö ei vaadi possujen lopettamisen yhteydessä verenlaskua. Siksi päähän iskettyjä rääpälepossuja voidaan heittää esimerkiksi käytävälle odottamaan poisvientiä.

Kuva: Kristo Muurimaa / We Animals

Tuhansia emakoita kuolee ja lopetetaan jo tiloilla

Emakoita elää tiloilla kerralla noin 68 000 yksilöä noin 300 tilalla. Emakoiden kuolemista on vain vähän julkista tietoa saatavilla verrattuna lihasikoihin. Animalian pyytämien tietojen mukaan Suomessa kuoli tai lopetettiin tiloilla yli 6 000 emakkoa vuonna 2025, eli noin 9 prosenttia emakoiden kokonaismäärästä. Lisäksi tilalla teurastettujen emakoiden määrä moninkertaistui vuodesta 2024.

Kuolintapa20242025
Kuoli tai lopetettiin tilalla55886031
Teurastettiin tilalla147805

Emakot siis kuolevat tai niitä lopetetaan tiloilla isot määrät. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan emakoiden kuolinsyitä ovat sydämen vajaatoiminta, ontuminen, ruoansulatuskanavan elinten kiertymät, porsimiseen liittyvät ongelmat sekä virtsatiesairaudet. Lisäksi emakoita kuolee hengitystiesairauksiin, tarttuviin tauteihin ja traumoihin. Sydämen vajaatoiminnan ja ruoansulatuskanavan elinten kiertymien vuoksi kuolevat emakot menehtyvät yleensä äkillisesti ilman aikaisempia oireita.

Emakoiden lopetuksen yleinen syy on niveltulehduksen tai luunmurtuman aiheuttama ontuminen. Muita lopettamisen syitä ovat esimerkiksi kohdun tai peräsuolen esiinluiskahdukset ja vakavat purema- tai ruhjevammat. Tiloilla lopetusmenetelmänä käytetään usein pulttipistoolilla tainnutusta ja verenlaskemista puukkoa käyttäen. Eläinlääkärit ohjeistavat, että sian saa pysymään paikallaan antamalla sille rehua tai painamalla sen levyllä seinää vasten. Sikaa voidaan pitää väkisin kiinni myös kärsäjarrulla. Se on vaijeri, joka laitetaan sian kärsään ja kiristetään, jotta sika pysyisi paikallaan.

Jokaista sataa teurastamoon päätynyttä emakkoa kohden noin 20 emakkoa kuolee tai lopetetaan jo tilalla.

Teurastamot eivät kerro emakoiden lihantarkastustietoja

Teurastamolle päätyy vuosittain vajaat 30 000 emakkoa. Näistä hyväksyttiin vuonna 2025 Ruokaviraston mukaan elintarvikkeeksi 27 832 yksilöä. Kokonaan hylättiin 790 emakkoa. Kuten muissakin lihantarkastustilastoissa, Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen luvut poikkeavat hiukan toisistaan. Luonnonvarakeskuksen tilastossa teurastettujen emakoiden määrä on 26 796.

Emakoiden lihantarkastustietoja ei ole saatavilla julkisesti. Ruokavirasto kerää vain lihasikojen lihantarkastuslöydökset ja emojen osalta lapahaavaumat. Lapavaurioita syntyy, kun painavat emakot elävät ahtaissa ja kovissa olosuhteissa. Iho painautuu ja hankautuu betonilattiaa vasten. Vuonna 2025 raportoitiin lapahaavaumia 2,4 prosentilla teurastetuista emakoista (vuonna 2024 osuus oli 4,9 %).

Kuva: Vera Animal Rights

Vanhemman tutkimuksen mukaan yleisiä löydöksiä emakoiden lihantarkastuksissa olivat paiseet, nivelhylkäykset, keuhko- ja keuhkokalvontulehdukset sekä lapavauriot.

Teurastamot keräävät myös muita lihantarkastustietoja omalta osaltaan, mutta ne tiedot eivät ole julkisia. Atria ja HK eivät vastanneet sähköpostitse kysymyksiin emakkojen lihantarkastustiedoista. Snellmanilta käskettiin kääntyä Ruokaviraston puoleen.

Lue lisää Animalia-mediasta

Suomalaisilla sikatiloilla saastaisia olosuhteita 2.11.2026

Kuvat: Vera Animal Rights, Aluehallintovirasto, Kristo Muurimaa / We Animals

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: