Hiljainen enemmistö





Heidi Kivekäs
toiminnanjohtaja
heidi.kivekas@animalia.fi


Eläinten oikeudet ovat olleet minulle tärkeitä jo lähes 20 vuotta, mutta vasta Animaliassa olen tutustunut meneillään olevaan eläinsuojelulakiuudistukseen. Tyrmistyin siitä, miten vähäisiä parannuksia uuteen lakiin on tulossa.

Suomessa elää vuosittain yli miljoona nautaa, yli kaksi miljoonaa sikaa ja lähes 68 miljoonaa broileria, jotka kasvatetaan yksinomaan meidän suomalaisten ravinnoksi. 20 vuotta vanha eläinsuojelulakimme määrää, mitä näille eläimille saa tehdä, jotta ne eivät lyhyen elämänsä aikana kärsisi liikaa.

Lehmiä ei saa pitää kytkettynä koko vuotta, mutta se on sallittua 10 kuukautta vuodesta. Sioilta ei saa leikata häntää, mutta emakkoja saa pitää liikkumisen estävissä häkeissä lähes puolet vuodesta. Kaikille tuotantoeläimille laki ei takaa edes jatkuvaa juomavettä niiden pysyvissä pitopaikoissa. Muun muassa näiltä osin lakiin ei ole linjattu tulevan muutoksia, ainakaan seuraavaan 15 vuoteen.


Maito- tai sikatilallisena monella poliitikolla on kirjaimellisesti oma lehmä ojassa.

On selvää, ettei lakimme riittävästi suojaa eläimiä kärsimykseltä, saati takaa niille hyvinvointia tai lähellekään lajityypillistä elämää. Laki ei myönnä eläimillä olevan ihmisistä riippumatonta arvoa eikä eläinten itseisarvoa olla kirjaamassa uuteenkaan lakiin.

Tuotantoeläimet muodostavat maamme hiljaisen enemmistön, joka syntyy, elää ja kuolee vain päätyäkseen meidän lautasillemme.

Meistä moni haluaakin suojella eläimiä muun muassa kulutusvalinnoillaan. Eläinten oikeudet ja hyvinvointi eivät kuitenkaan saa olla vain yksittäisten kuluttajien harteilla. On poliittisten päättäjien vastuulla säätää lakeja, jotka vähentävät eläinten hyväksikäyttöä ja velvoittavat eläinten hyvään kohteluun.

Hallituksen eläinsuojelulakiesitys on tulossa lausuntokierrokselle tänä syksynä ja eduskunnan käsittelyyn keväällä 2018. Lakia on valmisteltu vuodesta 2010, nyt jo neljän hallituksen alaisuudessa. Viimeisimpänä prosessia on viivästyttänyt lain sitominen maakunta- ja sote-uudistuksiin.

Tuottajajärjestöjen painostus on sabotoinut tutkijoiden ja eläinjärjestöjen vaatimia hyvinvointiparannuksia. Suurin ongelma on kuitenkin poliittisen tahdon puute. Maito- tai sikatilallisena monella poliitikolla on kirjaimellisesti oma lehmä ojassa, ja eduskunnan eläinsuojeluryhmää on kutsuttu sen ”yksinäisimmäksi ryhmäksi”.

Hallitukset tulevat ja menevät, mutta yksittäiset lait ovat voimassa jopa vuosikymmeniä. Linjaukset uudeksi eläinsuojelulaiksi ovat tutkimustiedon, yleisen mielipiteen ja kansainvälisen vertailun valossa jo nyt vanhentuneita. Sen saa tuntea nahoissaan yli miljardi eläinyksilöä seuraavan 20 vuoden aikana.

Lakiin voi vielä vaikuttaa.  

Pidetään kansalaisina yhdessä huolta siitä, että maamme hiljaisen enemmistön ääni kuuluu eduskunnassa, kun se päättää asiasta.

Kuva: Flickr / Otwarte Klatki CC BY 2.0.

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2017. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta.






Julkaistu: syyskuu 1, 2017