IPCC-raportti kertoo hätätilasta – eläintuotannon päästöihin puututtava heti

Tuoreen ilmastoraportin mukaan 1,5 asteen tavoite vaatii hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Eläintuotanto tiedetään yhdeksi ilmastonmuutoksen merkittäväksi kiihdyttäjäksi. Tähän merkittävään päästölähteeseen on puututtava viipymättä.

Elokuun alussa julkaistiin kuudennen IPCC-raportin ensimmäinen osa. Raportti on kattavin kansainvälinen selvitys ilmastonmuutoksesta, ja se esittelee tiedeyhteisön näkemyksiä ilmaston tilasta ja tulevaisuudesta. Raportti osoittaa, että elämme ilmastokriisin aikaa.

Raportin nyt julkaistu osa käsittelee ilmastonmuutoksen tieteellistä puolta. Ensi vuonna julkaistaan raportin muut osat, joista toinen käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kolmas keinoja muutoksen hillitsemiseksi.

Eläintuotannon ilmastovaikutukset ovat mittavia

Tutkimusten mukaan maailmanlaajuinen ruuantuotantojärjestelmä tuottaa noin kolmanneksen maailman ilmastopäästöistä. Tästä osuudesta yli 70 prosenttia on peräisin eläintuotannosta. Tätä lukua on kritisoitu liian alhaiseksi, sillä se ei ota huomioon kaikkia lihantuotannon vaikutuksia. On myös esitetty, että jos eläintuotannon vaihtoehtoiskustannus otetaan huomioon, eläinperäisen ruuan päästöt jopa kolminkertaistuvat menetetyn hiilensidonnan muodossa.

Tuotantotapojen ja eläinlajien päästöt vaihtelevat. Eniten ruuantuotannon päästöjä aiheuttavat nautojen ruuansulatus, riisin viljely ja väkirehun tuotanto. Ilmastovaikutus koostuu eläinten ruuansulatuksen tuottamista kaasuista ja lannasta sekä epäsuorasti rehujen tuotannon ja varastoimisen sekä lannan varastoimisen päästöistä.

Hiilidioksidiekvivalentilla tarkoitetaan eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Naudanlihan ilmastovaikutusten on arvioitu vastaavan keskimäärin noin 15 kilon hiilidioksidipäästöjä lihakiloa kohti CO2-ekvivalentteina. Sianlihan ja broilerin ilmastovaikutus vastaa noin 5 kg CO2/lihakilo. Koska juuston valmistamiseen kuluu maitoa kymmenkertainen määrä, sen ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin naudanlihan (10–13 kg CO2/lihakilo).

Maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet

Maatalouden päästöt ovat säilyneet pitkälti ennallaan 2000-luvun ajan myös Suomessa. Sitran mukaan maatalouden päästöt eivät ole laskeneet viimeisen 15 vuoden aikana. Syynä tähän on kannustimien puute.

Ilmastotutkijat vaativat kovempia toimia maailman metaanipäästöjen hillitsemiseksi. Metaanipäästöjä tulee muun muassa eläintuotannosta. Metaania syntyy märehtijöiden, kuten lehmien, lampaiden ja vuohien, ruuansulatuksessa, kun niiden pötsissä elävät mikrobit käsittelevät vaikeasti sulavaa heinää ja kuitupitoisia kasvinosia. Metaani poistuu lehmän pötsistä röyhtäysten mukana. Yksi lehmä tuottaa päivässä 250–800 litraa metaania.

Eläintuotanto vaatii paljon maata

Eläintuotannon käytössä on suuri määrä maapinta-alaa. Iso osa tästä maa-alasta käytetään eläinrehun tuottamiseen. Arvioiden mukaan eläinperäisten tuotteiden tuottaminen vaatii 83 prosenttia ruuantuotannon käytössä olevasta maa-alasta. Tämä osuus tuottaa vain 37 prosenttia ruuasta saatavasta proteiinista ja 18 prosenttia kaloreista. Suomessa noin 70 prosenttia peltoalasta käytetään eläinperäisen ravinnon tuottamiseen.

Noin kymmenen kiloa kasvirehua tarvitaan vain yhden lihakilon tuottamiseen. Suomessa tuotetusta viljasta suurin osa käytetään rehuksi. Suomessa tuotetaan viljaa noin miljoonan hehtaarin peltopinta-alalla. Lisäksi maata käytetään yli 700 000 hehtaaria nurmirehun tuottamiseen eläimille. Yksi suurimmista syistä maatalouden ilmastopäästöjen kasvuun on maapinta-alan kasvava käyttö.

Tällä hetkellä suomalaisten ruuaksi käytetään vain noin kymmenesosa Suomen viljasadosta. Viljaa tuotetaan noin 3,3 miljardia kiloa, ja tästä määrästä pari miljardia kiloa käytetään eläinten rehuksi. Loput viljat viedään ulkomaille.

Kotimainen rehuntuotanto ei riitä kattamaan kotimaisen eläintuotannon rehuntarvetta. Tämän vuoksi erityisesti sikojen ja kanojen rehuksi sekä kalankasvatuksen tarpeisiin tuodaan ulkomailta suuria määriä soijaa. Soijaa tuodaan esimerkiksi Brasiliasta, missä Amazonin sademetsää hakataan rehusoijan viljelyn tieltä.

Eläintuotanto on Suomessa eriytynyt eri alueille kuin kasvituotanto. Tuotantoeläinten lannat on kuitenkin levitettävä pelloille, joten osa tiloista joutuu raivaamaan uutta peltoalaa pelkästään lannan levitysalan saamiseksi. Usein nämä raivattavat pellot ovat entisiä soita. Turvepellot itsessään tuottavat yli 10 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä.

Mikä on ratkaisu?

Lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden tuotanto tuottaa enemmän ilmastopäästöjä kuin kasvisruuan tuotanto. Luonnonvarakeskuksen mukaan lihansyöntiä tulee vähentää ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Minkään alan ei tulisi olla erityissuojeluksessa, kun puhutaan ilmastonmuutoksen torjunnasta. Lihansyöntiä tulee vähentää sekä ilmasto- että terveyssyistä. On nurinkurista, että tästä huolimatta aiheesta varotaan puhumasta.

Lihantuotantoon ja sen aiheuttamiin ilmastopäästöihin on puututtava nyt. Maataloustuet tulee ohjata ilmastoystävälliseen kasvistuotteiden tuotantoon. Kuluttajat voivat vaikuttaa tukemalla ilmastoystävällisiä, vegaanisia tuotteita. Maatalouden ilmastopäästöjä ei voida leikata merkittävästi ilman, että eläintuotteiden kulutus käännetään laskuun. Punaisen lihan kulutus on jo kääntynyt Suomessa laskuun, mutta kulutuskäyttäytymisen ei anneta ohjata alaa. Lihantuotannon tai lihan markkinoinnin tukia ei saa nostaa vastauksena kysynnän vähenemiseen.

Viljelijöitä tulee tukea siirtymässä kohti kasvispainotteisempaa ruuantuotantoa maataloustukien kohdentamisen avulla. Monet suomalaiset maataloustuottajat ovat kunnostautuneet kasviperäisten ruokainnovaatioiden kehittämisessä. Tällaisia innovaatioita tulee edelleen tukea sekä edesauttaa niiden vientiä myös kansainvälisesti. Siirtyminen kasvisperäiseen ruokavalioon vähentäisi merkittävästi maataloustuotantoon tarvittavaa pinta-alaa.

Kuva: Lomig/Unsplash

Lähteet (muualla verkossa)

IPCC 2021. Climate Change 2021. The Physical Science Base.

Viite ry 13.8.2019. Kotimaisen lihantuotannon ekologisuus on pelkkä myytti.

Nature.com 31.10.2012. One-third of our greenhouse gas emissions come from agriculture

Nature.com 13.12.2018. Assessing the efficiency of changes in land use for mitigating climate change (pdf)

Visio 2018. Mikä mättää ruuantuotannossa (pdf)

Science 1.6.2018. Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers.

Valtioneuvosto 2019. Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät. RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti (pdf)

Kerro kaverillesi:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Share on telegram
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: