Isopanda on kovan kauppapolitiikan pehmoinen pelinappula





Animalia
Micaela Morero


Onko mitään söpömpää kuin suomalaisen luonnonsuojelun tunnuseläin saimaannorppa? Isopanda voisi olla. Sitä kutsutaan myös jättiläispandaksi tai pelkästään pandaksi, ja pian niitä saattaa olla myös Suomessa.

Ähtärin Eläinpuisto ja Kiinan kansallinen pandahallinto ovat sopineet, että Kiinasta siirretään kaksi isopandaa Ähtäriin. Odotuksissa olisi, että vuosittainen noin 180 000 vierailijan määrä nousisi 280 000:een.

Isopandoja odotetaan saapuviksi Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaan Ähtäriin jo tänä vuonna. Ähtäri maksaa niistä korvausta Kiinalle. Summa on salainen, mutta suuruusluokan arvioidaan olevan lähes miljoona euroa vuodessa.

Summa nousee, jos isopandat saavat pentuja. Nekin ovat Kiinan omaisuutta. Kun pennut ovat iässä, jolloin emo vieroittaa ne, pennut luovutetaan Kiinalle. Se voi antaa ne uusiin eläintarhoihin.

Isopandat ovat politiikan ja diplomatian pelinappuloita. Kiinan hallitsija antoi jo yli tuhat vuotta sitten isopandoja Japanille diplomaattisissa merkeissä. Nykyään Kiina edellyttää “pandanvuokraajilta” tieteellistä lisäarvoa lajin suojelulle Kiinassa ja panostusta isopandan tarhasuojeluohjelmalle. Mutta kyse ei ole vain suojelusta vaan myös kauppasuhteista. Vain päivää ennen kuin Suomi sai pandasopimuksen, oli sovittu 800 miljoonan euron kaupoista maiden välillä.

Isopandan alkuperäinen elinalue on kutistunut alle prosenttiin alkuperäisestä levinneisyydestä.

Isopandoja ei ole kovin monia Kiinan ulkopuolella. Niitä on lainattu maailmalle vain noin 50 yksilöä. Euroopassa isopandoja voi nähdä esimerkiksi Skotlannissa ja Espanjassa. Lainaohjelman rahoilla hoidetaan myös isopandan luonnonkantojen suojelua Keski-Kiinassa.

Mikä isopandoja uhkaa?

Isopandoja elää Kiinan vuoristoissa pienissä metsänsirpaleissa noin 2 000 yksilöä. Kiina pitää lisäksi noin 400 yksilöä tarhattuna luonnonkantojen romahtamisen varalta.

Isopandan alkuperäinen elinalue on kutistunut alle prosenttiin alkuperäisestä levinneisyydestä. Elinympäristön tuhoutumisen lisäksi luonnonkantaa uhkaavat ihmistoiminnan levittäytyminen vuoristoon, eläintaudit ja bambumetsien häviäminen esimerkiksi laittomien hakkuiden vuoksi.

Yleensä pienissä populaatioissa perinnöllinen muuntelu on vähäisempää kuin isoissa. Pirstoutuneisuus vaikeuttaa isopandojen siirtymistä toisiin bambumetsiin. Isopandoja kuolee myös muille eläimille tarkoitettuihin ansoihin. Kovien rangaistusten, jopa kuolemantuomion, vuoksi salametsästys ei ole enää yhtäsuuri uhkakuin aiemmin.

Elinympäristön suojelu tärkeintä

Tarhattuja isopandoja on päästetty luontoon, mutta selviytymisprosentti jää alhaiseksi. Eläintarhat voivat lisätä ihmisten tietämystä luonnonsuojelusta ja ylläpitää isopandojen tarhakantaa, mutta suoraan ne eivät luonnossa eläviä isopandoja auta. Tarhaamiseen ja pandavuokriin käytetyt rahat auttaisivat tehokkaammin, jos ne käytettäisiin luonnossa olevien yksilöiden ja niiden elinympäristöjen suojelutyöhön.

Isopandojen kohtaamat ongelmat ovat nimittäin samat kuin monilla muilla uhanalaisilla eläimillä,eli elinympäristöjen muuttuminen, tuhoutuminen tai tuhoaminen. Kiinan hallinto on kieltänyt hakkuut isopandojen elinalueilla, mutta uudet tie-ja rautatieverkostot pilkkovat ympäristöjä ja isopandapopulaatioita pienemmiksi. Isopandojen on aina vain vaikeampi etsiytyä uusiin bambumetsiin ravinnon perässä. Myös kasvava turismi stressaa populaatioita.

Kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF pitää parhaana suojeluratkaisuna tekoja isopandojen elinalueella. Sen mukaan tarvitaan uusia suojelualueita ja kulkureittejä alueiden välille.

Ekologiset käytävät, eli bambukäytävät,pirstaloituneiden alueiden välillä auttavat isopandoja löytämään uusia ruokapaikkoja ja mahdollisia lisääntymiskumppaneita. Noin kolmannes isopandoista elää vielä suojelualueiden ulkopuolella, joten suojelualueitakin tarvitaan lisää. Nämä ratkaisut tehdään kaukana Ähtäristä ja muista eläintarhoista, joiden vetonauloiksi isopandoja on – näkökulmasta riippuen – joko hankittu tai saatu.

Kuva: Flickr / Andrew Malone CC BY 4.0.

Lähteet (muualla verkossa)

WWF:n kotisivut.
Ähtärin Eläinpuiston verkkosivut.
Helsingin Sanomat 2017: Pandojen vuokraaminen on Kiinalle miljoonabisnes – Jos Ähtärin pandat tekevät mitä toivotaan, eläintarhalle napsahtaa lisälasku. Saatavuus: rajoitettu.

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2017. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).






Julkaistu: syyskuu 1, 2017