Kanat pystyvät uskomattomiin suorituksiin jo muutaman tunnin ikäisinä, ja ne oppivat uusia asioita nopeasti.
Sanonnan ”tyhmä kuin kana” soisi lentävän romukoppaan. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vain muutaman päivän ikäisillä tipuilla on kykyjä, jotka kehittyvät ihmislapsille vasta muutamien vuosien iässä.
Bristolin yliopiston professori Christine Nicol on tutkinut tuotantoeläinten hyvinvointia vuosikymmenien ajan. Nicol julkaisi hiljattain kirjallisuuskatsauksen kanojen älykkyyttä koskevista tieteellisistä julkaisuista.
Katsaus paljasti monia yllättäviä asioita: kanat pystyvät matemaattisiin suorituksiin jo muutaman tunnin ikäisinä, ne pystyvät ennakoimaan tulevaisuutta ja kontrolloimaan käyttäytymistään. Ne myös ymmärtävät esineen olevan olemassa, vaikka se poistetaan niiden näköpiiristä. Ihmislapset kykenevät tähän vasta noin vuoden iässä.
Kanat oppivat nopeasti esimerkiksi sen, että jonkin aikaa odottamalla ne saavat syödä ruokaa kauemmin kuin jos ne aloittaisivat syömisen heti. Ihmislapset kykenevät tällaiseen päättelyyn vasta noin neljän vuoden iässä.
Tipujen todettiin osaavan laskea viiteen jo muutaman tunnin iässä: ne osasivat valita aina sen korin, jossa on eniten eli viisi kananmunaa. Jos munien määrää muutettiin tipujen huomaamatta, tiput siirtyivät taas sen korin luo, jossa oli eniten munia.
Kanoilla on myös muita kykyjä: ne esimerkiksi pystyvät jo parin viikon iässä suunnistamaan auringon avulla.
Perinteisesti kanojen älykkyyteen ja hyvinvointiin on suhtauduttu varsin vähätellen: niin kanat kuin broileritkin ovat tuotantoeläimistä muuttuneet kaikkein eniten massaksi, jossa yksilöillä ei ole mitään merkitystä. Tutkimustuloksiin peilaten vähättelevä suhtautuminen kanoihin tuntuu entistä ristiriitaisemmalta.
Suomessa oli vuonna 2017 noin 3,7 miljoonaa munijakanaa ja 70,9 miljoonaa broileria.
Päivitetty 4.2.2019: Munijakanojen ja broilerien määrät muokattu vuoden 2017 tilastoja vastaaviksi.
Kuva: Anton Havelaar.
