Lehmien laiduntaminen on yhä harvinaisempaa

Pauliina Klemola

Lehmät kesäisessä peltomaisemassa ovat suomalaisuuden ydintä. Lehmien laitumelle laskut keväisin keräävät yleisöä ja ovat uutislähetysten vakiomateriaalia. Laiduntaminen ei kuitenkaan ole niin yleistä kuin moni luulee, saati että se olisi selviö kaikkien nautojen elämässä.

Nauta on laiduntava eläin. Sen purukalusto on sopeutunut jauhamaan ja ruoansulatuselimistö pilkkomaan heinänkorsia ravinteiksi. Syödessään se käyskentelee laitumella ja saa näin luonnollista liikuntaa useiden kilometrien verran. Se menee ystävänsä luo ja nuolee hellästi tämän päätä. Se nyhtää ruohotuppoja suuhun voimakkaalla kielellään, ja välillä se käy makuulle märehtimään, jolloin pötsistä nousee mikrobien pehmentämää ruohoa takaisin suuhun huolellisemmin pureskeltavaksi.

Tai näin nauta tekisi, jos saisi. Läheskään kaikki naudat eivät pääse toteuttamaan tuota lajilleen mitä tyypillisintä käyttäytymistä. Se, saako nauta Suomessa laiduntaa, riippuu muun muassa sen sukupuolesta ja tuotantotavasta, mutta ennen kaikkea omistajasta.

Pihatoista ei tarvitse päästää ulkoilemaan

Suomessa on lypsykarjaa, jota pidetään maidontuotannon takia, ja lihakarjaa, joka koostuu sekä lihantuotantoon jalostetuista eläimistä että maidontuotannon ylijäämäeläimistä. Molempia voidaan pitää joko pihatossa tai parsinavetassa.

Parsinavetassa naudat seisovat tai makaavat rivissä omalle paikalleen kaulasta kytkettyinä. Rehu lykätään niiden edessä olevalle käytävälle, eli ruokintapöydälle, takana on lantakouru. Lehmät keinosiemennetään parressa, ja usein ne myös poikivat parressa. Lypsykarjan lehmät ja hiehot, eli vielä poikimattomat naarasnaudat, on lain mukaan päästettävä parsinavetasta ulos jaloittelemaan 60 päivänä toukokuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana. Jaloitteluvaatimus ei koske vasikoita eikä sonneja, ja muidenkin nautojen osalta siitä voi saada vapautuksen, jos jaloittelualuetta ei ole mahdollista järjestää.

Pihatoksi sanotaan navettaa, jossa nautoja ei ole kytketty. Niillä on erillinen makuualue ja ruokintapaikka. Pihatosta nautaa ei tarvitse päästää ulos koskaan.

Ainoastaan luomutuotannossakaikkien nautojen on päästävä laidunkaudella laiduntamaan. Tästäkin tosin poikkeuksena ovat yli vuoden ikäiset sonnit, joiden ei tarvitse laiduntaa, ja lihanaudat, joita saa pitää yhtäjaksoisesti sisällä kolme kuukautta juuri ennen teurastusta. Luomutuotannossa eläinten pitäisi päästä ulkoilemaan ympäri vuoden, mutta talviulkoilusta voi saada vapautuksen tiettyjen ehtojen täyttyessä. Parsinavetat ovat luomussa periaatteessa kiellettyjä, mutta tähänkin voi anoa poikkeusluvan. Vuoden 2019 lopulla luomuparsinavettoja oli Suomessa 22.

Kaikki lehmät laitumelle

Siitä, kuinka moni Suomen noin 858 000 naudasta saa laiduntaa, ei ole varmaa tietoa, sillä mikään taho ei pidä siitä lukua. Luomunautoja oli vuonna 2018 Ruokaviraston mukaan 70 843, eli ainakin niin monen pitäisi laiduntaa.

ProAgrian tuotosseurannan piiriin kuuluu reilu 70 % Suomen noin 4 600 maitotilasta. Viidennes niistä ei päästä lehmiä ulos. Sekin tiedetään, että lakia eivät kaikki tilalliset noudata. Vuonna 2017 Itä-Suomessa tehdyssä tehovalvonnassa paljastui, että 45 % ilmoitusten perusteella tarkastetuista parsinavetoista ei päästänyt eläimiä ulos lainkaan. Lain vaatimien ulkoilupäivien toteutumisen valvonta voi myös olla vaikeaa viranomaisille.

Esimerkiksi Ruotsissa kaikkien nautojen on päästävä kesäaikaan laitumelle navettatyypistä riippumatta, ja parsinavetoiden rakentaminenkin kiellettiin siellä jo yli kymmenen vuotta sitten. Suomen nauta-ala vastustaa parsinavettakieltoa ankarasti vedoten siihen, että parsinavetat häviävät ajan myötä itsestään. Suuntaus onkin parsinavetoista pihattoihin. Tämä aiheuttaa kuitenkin sen, että vaikka pihatossa eläimet saavat liikkua, laki ei vaadi päästämään niitä laitumelle. Pihattoja onkin jo rakennettu paikkoihin, joissa ei ole mahdollisuutta järjestää eläimille minkäänlaista ulkoilua.

Laiduntaminen on asiantuntijoiden mukaan kiistatta nautojen hyvinvointia edistävä asia. Se parantaa eläinten jalkaterveyttä, vetreyttää jäseniä ja virkistää mieltä. Laiduntaminen on lajityypillinen käyttäytymistarve, jonka täyttämisen pitäisi olla kaikkien nautojen oikeus. Animalia vaatiikin uuteen eläinlakiin laidunnusvelvoitetta kaikille naudoille iästä, sukupuolesta ja tuotantotavasta riippumatta.

Kuva: iStockPhoto

Tilaa Animalia-lehti

Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 1/2020. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta.

Kerro kaverillesi:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Share on telegram
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: