Suomen hallitus on kuluneen vuoden aikana tehnyt suuria muutoksia metsästyslakiin. Muutokset heikentävät luonnonvaraisten eläinten asemaa merkittävästi, ja niiden perustelut ovat ristiriidassa tutkimustiedon sekä jopa EU:n luontodirektiivin linjauksien kanssa.
Vuonna 2026 voimaan tulleet lakimuutokset helpottivat karhun, ilveksen, saukon ja suden metsästystä. Näiden lajien metsästys perustui aiemmin poikkeuslupiin, mutta uuden lain myötä ympärivuotisesta rauhoituksesta voidaan poiketa alueellisella kiintiömetsästyksellä. Merkittävin muutos koski sutta. Aiemmin tiukasti suojeltu ja ympärivuotisesti rauhoitettu laji siirrettiin kiintiömetsästyksen piiriin ajalle 1.1.–10.2.2026. Kiintiö oli 100 sutta.
Tutkimustieto ei tue perusteluja suden metsästykselle
Lakimuutosta perusteltiin muun muassa kannanhoidolla ja ihmisten turvallisuudella. Tutkimustieto ei kuitenkaan tue sitä, että susikantaa tulisi pienentää. Luonnonvarakeskuksen mukaan susikannan geneettisen elinvoimaisuuden turvaaminen edellyttää vähintään noin 500 yksilön kantaa. Suomen susikanta on tällä hetkellä noin 430 yksilöä.
Metsästys voi jopa lisätä niitä tilanteita, joita sillä pyritään ehkäisemään. Metsästyksen seurauksena susilaumat hajoavat ja sudet joutuvat etsimään ravintoa ilman lauman tukea. Yksin liikkuvat sudet hakeutuvat herkemmin ihmisasutuksen läheisyyteen saalistamaan kotieläimiä, koska ne ovat yksinäiselle sudelle helpompi saalis kuin esimerkiksi hirvieläimet.
Myöskään metsästyskoirien turvallisuus ei ole vahva peruste sudenmetsästyksen lisäämiselle. Suurpedot aiheuttavat alle 0,1 prosenttia metsästyskoirien kuolemista, kun esimerkiksi liikenneonnettomuuksien osuus on 13,5 prosenttia. Kennelliiton jalostustietojärjestelmän mukaan jopa metsästäjä itse aiheuttaa metsästyskoiran kuoleman useammin kuin susi tai muu suurpeto.
Lakimuutos herätti laajaa vastustusta. Eurogroup for Animalsin mielipidetutkimuksen mukaan valtaosa EU-kansalaisista kannattaa susien suojelua ja jopa 90 prosenttia suomalaisista kokee, että sudella on oikeus elää luonnossa. Muutosta on kritisoitu myös oikeudellisista syistä, sillä EU:n luontodirektiivi edellyttää, että suojelusta poikkeamiselle on oltava hyvät perusteet eikä muita tyydyttäviä ratkaisuja ole käytettävissä.
Petovahinkoja voidaan ehkäistä myös ilman eläinten tappamista esimerkiksi sähköaidoilla, paimentamisella ja erilaisilla karkotteilla. Ihmisten pelkoja tulisi puolestaan helpottaa tutkimustiedolla suurpetojen käyttäytymisestä.
Voimakkaan vastareaktion vuoksi useissa metsästysyhteisöissä kehotettiin olemaan julkaisematta susisaaliista kuvia sosiaalisessa mediassa. Samaan aikaan susitrofeet nostettiin osaksi trofeearviointia Riihimäen erämessujen ohjelmassa.
Myös lintujen suojelua heikennettiin
Kesäkuussa 2026 hallitus hyväksyi lakimuutoksen, jossa valkoposkihanhi ja merimetso muuttuvat suojeltavista lajeista riistalajeiksi. Lajit säilyvät ympärivuotisesti rauhoitettuina, mutta niiden ”suojametsästys” sallitaan yleispoikkeuksin maatalouden, kalatalouden ja lentoliikenteen suojaamiseksi. Lintujen metsästys voidaan ulottaa myös pesimäkaudelle, jolloin emolintujen tappaminen johtaa poikasten nääntymiseen. Tämä on ristiriidassa sekä eläinten hyvinvoinnin että lintujen suojelun periaatteiden kanssa.
Lakimuutokset mahdollistavat laajamittaisen metsästyksen ilman viranomaisen tapauskohtaista lupaharkintaa. Samalla heikkenevät myös kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon. Tutkimusnäyttö ei myöskään yksiselitteisesti osoita metsästyksen olevan tehokas keino vähentää viljelyvahinkoja. Haittoja voidaan vähentää myös monilla muilla keinoilla.
Animalia on tehnyt suden metsästystä koskevasta lakimuutoksesta kantelun Euroopan komissiolle ja pyytänyt arvioimaan, ovatko Suomen lakimuutokset EU:n luontodirektiivin mukaisia. Valkoposkihanhia ja merimetsoja koskevasta lakiesityksestä Animalia antoi eduskunnalle lausunnon, jossa tuotiin esiin muutosten vaikutukset eläinten hyvinvointiin, luonnon monimuotoisuuteen ja lainsäädännön toteutumiseen. Eläinten tappamisen sijaan yhteiskunnan tulisi ensisijaisesti rakentaa rauhanomaista rinnakkaiseloa luonnonvaraisten eläinten kanssa.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 3/2026. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuva: Hans Veth / Unsplash
