Miksi juuri turkistarhaus aiheuttaa uuden pandemian uhan?

Laura Uotila

Suomessa leviävä lintuinfluenssa on levinnyt jo ainakin 21 turkistarhalle. Viranomaiset ovat määränneet 84 000 turkiseläintä lopetettavaksi, jotta uuden pandemian synty saataisiin estettyä.

Lintuinfluenssa ei ole uusi asia. Influenssavirukset ovat luontaisia linnuilla, ja niitä esiintyy erilaisia kantoja ympäri maailmaa. Lintuinfluenssavirukset muuttuvat kuitenkin vaarallisiksi silloin, kun ne pääsevät muuntumaan ja leviämään ahtaasti kasvatetuissa tuotantoeläinpopulaatioissa.

Kun virus leviää esimerkiksi broileritilalle, ollaan hankaluuksissa. Siipikarjatiloilla kasvatetaan kymmeniätuhansia lintuja ahtaissa oloissa, minkä takia virus pääsee tarttumaan nopeasti yksilöstä toiseen. Näiden tilojen linnut ovat myös perimältään samankaltaisia, mikä entisestään edistää virusten muuntumista.

Näin kävi ensimmäisen kerran vuonna 1997, kun tyypin H5N1-lintuinfluenssavirus havaittiin Hongkongissa siipikarjassa. Virus on sen jälkeen levinnyt ensisijaisesi siipikarjakuljetusten kautta, mutta myös muuttolintujen mukana. Pahimmillaan muuntunut virus tappaa luonnonvaraisten lintujen kokonaisia yhdyskuntia. Kantojen palautuminen voi kestää kauan ja uhanalaisten lajien ollessa kyseessä voi palautuminen olla mahdotonta.

Luonnonvaraiset linnut eivät siis ole lintuinfluenssan syyllisiä, vaan uhreja. Silti turkisalan haki poikkeusluvan 10 000 luonnonvaraisen linnun ampumiseen turkistarhojen ympäriltä. Poikkeusluvan myöntäminen keräsi laajaa arvostelua, sillä sitä pidetään tehottomana ja jopa vaarallisena keinona.

Minkki on tehokas virusmuuntamo

Nyt virus on päässyt leviämään suomalaisille turkistarhoille, mitä pidetään merkittävänä pandemiariskinä.

Riski syntyy erityisesti minkeistä, sillä näätäeläinten ylähengitysteissä on samanlaisia reseptoreita kuin ihmisillä. Koska virukset muuntuvat jatkuvasti, voi minkkien hengitysteissä kehittyä viruksen mutaatioita, jotka alkavat tartuttaa myös ihmisiä. Iltalehden haastatteleman evoluutiobiologi ja tutkija Tuomas Aivelon mukaan nopein tie on se, että tapahtuu rekombinaatio ihmisen influenssaviruksen ja lintuinfluenssan välillä. Tämä voi tapahtua helposti minkeissä, sillä niihin voi tarttua sekä ihmisen influenssavirus että lintuinfluenssavirus.

Edellisen kerran minkit osallistuivat pandemiaan koronaviruksen levitessä. Silloin koronatartunnat levisivät muun muassa Tanskan, Hollannin, Kreikan, Ruotsin ja Italian minkkitarhoilla. Viruksen havaittiin silloin myös muuntuvan minkeissä. Moni maa päättikin kieltää minkkien kasvatuksen kokonaan tai väliaikaisesti.

Influenssaviruksen muuntumisen sekä pandemian estämiseksi Ruokavirasto on nyt tehnyt päätöksen, että tartunnan saaneiden turkistilojen kaikki minkit lopetetaan. Ketut ja supikoirat lopetetaan harkinnan mukaan. Tällä hetkellä lopetuspäätöksen on saanut 34 000 minkkiä ja 50 000 kettua. Lopetuspäätöksiä saattaa tulla vielä lisää, kun tutkimustulokset uusilta tarhoilta valmistuvat. Minkkien lopetuspäätöksessä on huomioitu myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) näkemys.

Ruokavirasto on ilmoittanut, että turkistarhaajat voivat hakea valtiolta korvauksia lopetetuista eläimistä. Ruokaviraston mukaan korvaussummia ei ole vielä päätetty, mutta lähtökohtaisesti korvaus tulee kattamaan eläimen siihen asti tuottamat kustannukset. Koska suurin osa lopetettavista eläimistä on tämän kevään pentuja, ei korvaustason pitäisi olla järin suuri.

Tutkijat vaativat minkkitarhauksen kieltämistä

Suomen turkistarhoilla leviävä lintuinfluenssa on huomioitu myös maailmalla. Heinäkuun lopussa Geneven yliopiston kehittyvien virustautien keskuksen johtaja Isabella Eckerle arvosteli viestipalvelu X:ssä Suomen päätöstä tapattaa luonnonvaraisia lintuja turkistarhojen ympäriltä. Eckerlen mukaan luonnonvaraisten eläinten tappaminen ei estä tartuntoja, vaan pahentaa zoonoottisten tautien leviämistä.

Myös tartuntatauteihin erikoistuneet professori Wendy Barclay ja tutkija Thomas P. Peacock brittiläisestä Imperial College Londonista vaativat minkkitarhauksen kieltämistä pandemiariskinä. Heidän mukaansa minkkitarhaus muodostaa kaikkea muuta eläintuotantoa suuremman riskin tautipesäkkeiden syntymiselle ja tulevien pandemioiden kehittymiselle. Tutkijat vertaavat riskin suuruutta elävien eläinten markkinoihin, joita on epäilty koronaviruksen mahdolliseksi lähteeksi. Kirjoitus julkaistiin heinäkuussa tieteellisessä PNAS-julkaisussa.

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn tieteellisen työryhmän mukaan lintuinfluenssan torjumiseksi ei tulisi edes harkita luonnonvaraisten lintujen tappamista tai esimerkiksi elinympäristöjen myrkyttämistä. Lintuinfluenssan torjunnassa tehokkain keino on suojata kanat ja turkistarhojen eläimet sekä estää luonnonvaraisten lintujen pääsy kosketuksiin rehun kanssa. Työryhmä julkaisi kantansa heinäkuussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n 4.8. julkaistun tiedotteen mukaan lintuinfluenssa aiheuttaa riskin kansanterveydelle. THL kertoo, että tutkimustuloksissa osassa turkiseläinten viruksista on löydetty mutaatioita. Löydös viittaa siihen, että nisäkästartuntojen seurauksena virus on muuntunut. Mutatoituneita viruksia on löydetty kahdelta tilalta. Mutaatiot tehostavat viruksen leviämistä.

Todennäköisyys viruksen tarttumiseksi ihmiseen lisääntyy, kun virus sopeutuu nisäkkäisiin. THL:n mukaan aihe on merkityksellinen myös Suomen ulkopuolella, sillä myös kansainväliset terveysviranomaiset pelkäävät nisäkäsadaptaation johtavan pahimmassa tapauksessa uuteen pandemiaan.