Suomessa minkki on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi ja siten sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Paitsi, jos minkki elää turkistarhalla, niin sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja hallussapito on täysin sallittua.
Luontoon päästäminen ei ole suotavaa, mutta se on turkistarhauksen sivutuote. Turkistarhoilla elää satojatuhansia minkkejä ja sieltä niitä karkaa myös luontoon. Minkkiä ei pidetä lemmikkinä eikä niitä ole eläintarhoissa. Siten koko vieraslajistatus koskee vain turkistarhoja, vaikka juuri niitä se ei koske.
Minkki ei ole päätynyt Euroopan viralliselle vieraslajilistalle, vaikka syytä olisi. Ehkä eurooppalaisittain ajatellaan, että vieraslajistatuksen pitäisi myös käytännössä tarkoittaa jotain. Minkki on tuotu Eurooppaan turkistarhoille ja sieltä ne ovat päätyneet luontoon. Karkulaisia voi hävittää luonnosta, mutta todellisuudessa pitäisi puuttua syyhyn eli turkistarhaukseen, eikä vain lieventää oireita. Luontoon päästyään minkin poistaminen on hyvin hankalaa, etenkin kun kanta vielä vahvistuu jatkuvasti uusilla tarhakarkulaisilla.
Ihmisen toiminta on aiheuttanut vieraslajiongelman
Luonto on hyvä sopeutumaan omaan toimintaansa. Kun saaliseläimiä on paljon, kasvaa petojenkin määrä ja vastaavasti, kun ravinto luonnossa vähenee, niin eläinmäärät vähenevät. Vieraslajit ovat ihmisen vieraalle alueelle tuomia lajeja, jotka helposti sotkevat luonnon tasapainon. Luonto ei sopeudu ihmisen aiheuttamiin muutoksiin, vaikka itsekseen se pärjää oikein mainiosti.
Minkki on haitallinen ainakin 47 Euroopan paikalliselle lajille ja on siten kaikkein haitallisin nisäkäs vieraslajeista. Suomessa minkki uhkaa lukuisia lajeja: metsämyyrää, peltomyyrää, merikihua, lapintiiraa, kalalokkia, harmaasorsaa, sinisorsaa, lapasorsaa, ruokkia, tylliä, luotokirvistä, ristisorsaa, tukkasotkaa, karikukkoa, pilkkasiipeä, kivitaskua, jouhisorsaa, tukkakoskeloa ja sammakkoa.
Minkki itse ei tietenkään ole syypää aiheuttamaansa haittaan. Ihminen on tuonut minkin Eurooppaan ja ihmisen toiminnan seurauksena se on päätynyt luontoon.
Luonnossa minkki elää minkin elämää. Koska minkki on vieraslaji, sitä yritetään hävittää Suomen luonnosta ja tämä taas aiheuttaa haittaa muulle luonnolle. Olemme seuranneet, kuinka pyyntiraudat jäävät kiinni karhujen jalkoihin. Silloin on jo hankala olla avuksi karhulle. Karhua ei saa kovin helposti edes nukutettua, saati että sitä voisi pitää pitkiä aikoja hoidettavana. Pyyntiraudat eivät muutenkaan valikoi saalistaan, vaan rautoihin voi hyvin mennä muitakin eläimiä kuin minkki. Kaikki rautoihin päätyvät luonnoneläimet ovat turkistarhauksen sijaiskärsijöitä.
Minkkien tarhaus on suuri uhka monille luonnon eläimille. Tarhauksen pitäisi olla ehdottomasti kiellettyä alueilla, joilla on arvokkaita luontoalueita. Jokaisen tarhan pitäisi varmistaa, ettei yksikään eläin karkaa luontoon. Selkeintä olisi, jos turkistarhaus lopetettaisiin kokonaan.
Sanna Hellström on eläinlääketieteen tohtori ja Korkeasaaren johtaja.
Kuvat: Jo-Anne McArthur / Djurrattsalliansen / We Animals Media & Annika Sorjonen (2020) / Korkeasaari Zoo
