Mitä enemmän olen vuosien varrella tutkinut eläinsuojelulainsäädäntöä ja vieraillut eri paikoissa, joissa eläimiä jalostetaan, kasvatetaan, käytetään, pidetään, kuljetetaan tai lopetetaan, sitä tuskallisempaa on ollut nähdä, miten eläimiä kohdellaan – laillisesti. On ollut piinallista huomata, kuinka huonosti laki suojelee kanssakulkijoitamme. Sen lisäksi, mitä aiheutamme eläimille ja luonnolle, yhteys niihin vakaviin globaaleihin ongelmiin, joita olemme aiheuttaneet ja edelleen aiheutamme myös tuleville sukupolville, tekee selväksi, että suuntaa on muutettava – ja nopeasti.
Vuonna 2015 Steven Wise, Non Human Rights Projectin (NhRP) vetäjä, kutsuttiin silloisen työnantajani Djurens Rättin vieraaksi. Viikon intensiivisten keskustelujen jälkeen otin yhteyttä kollegoihin ja pyysin heitä laatimaan kanssani konkreettisen ehdotuksen eläinten perusoikeuksista. Vuosina 2016–2017 ensimmäistä versiota perustuslain muutosehdotuksesta eläinten perusoikeuksista työstettiin lause lauseelta. Tavoitteena oli määritellä, mitä eläinten perusoikeudet perustuslaillisella tasolla tarkoittaisivat. Ystävänpäivänä 2018 Suomen eläinoikeusjuristit ry perustettiin.
Helmikuussa 2023 teimme kansalaisaloitteen eläinten perusoikeuksista, jota kannatti yli 50 000 henkilöä. Tällä hetkellä kannatusilmoitukset ovat Digi- ja väestötietovirastossa tarkastettavina. Vahvistamisen jälkeen aloite voidaan luovuttaa eduskunnalle. Eläinten perusoikeudet voidaan saada Suomen perustuslakiin aikaisintaan vuoden 2028 tienoilla.
Nähtäväksi jää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan Suomessa eläville eläimille ja sitä kautta myös luonnolle ja meille ihmisille. En ole kuitenkaan näiden vuosien aikana hetkeäkään empinyt, etteikö eläinten perusoikeudet nousisi ihmisoikeuksien rinnalle perustuslakiin. Eläimiin kohdistuvaa pahuutta ei eläinten perusoikeuksien tunnistamisella poisteta, mutta ne luovat oikeudellisia työkaluja eläinten suojelulle, joka ulottuu hallitus- ja toimintakausien ylitse.
Yli 50 000 Suomen kansalaista on jo historian oikealla puolella. Nyt on lainsäätäjän asia avata portti, että muutkin pääsevät sinne. Poliittisen paineen luomisessa meitä kaikkia eläin- ja ympäristöjärjestöjä tarvitaan. Joten, eläinten ja meidän kaikkien puolesta – yhdessä eteenpäin.
Nöyrin ja kaunein kiitos Pro Animalia -palkinnosta!
Valtiotieteiden tohtori Birgitta Wahlberg on Suomen eläinoikeusjuristit ry:n perustajajäsen ja puheenjohtaja. Hän työskentelee Åbo Akademissa julkisoikeuden yliopistolehtorina.
Päivitys: Kansalaisaloite eläinten perusoikeuksien lisäämisestä perustuslakiin luovutettiin eduskunnalle 14.12.2023.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 4/2023. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuvat: Ben Matter / Unsplash & Jussi Hakanen
