Ruotsissa paljastettiin lisää broilerien kärsimystä hautomossa 

Ruotsalainen eläinjärjestö Djurrättsalliansen julkaisi joulukuun alussa maan suurimman broilerintuottajien hautomosta salakuvattua materiaalia.  

Sisältövaroitus: Teksti ja kuvat saattavat järkyttää, joten lue eteenpäin oman harkintasi mukaan.  

Kuvat ja videot paljastavat, miltä näyttää kanan ensimmäinen päivä kanateollisuudessa Kronfågelin hautomossa, jossa kuoriutuu satojatuhansia kanoja päivittäin. Yritykseen työntekijäksi pestautunut henkilö kertoo, että elävät tiput pakotettiin seisomaan kuolleiden kanojen päällä ja tiput söivät muiden sisälmyksiä.  

Kuvissa ja videoissa näkyy broilereiden ensimmäisten elinpäivien teolliset olosuhteet, vauhdilla eteneviä liukuhihnoja, kärsiviä eläimiä ja kuolleita tipuja. Ruotsissa ruoaksi kasvatettavia broilerikanoja kuoriutuu yli 100 miljoonaa vuodessa. Broilerintuotannon läpinäkyvyys on puutteellista samalla tavalla Suomessa. 

Voit katsoa videot Djurrättsalliansenin sivulta, linkki videoihin löytyy artikkelin lopusta. (Sisältövaroitus: materiaali on järkyttävää)

Tipuja käsitellään liukuhihnoilla kuin esineitä 

Hautomossa lasketaan tarkasti, milloin kanat kuoriutuvat. Siitoshuoneissa on korkeissa pinoissa valkoisia muovilaatikoita, jotka on täytetty munilla. Jokainen verkkolaatikko sisältää 150 munaa ja pino yli 2 000 munaa. Kun poikaset kuoriutuvat, muovikaukalot täyttyvät pienillä, keltaisilla, untuvaisilla poikasilla.  

Tipuja kuljetuslaatikoissa.  

Kuoriutumisen jälkeen ne siirretään toiseen tilaan, jossa ne kaadetaan kuljetinhihnalle ja viedään lajittelukoneen läpi. Kone poistaa tyhjät munankuoret. Henkilökunta lajittelee pois sairaat, loukkaantuneet ja kuolleet tiput. Ne heitetään laatikkoon odottamaan, että ne kaasutetaan myöhemmin kuoliaaksi. Peitetyöntekijä todisti, kuinka tipuja jätettiin kasaan rutiininomaisesti useiksi tunneiksi, vaikka se on laitonta Ruotsissa. Lain mukaan vakavasti sairaiden ja loukkaantuneiden eläinten pitäisi saada hoitoa tai ne pitäisi lopettaa välittömästi. 

Tipuja liukuhihnalla.

Kaikki hautomossa tapahtuu vauhdikkaasti. Osa tipuista tippuu laatikoiden reunan yli lattialle. Jotkut litistyvät laatikoiden alle tai laatikkopinojen väleihin. Kuolleiden kanojen ruumiinosat ja roiskeet ovat arkinen osa työtä hautomolla. Tiput jätetään kärsimään tuntikausiksi ja niitä käsitellään kuin esineitä.   
 
Lajittelukoneen lopussa poikaset kaadetaan uusille muovialusille, jotka asetetaan pinoina päällekkäin. Sen jälkeen ne sijoitetaan odottamaan eläinkuljetuksia, jotka vievät tiput jalostustiloille. Ensimmäisenä päivänä hautomossa eläimet eivät saa ruokaa eivätkä vettä. 

“Videot näyttävät tuotannosta osan, jota ala ei halua paljastaa. Ne näyttävät tuotannon teollisen tahdin, joka tekee eläinten hyvinvoinnin huomioinnin mahdottomaksi. Broilerintuotantoa ei voi nykyisessä muodossaan korjata sellaiseksi, että voitaisiin aidosti puhua eläinten hyvinvoinnista”, Animalian eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila sanoo. 

Broilerintuotannon on globaalia toimintaa 

Kuvissa näkyvät kanat ovat Ross 308 -hybrideitä ja niin sanotusti hitaammin kasvavia Ranger Gold -hybrideitä. Molempia kasvattaa Aviagen Group, broileriteollisuuden suurin jalostusyhtiö. Suomen Ross-siitosbroilerit tuodaan Aviagenin tiloilta Suomeen.  

Yritys, jossa videot on otettu, on nimeltään Swehatch AB. Kanat kasvatetaan Kronfågel-tuotemerkillä, ja ne päätyvät lopulta kuluttajien lautasille. Kronfågelin vuosittain teurastamat 55 miljoonaa kanaa kuoriutuvat yhdessä Swehatchin kahdesta hautomosta, joista toisen Djurrättsalliansen kuvasi Etelä-Ruotsin Skånessa.  

Kärsiviä tipuja kuljetuslaatikossa. 

Swehatch on Kronfågel AB:n tytäryhtiö ja yhdessä ne muodostavat osan Scandi Standard -pörssiyhtiötä. Pörssiyhtiön omilla verkkosivuilla kerrotaan, että yritys on ylpeä pohjoismaisesta tinkimättömästä elintarviketurvallisuudesta ja eläinten hyvinvoinnista. Yhtiön yksi brändi on myös suomalaisille tuttu Naapurin Maalaiskana. Naapurin Maalaiskana on ollut osa Scandi Standard -konsernia vuodesta 2015 lähtien. Naapurin Maalaiskanalle broilerit tulevat Turun Sanomien vanhan uutisen mukaan munina Ruotsista sekä tanskalaisomisteiselta DanHatchilta.  

Animalia-media yritti tavoittaa Naapurin Maalaiskanaa tätä uutista varten, mutta ei saanut vastausta soittopyyntöön. 

Lue lisää (muualla verkossa) 

Djurrättsalliansen 4.12.2023. Sisältövaroitus: sivulla oleva materiaali voi järkyttää. Revealed: Misery at Sweden’s largest chicken producer’s hatchery.

Animalia-media 3.11.2023. Suomeen tuotavien siitosbroilereiden kasvatustiloilta julkaistu järkyttävää materiaalia.

Turun Sanomat 12.7.2016. Monikulttuurinen siipikarja.

Kuvat: Djurrättsalliansen

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: