Suomalainen syö lihaa entistä vähemmän – myös broilerin kulutuksen kasvu pysähtynyt

Taija Rinne

Luken uuden ravintotaseen ennakkotietojen mukaan lihan kokonaiskulutus väheni vuonna 2022 noin kaksi prosenttia ja kananmunien lähes seitsemän prosenttia. Broilerinkulutuksen kasvu on pysähtynyt, mutta silti suomalainen syö yhä lähes 17 lintuyksilöä vuosittain.

Suurin prosenttimääräinen pudotus lihankulutuksessa on naudanlihassa, jota syötiin 7,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Siipikarjanlihan kulutuksessa on myös 0,7 prosentin lasku, kun kulutus on tähän saakka ollut noususuhdanteinen. Yhteensä lihaa syötiin 77,4 kiloa (2021: 79 kg), josta naudanlihaa oli 17 kiloa (2021: 18,4 kg), sianlihaa 28,8 kiloa (2021: 28,9 kg) ja siipikarjan lihaa 28,3 kiloa (2021: 28,5 kg).

Kalaa kulutettiin myös huomattavasti vähemmän kuin edellisvuonna. Kalan kulutus henkilöä kohden oli 14,5 kiloa, kun se edellisvuonna oli 16,1 kiloa. Kulutus on laskenut siis lähes kymmenen prosenttia.

Maitoa juotiin noin 90 litraa henkilöä kohden, mikä oli 6,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Täysmaidon kulutus laski 8,3 prosenttia 12 kilosta 11 kiloon. Kevytmaitoa juotiin vajaa kahdeksan prosenttia edellisvuotta vähemmän: kulutus laski 57 kilosta 52,5 kiloon per henkilö. Jugurtteja syötiin 28,4 kiloa, joka oli 3,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.

Viljojen kulutus nousi 3,6 prosenttia 85,4 kiloon per henkilö. Tuoreita vihanneksia syötiin 53,2 kiloa, eli 3,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tuoreiden tomaattien ja hedelmien kulutus laski.

Kuolleisuustase näkee eläinyksilöt kulutuksemme takana

Eläinten hyvinvointikeskus on julkaissut tänä vuonna ensimmäistä kertaa ravintotaseen kuolleisuustaseen, joka avaa ravintotaseen lukuja yksilömääriksi. Koska kulutuksemme lasketaan ja tilastoidaan kiloina, jäävät eläinyksilöt tuotannossa sekä yhteys ruuan ja eläimen välillä hämäriksi. EHK:n kuolleisuustase siis kertoo, kuinka monta eläinyksilöä suomalainen syö vuosittain.

Keskivertosuomalaisen syömä eläinmäärä vuodessa on 5,5 % yhdestä naudasta, 34,8 % yhdestä siasta ja 16,8 lintuyksilöä. Lisäksi suomalainen syö 0,1 % yhdestä hevosesta, 1,8 % yhdestä porosta ja 2,5 % yhdestä lampaasta. Luvut sisältävät myös tuotantokuolleisuuden ja teurashylkäykset.

Suomalaisen kananmunien vuosikulutusta varten on elänyt 1,05 lintua ja maitotuotteita varten kulutetaan 0,042 lehmän maidot. Kananmuniin tarvittavien lintujen määrään on laskettu mukaan esimerkiksi kanojen kuolleisuus sekä syntyvät kukkotiput, jotka tapetaan heti kuoriutumisen jälkeen.

Kaloista puhutaan kaikissa tuotantovaiheissa kiloina. EHK on muuntanut kilomäärät yksilöiksi, ja lopputulos on 16,3 syötyä kalaa henkilöä kohden. Luku ei sisällä kaikkea vapaa-ajankalastusta eikä se huomioi kuolleisuutta, kalastuksen sivusaalista, vanhempaispolven kaloja tai kasvatettujen kalojen ravintona käytettyjä luonnonkaloja.

Lisäksi kuolleisuustaseesta selviää, kuinka monta päivää eläimet ovat tuotannossa, jotta suomalaisen vuosittain syömä määrä ruokaa saadaan lautaselle. Lypsylehmät elävät tuotanto-olosuhteissa 26, munivat kanat 271, lihanaudat 47, broilerit 542, siat 47 ja kalkkunat 19 päivää, jotta ne niistä saadaan suomalaisten kuluttama määrä lihaa ja munia.