Suomalaiset turkistarhat ovat pandemian kuuma peruna

Euroopassa riehuu koronaviruksen toinen aalto, joka on monissa maissa johtanut paljon suurempiin päivittäisten tartuntojen määriin kuin keväällä. Ranskassa, Espanjassa, Italiassa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa ja jopa Suomessa ollaan helisemässä. Virus heittää koko yhteiskunnan selviytymismoodiin, jossa reagoidaan päivittäisiin muutoksiin eikä pitkän tähtäyksen suunnittelulle jää paljonkaan aikaa. 

Ehkä juuri viruksen aiheuttaman paniikin takia koronaviruspandemian syitä on pohdittu niin vähän. Syiden pohtiminen olisi kuitenkin tärkeää, jotta emme ole tämän viruksen kukistamisen jälkeen pian taas samassa tilanteessa.  

Syiden pohtiminen kannattaa aloittaa läheltä, eurooppalaisilta turkistarhoilta. 

Koronavirus tarttuu ihmisistä eläimiin ja myös eläimistä ihmisiin. Erityisen alttiiksi koronavirustartunnoille on todettu minkit ja supikoirat. Suomen ulkopuolella koronavirus on johtanut vakaviin toimenpiteisiin turkistarhoilla. Hollanti päätti nopealla aikataululla sulkea kaikki turkistarhansa lukuisten tartuntaryppäiden takia.  Tanskassa toteutetaan yli miljoonan minkin lopettaminen koronatartuntojen ehkäisemiseksi. Tanskassa on myös raportoitu viidestä täysin uudesta minkkitarhoilla syntyneestä virusmutaatiosta.   

Suomessa on toistuvasti ilmoitettu, ettei tartuntoja ole turkistarhoilla ilmennyt. Tarhojen eläimiä ei kuitenkaan ole myöskään koronatestattu. Kuitenkin esimerkiksi Vaasassa on paljastunut merkittäviä tartuntaketjuja, joten voi olla vain ajan kysymys, milloin turkistarhoilla nähdään koronatartuntoja.  

Mitä turkistarhojen koronaepidemiat kertovat pandemioiden luonteesta? Kaksi asiaa on tärkeää huomata:

1) lähekkäin asutetut eläimet ovat otollinen alusta viruksen nopealle leviämiselle, eläinpopulaation yli ”pyyhkäisemiselle”

2) viruksen kyky siirtyä eläimestä ihmiseen ja takaisin tarkoittaa, että juuri eläinten kanssa tekemisissä olevat ihmiset ovat todennäköinen viruksen ihmispopulaatioihin leviämisen alkuperä. 

Eläinten tehotuotannossa on vuosikymmenten ajan pyritty asuttamaan eläimiä yhä tiiviimmin, jotta niiden vaatima pinta-ala ja sitä kautta kustannukset laskisivat. Tiiviys aiheuttaa eläimille stressiä ja siten vastustuskyvyn alenemista. Samanaikaisesti se lisää mahdollisuuksia tartuttaa virusta eläimestä toiseen.  

Teollinen eläintuotanto on johtanut myös geneettisesti yhä yhdenmukaisempien eläinkantojen suosimiseen, mikä lisää leviämisen todennäköisyyttä. Eläintuotanto vie globaalisti valtavia maa-aloja tehostumisestaan huolimatta, mikä vuorostaan johtaa siihen, että villi luonto ajautuu ahtaammalle ja virukset löytävät uusiksi isännikseen ihmisiä ja tuotantoeläimiä. Eläintuotanto on siis monin tavoin otollinen pandemioiden alkupiste. 

Jotta voimme välttää tulevaisuuden pandemiakierteen, meidän on tehtävä jotakin teolliselle eläintuotannolle ja metsienhakkuille. Kysymys ei siis ole pelkästään eläinetiikasta, vaan myös taloudellisten katastrofien ennaltaehkäisemisestä. Koronapandemia on sotkenut koko maapallon logistiikkaketjut, talouden ja ihmisten elämät vuodeksi. Meillä ei ole varaa käydä tätä kaikkea läpi uudelleen ja uudelleen. 

Animalia kehottaa hallitusta ja Ruokavirastoa ryhtymään välittömiin toimiin koronariskin hallitsemiseksi tiloilla. Vaadimme myös, että Suomessa perustetaan tutkimusryhmä, jonka tehtävä on selvittää tulevien pandemioiden ennaltaehkäisyä puuttumalla niiden juurisyihin. Tällä hetkellä turkistarhaajilla on Suomen politiikassa aivan liian voimakas ääni, jonka turvin turkisala välttää eläinten olojen parantamisen ja koronatarkastukset tiloilla. Turkisala ei kuitenkaan nauti enää kansalaisten hyväksyntää, vaan jopa 74 % suomalaisista haluaa joko kieltää turkistarhauksen tai jatkaa sitä niin että eläimet saavat huomattavasti lisätilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. 
 
Pandemioiden ehkäisemiseksi on tehtävä paljon. Voimme aloittaa sulkemalla Suomen 700 turkistarhaa. Niiden aika on ohi monista syistä, joista koronapandemia on vain uusin. 

Kuva: Andrew Skowron

Kerro kaverillesi:

Share on facebook
Facebook
Share on twitter
Twitter
Share on linkedin
LinkedIn
Share on whatsapp
WhatsApp
Share on email
Email
Share on telegram
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: