Suomalaiset yrittävät estää Norjan turkiskiellon harhaanjohtavilla väitteillä – ”Suomessa ei ole keskustelua tarhauksen lakkauttamisesta”





Veikka Lahtinen
kampanjavastaava
veikka.lahtinen@animalia.fi


Norjan uusi hallitus ilmoitti ensitöikseen vuonna 2018 kieltävänsä turkistarhauksen. Päätös on osa yleiseurooppalaista kehitystä, ja tarhauskieltoja ovat säätäneet viime vuosina muun muassa Luxemburg, Belgia ja Tšekki. Norjan lakiesitykseen tarhauskiellosta on voinut lähettää lausuntoja, jotka ovat luettavissa hallituksen verkkosivuilla.

Lausunnon on jättänyt myös suomalaista turkisalaa edustava ProFur. Voi tuntua erikoiselta, miksi suomalainen turkisala yrittää vaikuttaa toisen maan lainsäädäntöön, joka ei ole edes EU-maa. Suomalainen turkisala kuitenkin näkee paljon vaivaa voidakseen edistää tarhauksen asemaa Euroopassa. Viimeksi Suomelle on saatu kymmenien vuosien poikkeuslupa tarhata supikoiraa, vaikka se on juuri lisätty vieraslajien listalle EU:ssa.

Lausunnossaan ProFur esittää turkistarhauksen tärkeänä ja ympäristöystävällisenä elinkeinona. ”Turkisala on bioreaktori, jossa kaikki kiertää”, lausunnossa veistellään.

Turkisalan ympäristöystävällisyys on kuitenkin moneen kertaan asetettu kyseenalaiseksi. Turkisten tuottaminen kuluttaa paljon energiaa. Sitä kuluu rehujen tuottamiseen ja valmistukseen, eläinten hoitoon, nahkojen käsittelyyn, kuljettamiseen ja säilyttämiseen. Vaikka kokoturkiksen käyttöiän laskettaisiin olevan pitkä, jopa vuosikymmeniä, ei se silti voita ekologisuudessa keinomateriaaleja.

Ehkä vielä kiinnostavampaa on, että ProFurin lausunnossa vähätellään Suomessa käytävää keskustelua turkistarhauksesta: ”Suomalaiset poliitikot ja päätöksentekijät ymmärtävät alan tärkeyden, eikä Suomessa ole käynnissä keskustelua turkistarhauksen kieltämisestä”, lausunnossa väitetään.

Lausunto on päivätty 30. tammikuuta, viisi päivää sen jälkeen, kun vihreiden kansanedustaja Emma Kari on vaatinut tarhauksen kieltoa julkisesti. Eduskunnassa odottaa myös käsittelyään vihreiden tekemä lakialoite, jossa muun muassa vaaditaan tarhauskieltoa uuteen eläinlakiin. On aika paksua väittää että ei ole käynnissä keskustelua, kun eduskunnassa on tarhauskieltoa ajava kansanedustajien lakialoite.

Viime syksynä myös uutisoitiin erittäin laajasti, että 69 % suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta, ja luovutettiin eduskunnalle 139 000 ihmisen allekirjoittama vetoomus, jossa muun muassa vaadittiin turkistarhausta kiellettäväksi uudessa eläinsuojelulaissa. Alalla on mennyt taloudellisesti huonosti viime aikoina, joten keskustelu sen tulevaisuudesta on nyt hyvinkin ajankohtaista.

Lausunnossa vedotaan useaan otteeseen eläinten hyvinvoinnin takaavaan sertifiointijärjestelmään. Suomalainen turkisala kuitenkin omistaa yli kolmanneksen Welfur-sertifikaatin ”ulkopuolisesta” tarkastajasta ja Welfurin kriteerit eivät käytännössä poikkea lainsäädännön minimistä. Sertifiointi vaikuttaakin ennemmin viestintätempulta kuin aidolta eläinten hyvinvoinnin kohottajalta.

Näyttää hämäräperäiseltä, että suomalainen turkisala yrittää puuttua toisen maan parlamentin lainsäädäntöprosessiin näin hatarilla väitteillä. Epäilemättä ala on viime aikoina uutisoitujen kannattavuusongelmiensa takia hätä kädessä ja haluaa kaikin keinoin välttää Norjan tarhauskiellon muodostumisen uhaksi esimerkiksi Suomelle. Viime aikoina turkisalalla on ollut pahoja imago-ongelmia muun muassa liittyen tarhoilla kuvattuihin ylisuuriin kettuihin sekä kannibalismiin. Toivottavasti Norja kuitenkin säätää lakinsa suomalaisen turkisalan väitteistä huolimatta, päivänvaloa ne kun eivät kestä.

Kuva: Flickr / Dzīvnieku brīvība CC BY 2.0

Lähteet:

MTT raportti: Suomessa tuotetun minkinnahan ja ketunnahan elinkaariarviointi.

CE Delft: The environmeltal impact of mink fur production.

CE Delft: Natural mink fur and faux fur products.

Fur Free Alliance: Fur on children’s wear full of toxics.