Julkaistu materiaali paljastaa broilerintuotannon julmuuden maailman suurimman broilereiden jalostusyrityksen Aviagenin tiloilla, joilta myös Suomen siitosbroilerit tuodaan.
Sisältövaroitus: Teksti ja kuvat saattavat järkyttää, joten lue eteenpäin oman harkintasi mukaan.
Ruotsalainen eläinjärjestö Djurrättsalliansen julkaisi marraskuun alussa Aviagenin tiloilta salakuvattua materiaalia, jota se on saanut yritykseen työntekijäksi pestautuneelta aktiivilta. Kuvissa ja videoissa näkyy broilereiden hirvittävät elinolosuhteet, kärsiviä eläimiä ja järkyttäviä lopetustilanteita.
Aviagen kasvattaa Ross 308 -kanahybridiä, joka on yleisin hybridi kaikista ravinnoksi kasvatettavista kanoista. Djurrättsalliansenin haastattelema etologian professori Per Jensen sanoo, että broilerien tilanne on luultavasti ”suurin eläinten hyvinvointiongelma kaikesta eläinjalostuksessa”.
“Videolla näkyy broilerikanoja, joilla on murtumia, höyhenettömät kehot, pahoja jalkavaurioita ja avohaavoja. Olosuhteet ovat likaiset ja broilereita on valtavat määrät ahtaissa olosuhteissa halleissa. Sairaiden eläinten lopettamiskäytännot ovat julmia. Kanojen lopettaminen tuotantotiloilla on laillista siten, että kana lopetetaan niska murtamalla, mutta toimenpiteen pitäisi kuitenkin onnistua kerralla”, kertoo Animalian kampanjavastaava Tiina Ollila.
Voit katsoa videon Djurrättsalliansenin sivulta. (Sisältövaroitus: materiaali on järkyttävää)
Broileriemot kärsivät ja niitä pidetään nälässä
Suomeen tuodaan Aviagen-tiloilta Ruotsista ns. vanhempaispolven lintuja vuositasolla noin 700 000 yksilöä. Suomessa lihaksi kasvatettavat broilerit ovat näiden Ross 308 -broilerihybridien jälkeläisiä. Suomessa ei ole omaa broilerien jalostustoimintaa.
Siitoseläiminä käytettävien broilereiden tuotanto on globaalisti vain muutaman yrityksen käsissä. Saksalainen Aviagen on näistä ylivoimaisesti suurin. Muut globaalit broilerien jalostusyritykset ovat yhdysvaltalainen Tyson Foods, joka tuottaa Cobb-hybridejä ja ranskalainen Groupe Grimaud, joka tuottaa Hubbard-hybridiä.
Yrityksen ruotsalainen osa, Aviagen Swechick, tuottaa lihabroilerien isovanhempia, jotka tuodaan Skotlannista Ruotsiin. Videolla ja kuvissa nähtävät eläimet ovat isovanhempaispolvea, ja niiden jälkeläiset, niin sanottu vanhempaispolvi, kuljetetaan Ruotsista Suomeen.
Swechickin tiloilla munitut hedelmöittyneet munat lähetetään yhtiön hautomoon. Sieltä myydään sekä hedelmöittyneitä munia että juuri kuoriutuneita poikasia. Kanoja myydään Ruotsin sisällä ja viedään muihin maihin. Vajaat kymmenen prosenttia jää Ruotsiin, ja yli 90 prosenttia viedään muun muassa Norjaan, Suomeen, Tanskaan, Islantiin, Saksaan, Puolaan ja Espanjaan.
Animalian lokakuussa julkaistu Eläinoikeusraportti käsittelee myös broilerintuotannon vaiheita. Tiina Ollila, joka on yksi raportin kirjoittajista, kertoo, että broilerin tuotantoketju kestää kuukausia.
“Untuvikot kuljetetaan Suomeen Ruotsista pääosin Turun sataman kautta. Tuotantoketjun pituus maahantuonnista emokasvatuksen, munientuotannon ja -haudonnan kautta broileriyksilön teurastukseen kestää noin 35 viikkoa”, Ollila sanoo.
Koska broileriteollisuudessa eläimet on jalostettu kasvamaan nopeasti, ne myös syövät paljon. Mutta jos linnut syövät niin paljon kuin haluavat, ne lihovat liiaksi, sairastuvat ja niiden liikkuminen vaikeutuu. Sen lisäksi broileriemojen hedelmällisyys huonontuu. Tätä ilmiötä on tutkimuksessa kutsuttu broileriemon paradoksiksi (engl. broiler breeder paradox). Yksi tapa, jolla teollisuus puuttuu tähän ongelmaan, on siitoseläinten pitäminen nälässä, mikä puolestaan johtaa stressiin, turhautumiseen ja terveysongelmiin.
Broilerintuotannon ongelmat eivät katoa
Syksyllä ruotsalaisen SVT:n toimittajat yrittivät päästä yhdelle Aviagenin 13 tilasta kuvaamaan, mutta heille ei annettu kuvaamiseen lupaa. Yhtiö ei myöskään itse halunnut kuvata ja näyttää materiaalia.
“Mitä tulee broilereiden elämän ja kuoleman näyttämiseen, peitetoiminta on ollut ainoa tapa saada kuvamateriaalia, sillä ala ei näytä koko totuutta”, Djurrättsalliansenin tiedottaja Malin Gustafsson sanoo.
Djurrättsalliansenin paljastamat ongelmat ovat jatkuneet jo vuosia. Ruotsin lääninhallitus on toistuvasti määrännyt Aviagenin korjaamaan eläinten hoidossa havaitut vakavat puutteet. Lääninhallitus on huomauttanut kanojen haavoista, liian korkeaan ammoniakkipitoisuuteen viittaavista silmävaurioista ja siitä, ettei sairaita eläimiä hoideta tai lopeteta. Lääninhallituksen raportit kertovat myös valtavista kuolleisuusluvuista: yhdessä hallissa peräti 30 prosenttia kanoista oli kuollut kasvatuskauden aikana.
Animalian Eläinoikeusraportissa kerrotaan broilerintuotantoon kuuluvasta lintujen kuolleisuudesta. Osa linnuista kuolee itsestään, ja osa lopetetaan murtamalla niska hallikäyntien yhteydessä. Suomessa ennen teurastamolle päätyvien lintujen kuolleisuus on noin kolmen prosentin luokkaa. Vaikka lukuna kolme prosenttia kuulostaa pieneltä, tarkoittaa se 15 000 linnun hallissa noin 100 kuollutta lintua viikossa. Koko Suomen mittakaavassa se tarkoittaa noin 2,4 miljoonaa kasvatusaikana kuollutta tai tapettua broileria vuoden aikana.
“Broilerituotannossa onkin sellaisia rakenteellisia ongelmia, joiden korjaaminen vaikuttaa käytännössä mahdottomalta. Suurin motiivi broilerintuotannolle on lintujen teollistunut kasvuvauhti, suuret kasvatusmäärät ja siten korkea taloudellinen hyötysuhde. Pienten hienosäätöjen tekeminen tuotantoon ei ratkaise perustavia eettisiä ongelmia”, sanoo Ollila.
Lähteet (muualla verkossa)
Djurrättsalliansen: A never-before-seen part of the chicken industry
Animalia: Eläinoikeusraportti 2023
Aboard: Turun satamassa untuvikot jo liki perillä
Svenska Yle: ”Kannibalism är aldrig acceptabelt” – vd för Finlands fjäderfäförbund sorgsen över videomaterial från avelsgårdar i Sverige
Maaseudun tulevaisuus: ”Surullista katsottavaa” – globaalin jalostusyhtiön kanalasta julkaistiin rajuja salakuvia Ruotsissa
