Turkisalan aiheuttamat laskettavissa olevat kustannukset nousevat yli 100 miljoonaan euroon 2020-luvulla. Kustannukset ovat näin merkittäviä siitäkin huolimatta, että ainoastaan lomitustuki on alan yrityksille vuosittain maksettava vakiintunut tuki.
Animalia-media tarkasteli turkisalan valtiolle aiheuttamia kustannuksia vuosilta 2020–2026. Tarkastelussa selvisi, että ala on saanut julkista rahoitusta useista eri lähteistä, ja aiheuttanut merkittäviä tappioita myös valtion lainantakausten kautta.
Lainojen takaukset aiheuttivat 5,7 miljoonan euron tappiot valtiolle
Turkisala on aiheuttanut valtiolle merkittäviä kustannuksia takaustappioiden kautta: turkistarhoille on myönnetty vuosina 2017–2023 valtion takauksia lainoihin yli 25 miljoonan euron edestä, ja merkittävä osa lainoista jäi maksamatta takaisin.
Turkistarhayritykset olivat suurin lainoja hakenut ryhmä vuoden 2019 lain nojalla takauksia hakeneista maatalousaloista. Kaikkiaan turkisyritykset ovat aiheuttavat vuosien 2020-2026 aikana noin 5,7 miljoonan euron tappiot valtiolle, kun turkisalan lainoja on jäänyt maksamatta takaisin. Animalia-media sai tiedon Ruokavirastolta tietopyynnöllä. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2024 julkaiseman raportin mukaan 60 % maatalouslainojen takaustappioista syntyi turkistarhauksesta ja myös tappioiden suhteellinen osuus oli korkeinta turkistarhauksessa.
Koronatukia maksettiin alalle avokätisesti
Animalia-media paljasti vuonna 2022, että koronavuosina turkisalalle maksettiin suoria tukia 33,2 miljoonaa euroa. Selvityksen mukaan tukea myönnettiin jo ennen koronapandemiaa talousvaikeuksissa olleille turkistarhoille, vaikka koronatukien saamiseen edellytyksiin kuului, että yrityksen taloudellisen tilanteen on täytynyt olla kunnossa ennen pandemiaa. Suurin osa tuesta muodostui ELY-keskuksen myöntämästä maatalouden alkutuotannon väliaikaisesta tuesta, jonka tarkoituksena oli vahvistaa pandemiasta kärsiviä maatalousalan yrityksiä.
Tukea myönnettiin 488 turkistarhalle yhteensä 31,7 miljoonaa euroa, eli keskimäärin noin 65 000 euroa tarhaa kohden vuosina 2020–2021. Lisäksi Business Finlandin kehittämisrahoitusta myönnettiin 12 turkistarhalle yhteensä miljoona euroa, eli keskimäärin noin 85 000 euroa tarhaa kohden. Myös Valtionkonttori tuki alaa yli 0,5 miljoonalla eurolla.
Suomen turkistarhoilla alkoi levitä lintuinfluenssa vuonna 2023. Tartunnoista seuranneet eläinten lopetukset ja muut kustannukset aiheuttivat valtiolle menoja 40,8 miljoonan euron edestä. Myöhemmin turkistarhat hakivat vielä tuotannonmenetyskorvauksia, jos tarha oli ollut tyhjillään lintuinfluenssatartuntojen takia. Näitä korvauksia maksettiin Ruokaviraston tilinpäätöksen mukaan turkistarhoille 1,24 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Lintuinfluenssan aiheuttamat kustannukset eivät kuitenkaan loppuneet siihen, sillä lintuinfluenssatartuntojen ehkäisemiseksi tulevaisuudessa on valtio varannut rahaa tarhojen suojaamiseen verkoilla maatalouden investointitukien kautta. Tukien hakuaika päättyi huhtikuussa 2026. Ruokavirasto vastasi Animalia-median tietopyyntöön syyskuun lopussa 2026, ja viraston mukaan turkisalan investointitukiin käytettiin 0,89 miljoonaa euroa. Tukea sai kaikkiaan 38 turkistilaa.
Turkistarhojen lomitustuki maksaa keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa
Turkisalaa on rahoitettu runsaasti myös erilaisten hankkeiden kautta 2020-luvulla. Kaikkiaan julkista rahaa on uponnut 1,6 miljoonaa euroa erilaisiin turkisalan kehittämishankkeisiin. Tukea ovat saaneet esimerkiksi Ketunkasvattaja keskiössä -hanke, jonka tavoitteena oli selvittää kettutilojen työn tuottavuutta, sekä TurkisTuotto-hanke, jossa kehitettiin turkistilojen toimintaa ja taloutta. Osassa hankkeista mainittiin myös uusien työllisyysmahdollisuuksien etsiminen tarhaajille. Hankerahoituksista noin kolmasosa on tullut EU:lta ja hieman yli miljoona euroa Suomen valtiolta.
Ainoa jatkuva tuki turkisalalle on turkistarhojen lomitustuki. Viimeisen seitsemän vuoden aikana lomitustukeen on mennyt keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa eli yhteensä noin 10,3 miljoonaa euroa.
Turkisala aiheuttaa kustannuksia myös välillisesti. Suomen turkistarhoilla kasvatetaan vieraslajeiksi luettavia minkkejä ja supikoiria. Suomen minkkikanta on lähtöisin turkistarhoilta karanneista yksilöistä. Supikoira taas on levinnyt Suomeen entisestä Neuvostoliitosta, jossa sitä vapautettiin luontoon turkisten metsästyksen vuoksi. Minkkien ja supikoirien metsästykseen käytetään vuosittain paljon resursseja, ja valtion rahaa on mennyt yksistään Helmi-vieraspetohankkeeseen 6,9 miljoonaa euroa 2020-luvulla.
Osa merkittävistä kustannuksista jää piiloon
Laskettavissa olevien lukujen perusteella turkisala on aiheuttanut Suomen valtiolle yli 100 miljoonan euron kustannukset vain vajaassa seitsemässä vuodessa. Tämä tekee keskimäärin 14,3 miljoonaa euroa vuodessa.
Huomattavaa on, että luku ei kuitenkaan sisällä kaikkia alan aiheuttamia kustannuksia: esimerkiksi eläinsuojelutarkastusten ja eläintautivalvontojen kustannuksia ei pystytty saatavissa olevan tiedon varassa arvioimaan.
Valvonnan kulut eivät kuitenkaan ole mitättömiä, sillä esimerkiksi vuosina 2024–2026 Ruokavirasto on pyrkinyt tekemään lintuinfluenssasuojauksiin liittyvän tarkastuksen jokaiselle noin 280 toiminnassa olevalle turkistarhalle. Vuosina 2021–2023 Ruokavirasto taas tutki yli 21 000 turkiseläimistä otettua näytettä koronavirustartuntojen varalta. Lisäksi turkistarhaus aiheuttaa esimerkiksi ympäristönsuojelullisia kustannuksia, mutta näitäkään ei ole pystytty arvioimaan.
Turkisalan aiheuttamat kustannukset valtiontaloudelle 2020-luvulla
| Menoerä | miljoonaa euroa | lähde (aukeaa uuteen välilehteen) |
|---|---|---|
| Valtion lainantakaustappiot 2020–2026 | 5,7 | Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto |
| Korona-ajan tuet 2020–2021 | 33,2 | ELY-keskukset, Business Finland |
| Lintuinfluenssakorvaukset ja -kulut 2023–2024 | 40,8 | Yle |
| Tarhojen lintuinfluenssasuojaukset 2025 | 0,89 | Ruokavirasto |
| Tuotannonmenetyskorvaukset lintuinfluenssan takia 2025 | 1,24 | Ruokavirasto |
| Turkistarhojen lomituskorvaukset 2020–2026 | 10,3 | Mela, valtion budjetti |
| Hankerahoitukset (valtion osuus) 2020–2026 | 1,09 | Maaseutuverkosto |
| Helmi-vieraspetohanke 2021–2025 | 6,9 | Metsähallitus |
| Yht. | 100,09 |
Artikkelia on muokattu 13.10.2026. Artikkelista tarkennettiin turkisalan aiheuttamia lainantakaustappioita sekä maatalouden investointitukien summaa Ruokavirastolle tehtyjen tietopyyntöjen perusteella. Aiempi artikkelissa mainittu yhteissumma turkisalan aiheuttamille kuluille 2020-luvulla oli 98,5 miljoonaa euroa.
Lue lisää Animalia-mediasta
Turkisala saanut koronatukea 33 miljoonaa – useat turkistarhat saaneet tukea perusteetta 10.6.2022
Yksittäinen turkistarha saanut lintuinfluenssakorvauksia lähes 4 miljoonaa euroa 12.6.2024
Joka kolmannella turkistarhalla puutteita lintuinfluenssan torjunnassa 28.2.2025
Kuva: Benjamin Blomstedt / Oikeutta Eläimille
