Turkistarhoille maksettu tänä vuonna jo lähes 37 miljoonaa euroa korvauksia

Laura Uotila

Animalia-media uutisoi kesäkuussa, että turkistarhat olivat saaneet yli 8 miljoonaa euroa korvauksia lintuinfluenssan takia. Kesän aikana päätöksiä on tehty lisää, ja nyt korvaussumma on noussut jo yli 36,5 miljoonaan euroon.

Ruokavirasto julkaisi kesän aikana lintuinfluenssan takia korvauksia saaneiden yritysten nimet sekä korvaussummat Euroopan komission tietokannassa. Tietokannan perusteella suurin yksittäinen korvaussumma on 5,04 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 10 turkistarhaa saa korvauksia yli miljoona euroa.

Korvaussummat vaihtelevat 11 000 eurosta yli 5 miljoonaan euroon. Tällä hetkellä keskimääräinen korvaus tarhaa kohden on 530 000 euroa. Tietokannasta löytyvät päätökset 69 turkistarhan osalta. Koska eläinten lopetuspäätös lintuinfluenssatartuntojen takia koski 72 tarhaa, on odotettavissa, että vielä kolmen tarhan korvauspäätökset ovat tulossa.

Joukossa pitkään tappiota tehneitä yrityksiä

Suurimman korvauksen saa lappajärveläinen Höltin Minkki Oy. Huhtikuussa tehdyn päätöksen mukaan yritys olisi saanut 3,9 miljoonaa euroa, mutta korvaussummaa on korotettu kesäkuussa reilulla miljoonalla eurolla yli 5 miljoonaan euroon. Yrityksen 2022–2023 tilikauden tulos oli 128 000 euroa. Sitä edeltävällä tilikaudella yritys oli tehnyt 1,08 miljoonaa euroa voittoa, mutta tilikauden 2020–2021 tulos oli taas ollut 799 000 euroa tappiollinen.

Toiseksi suurin korvaussumma 2,7 miljoonaa euroa maksetaan kauhavalaiselle Mäkfox Oy:lle. Yritys on viime vuonna tehnyt 1,1 miljoonaa euroa voittoa, mutta vuonna 2022 tulos oli 220 000 euroa miinuksella. Kolmanneksi eniten korvauksia eli 2,2 miljoonaa euroa maksetaan vöyriläiselle Siffris Mink Ab:lle. Viime vuonna yritys teki 169 000 euroa voittoa, mutta edellinen vuosi oli sille 389 000 euron verran tappiollinen.

Suuria korvaussummia saaneiden yritysten joukossa on yrityksiä, jotka eivät ole saaneet toimintaansa kannattavaksi lainkaan viime vuosina. Esimerkiksi lappajärveläinen ML Kujala Oy sai korvauksia 1,9 miljoonaa euroa, vaikka yritys on tehnyt tappiota yhteensä 2,9 miljoonaa euroa vuosina 2016–2022. Yritys ei ole tehnyt yhtäkään positiivista tulosta kyseisinä vuosina.

Kaikkiaan valtio on budjetoinut turkistarhojen lintuinfluenssakorvauksiin ja tartuntoihin liittyviin toimenpiteisiin lähes 51 miljoonaa euroa. Animalia-media nosti jo aiemmin esiin korvaustasojen laskemisen perusteet: Korvausvelvoite syntyy eläintautilaista, mutta laki ei suoraan määritä korvauksen tasoa. Lain perusteella tapetusta eläimestä tulisi korvata ”käypä arvo”, joka perustuu siihen arvoon, joka eläimellä oli juuri ennen eläintaudin toteamista. Ruokavirasto määritteli korvattavat arvot nykyhetken sijaan turkishuutokaupoissa maksettujen hintojen kymmenen vuoden keskiarvon perusteella, mikä nostaa korvauksia huomattavasti.

Yritys	Paikkakunta	Korvaus 2024	Tuet 2020-2021	Yht. 2020-2024
Höltin Minkki Oy	Lappajärvi	5 036 557	80 000	5 116 557
Mäkfox Oy	Kauhava	2 686 871	80 000	2 766 871
Siffris Mink Ab	Vöyri	2 208 649	80 000	2 288 649
ML Kujala Oy	Lappajärvi	1 899 733	80 000	1 979 733
Britex Oy	Pedersöre	1 589 865	80 000	1 669 865
Kim Södergård Ab	Pietarsaari	1 548 946	80 000	1 628 946
Herpa Turkis Oy	Kauhava	1 369 651	80 000	1 449 651
Marko Kleimola Oy	Kauhava	1 261 273	80 000	1 341 273
SV-Turkis Oy	Himanka	1 199 311	80 000	1 279 311
GS-Fur Oy	Lappajärvi	1 162 615	80 000	1 242 615

Taulukko: Euroopan komission valtiontukien avoimuusmoduulista poimitut 10 eniten lintuinfluenssakorvauksia saanutta turkistarhaa. Taulukossa on lueteltu yritykset korvaussummien suuruuden mukaan. Lisäksi taulukkoon on merkitty yritysten saamat koronatuet vuosina 2020–2021. Yhteensä-sarakkeessa on merkitty yrityksen saama kokonaissumma (tuet 2020–2021 ja korvaukset 2024).

Lisää korvauksia tulossa tuotannon menetyksistä

Ilkka-Pohjalaisen haastattelussa 13.8.2024 maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo, että lintuinfluenssan takia maksettavien korvauksien lisäksi tarhaajilla on oikeus hakea korvausta tuotannon menetyksistä. Turkistarhauksen aiheuttama lasku veronmaksajille tulee siis edelleen kasvamaan, mikäli tarhaajat hakevat lisäkorvauksia. Essayahin käsitys on, että summat tulevat kuitenkin olemaan pienempiä kuin tähän mennessä maksetut korvaukset, eikä niitä välttämättä makseta sivutoimisille tarhaajille.

Ruokaviraston tietojen mukaan Suomessa on 280 toiminnassa olevaa turkistarhaa. Jokaisen tarhan on tullut kesän ajan toimittaa itsestään kuolleita tai heikossa kunnossa lopetettuja eläimiä Ruokavirastolle lintuinfluenssanäytteiden ottamista varten.

Näytteitä on tähän mennessä toimittanut 220 tarhaa, joten joko Ruokaviraston tiedossa olevissa tarhoista merkittävä osa ei tänä vuonna ole kasvattanut eläimiä, tai vaihtoehtoisesti noin 60 tarhaa on jättänyt toimittamatta vaaditut näytteet. Ilkka-Pohjalaisen mukaan turkistuottajien etujärjestössä Fifurissa on edelleen 440 jäsenyritystä, joista järjestö taas arvioi olevan toiminnassa noin 300. Vuonna 2022 Fifurissa oli vielä 539 jäsenyritystä.

Turkistarhauksen maailmanlaajuinen alamäki saa myös tarhaajien uskon heikoksi. Fifur toteutti keväällä tarhaajille kyselyn, jossa tiedusteltiin heidän halukkuuttaan jatkaa tarhausta yhä edelleen kolmen vuoden kuluttua. Kyselyyn vastasi 106 tarhaajaa, joista 71 prosenttia uskoi jatkavansa kasvatusta. Kyselystä uutisoi Ilkka-Pohjalainen 12.8.2024.

Kyselyn tulosten perusteella turkistarhojen määrä on siis edelleen rajussa laskussa, jos yli kolmasosa tarhaajista suunnittelee toiminnan lopettamista kolmen vuoden sisällä. Mahdollista lisäksi on, että kyselyyn vastaaminen kiinnosti eniten alaan yhä uskovia tarhaajia, jolloin todellinen lopettamista suunnittelevien osuus saattaa olla vieläkin suurempi.