Kasvipohjaisten tuotteiden kulutus kasvoi Suomessa vuonna 2025, vaikka markkinan kokonaisarvo pysyi ennallaan. Uudet ravitsemussuositukset ovat lisänneet suomalaisten kiinnostusta kasvipohjaisiin tuotteisiin.
Pro Vege -yhdistyksen teettämän markkinaraportin mukaan kasvipohjaisten tuotteiden vähittäiskauppamarkkinan volyymi kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2025. Vaikka markkinan arvo pysyi edellisvuoden tasolla noin 244 miljoonassa eurossa, kasvoi kaikissa tuoteryhmissä tuotteiden kulutus markkinan arvoa enemmän. Tämä tarkoittaa, että kulutus on siirtynyt tuoteryhmien edullisempiin tuotteisiin ja kauppojen omiin merkkeihin, mikä on laskenut tuotteiden keskimääräistä hintatasoa. Markkinaraportti perustuu SOK:n, Keskon ja Lidlin myyntidataan vuosilta 2024 ja 2025.
Kasvimaitotuotteiden käyttö arkipäiväistynyt
Loppuvuodesta 2024 julkaistut uudet ravitsemussuositukset painottavat entistä enemmän lihankulutuksen vähentämistä ja kasvisruuan lisäämistä. Suositukset ovatkin vaikuttaneet jo kuluttajien ostoskoreihin.
Ravitsemussuosituksissa korostettiin erityisesti palkokasvien käytön lisäämistä. Palkokasvien kulutus oli selkeässä kasvussa: säilykepalkokasvien myynnin arvo kasvoi 12,7 prosenttia. Erityisen selkeästi palkokasvien kulutuksen kasvu näkyi kuluttajaryhmässä, joka ilmoitti pyrkivänsä vähentämään lihan kulutusta.
Markkinaosuuksia tarkasteltaessa ovat kasvimaitotuotteet edelleen suosituin kasvipohjaisten tuotteiden ryhmä. Ne muodostavat suurimman osan kasvipohjaisten tuotteiden markkinasta 138,5 miljoonan euron osuudella. Erityisesti kahviin lisättävät kasvijuomat ovat normalisoituneet osaksi suomalaisten arkea: jopa 43 prosenttia kaikista suomalaista käyttää niitä viikoittain ja neljännes päivittäin.
Kasviproteiinituotteissa kulutus on siirtynyt jauhistyyppisistä tuotteista enemmän lastuihin ja suikaleisiin, sillä kasvipohjaisten palojen, lastujen ja suikaleiden myynti kasvoi 17 prosenttia. Myös tofubuumi sai nyt vahvistuksen, kun tofujen myynti kasvoi 11 prosenttia. Myynti lähti kasvuun pian ravitsemussuositusten julkaisun jälkeen.
Tofua ja tempeä käyttää vähintään kerran viikossa 15 prosenttia kaikista vastaajista, mikä on aavistuksen vähemmän kuin kuivattuja kasviproteiineja (16 %) ja kylmästä myytäviä kasviproteiineja (17 %). Kuukausittain kylmästä myytäviä kasviproteiineja käyttää 43 prosenttia suomalaisista.
Kasvipohjaisten tuotteiden laatu on parantunut
Markkinatutkimuksen osana tehdyn kuluttajille suunnatun kyselytutkimuksen mukaan 15 prosenttia suomalaisista on tehnyt konkreettisia muutoksia ruokavalioonsa ravitsemussuositusten seurauksena. Erityisesti lihaleikkeleiden käyttö on vähentynyt.
39 prosenttia suomalaisista kertoi ravitsemussuositusten lisänneen kiinnostusta kasvipohjaisiin tuotteisiin. Toisaalta puolet suomalaisista kokee, että kasviproteiinituotteet ovat liian prosessoituja.
Kasviproteiinituotteiden laatu on kuluttajien mielikuvissa parantunut.Vuonna 2022 joka kolmas suomalainen mainitsi esteeksi niiden käytölle huonon maun (33 %), mutta vuonna 2026 osuus oli laskenut 22 prosenttiin.
Alle 25-vuotiaat naiset ovat kyselytutkimuksen mukaan kasvipohjaisen ruuan kasvun merkittävimpiä ajureita, kun taas saman ikäiset miehet suhtautuvat kategoriaan kaikkein penseimmin. Toisaalta myös maantieteelliset erot kasvispohjaisiin tuotteisiin suhtautumisessa ovat merkittäviä: suurissa kaupungeissa asuvat suhtautuvat kasvisruokaan huomattavasti myönteisemmin kuin maaseudulla asuvat. Kaupungin keskustoissa asuvista hieman yli puolet ajattelee kasvipohjaisen ruuan olevan terveellisempää kuin liharuuan, kun maaseudulla vain 31 prosenttia ajattelee näin.
Kyselyn perusteella noin prosentti suomalaisista on vegaaneja, 4 prosenttia lakto-ovovegetaristeja ja 3 prosenttia on jättänyt punaisen lihan ruokavaliostaan. 44 prosenttia ilmoitti vähentäneensä tai harkinneensa punaisen lihan käytön vähentämistä.
Lue lisää (muualla verkossa)
Pro Vege. Markkinaraportti 2025.
Kuva: Anh Nguyen / Unsplash
