Valtioneuvosto hyväksyi eilen uuden turkiseläinten kasvatusta säätelevän asetuksen. Asetuksen muutokset ovat eläinten kannalta erittäin vähäisiä, eivätkä ne kiellä esimerkiksi eläinten kasvattamista verkkopohjalla. Lisätilaa eläimille tulee hyvin vähän, ja siirtymäajat ovat edelleen hyvin pitkiä.
Turkisasetuksen uudistaminen aloitettiin jo vuonna 2013. Alun perin Animalia oli mukana uudistusta valmistelleessa työryhmässä, mutta Animalian ja SEY:n edustajat marssivat työryhmästä ulos jo varhain, kun tuli selväksi, että asetuksella ei pyritä eläinten kannalta millään tavalla merkityksellisiin muutoksiin. Animalia onkin vastustanut turkisasetuksen hyväksymistä sen valmistelun alkumetreiltä asti ja pitänyt turkistarhauksen kieltämistä ainoana oikeana ratkaisuna turkiseläinten kärsimyksen päättämiseksi.
15 cm lisää leveyttä häkkiin
Uudessa asetuksessa määrätään ketuille, supikoirille ja minkeille hieman lisätilaa. Minkeille se tarkoittaa 1050 cm2 lisää tilaa, joka 70 cm pitkässä häkissä tarkoittaisi noin 15 cm lisäystä häkin leveyteen. Veikkaus on, ettei monikaan minkki tule tällaista lisäystä edes huomaamaan. Siirtymäaika minkkihäkeille on 9 vuotta.
Naaraskettujen häkkien tulee 10 vuoden kuluttua olla kooltaan 1,2 m2, mikä tarkoittaa pinta-alaan lisää 0,4 m2. Tällöin metrin pituiseen häkkiin tulisi leveyttä lisää 40 cm. Siitosurosten häkkien tulee samana ajankohtana olla kooltaan 2,4 m2. Supikoirien häkkikokoihin tulee pääosin vastaavat muutokset.
Vuosi toisensa jälkeen julkisuuteen on tuotu kuvia jättiketuista, eli jalostuksella kettujen kokoa on kasvatettu huimasti vuosien kuluessa. Tämä on näkynyt myös turkishuutokaupoissa, joihin on luotu uusi kokoluokka jättikokoisten kettujen nahoille. Vaikka ketuille on jatkossa tarjottava enemmän tilaa, ei suhteellinen lisäys ole paljonkaan, sillä myös eläinten koko on kasvanut huomattavasti.
Häkit aiheuttavat vakavia hyvinvointiongelmia myös jatkossa
Ministeriö pyrkii markkinoimaan asetusta häkkien virikkeistämisellä ja eläinten paremmilla mahdollisuuksilla lajityypillisen käyttäytymisen toteuttamiseen. Todellisuudessa virikkeistäminen tarkoittaa yhden virikkeistämisvälineen lisäämistä toisella sekä makuuhyllyn tai -putken lisäämistä minkeille ja niin kutsutun vetäytymistilan lisäämistä ketuille. Mikään näistä ei merkittävästi lisää eläinten mahdollisuutta lajityypillisten käyttäytymistarpeiden täyttämiseen: eläin joutuu yhä edelleen elämään pienessä verkkopohjaisessa häkissä, jossa jatkossa on esimerkiksi pieni määrä olkea ja puupalikka aiemman pelkän puupalikan sijaan. Myöskään Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n mukaan ketut tarvitsevat monipuolisia virikkeitä niiden hyvinvoinnin edistämiseksi, eivätkä kaksi virikettä riitä tähän.
Kettujen ”vetäytymistila” on erikoinen ratkaisu: se tulee tarkoittamaan kahta levyä, jotka kiinnitetään häkin yhteen kulmaan. Kyseessä ei siis ole pesäkoppi tai muu aidosti eläimelle lepopaikkana toimiva ratkaisu.
Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että pienissä, verkkopohjaisissa häkeissä kasvatetut turkiseläimet eivät voi toteuttaa esimerkiksi liikkumiseen, leikkiin, ravinnon etsimiseen ja ympäristön tutkimiseen liittyviä olennaisia lajityypillisiä käyttäytymistarpeita. Häkkiolosuhteet aiheuttavat eläimille vakavia hyvinvointiongelmia ja kärsimystä esimerkiksi verkkopohjien, ahtauden, sosiaalisen stressin sekä eläinten käsittelyn seurauksena. On siis selvää, että turkistarhauksen jatkaminen tämän asetuksen varjolla on ristiriidassa eläinten hyvinvointilain kanssa.
Turkiseläinten vakavat hyvinvointiongelmat todetaan myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n viime vuonna julkaistussa tieteellisessä raportissa. Raportissa todetaan, että turkiseläinten hyvinvointiongelmien ehkäisy tai merkittävä lieventäminen ei ole mahdollista nykyisessä järjestelmässä. Koska nyt esitetty asetusluonnos ei tuo huomattavaa muutosta nykyiseen kasvatusjärjestelmään esimerkiksi kieltämällä verkkopohjalla kasvattamisen, lisäämällä eläimille huomattavasti tilaa, mahdollistamalla kiipeilemisen sekä minkeille uimisen ja ketuille kaivamisen, on luonnos huomattavassa ristiriidassa EFSA:n näkemysten kanssa. Ristiriidoista kansallisen eläinten hyvinvointilain sekä EFSA:n raportin kanssa huomautti myös oikeuskansleri, jolla asetus oli ennakkotarkastettavana kesällä.
Lisäksi asetuksessa säädetään muun muassa turkistarhojen aitaamisesta, jolla ei ole mitään vaikutusta itse tarhalla elävien eläinten hyvinvointiin. Aitaaminen tulisi muutoinkin pakolliseksi minkkitiloille, kun Suomi aikoo hakea poikkeuslupaa EU:lta minkkien kasvattamisen jatkamiselle. EU määritteli minkin vieraslajiksi, jonka tarhaaminen muuttuu kielletyksi, mutta jäsenmaat voivat hakea tähän kieltoon poikkeuslupaa.
Satojen miljoonien eurojen kustannukset veronmaksajille
Asetuksessa on mukana laskelma, jonka mukaan muutokset tulevat maksamaan 364 miljoonaa euroa. Jos turkistarhat palautetaan maatalouden investointitukien piiriin ja valtio korvaa investoinneista 40 prosenttia, olisi lasku veronmaksajille noin 145,6 miljoonaa euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Julkaisimme juuri selvityksen, jonka turkisala on aiheuttanut valtiolle vähintään lähes 100 miljoonan euron kustannukset 2020-luvulla. Summaan sisältyy sekä koronapandemiaan liittyneitä tukia että tarhoilla levinneeseen lintuinfluenssaan liittyneitä korvauksia. Nämä molemmat ovat esimerkkejä siitä, miten turkisala tulee myös jatkossa vaatimaan korvauksia ja tukia myös muista syistä, sillä ala on erittäin suhdanneherkkä sekä muodostaa jatkuvan pandemiariskin.
Tällä viikolla julkaistiin myös uusi kansainvälinen raportti, jonka mukaan taloudellisesti tehokkainta olisi kieltää turkistarhaus. Turkistarhauksen hallittu lakkauttaminen EU:ssa viiden vuoden siirtymäajalla vaatisi vähemmän julkista rahoitusta kuin uusien pitovaatimusten säätäminen. EU:ssa vielä toimivien turkistarhojen hallittu sulkeminen viidessä vuodessa tulisi maksamaan arviolta 144 miljoonaa euroa. Uusien vaatimusten toteuttaminen tulisi sen sijaan vaatimaan julkista rahoitusta vaatimuksista riippuen 201–920 miljoonaa samalla aikavälillä.
Turkistarhauksen kieltäminen on ainoa kestävä ratkaisu
Nyt, kun kotimainen asetus on hyväksytty, on olemassa iso riski siitä, että turkisala ja sille myönteiset poliitikot tulevat käyttämään asetusta turkistarhauskiellon torppaamiseen. Turkistarhauskielto olisikin kirjattava lakiin mahdollisimman pian, jotta tulevaisuus muuttuisi selkeäksi niin tarhaajille kuin poliitikoillekin. Jos Suomi ei alaa kiellä itse, on edelleen mahdollista, että kielto tulee muutaman vuoden sisällä EU:sta. Jos tarhaajat ovat siihen mennessä alkaneet investoimaan muutoksiin, käy heille kuin kananmunantuottajille: kun perinteiset häkkikanalat kiellettiin, korvattiin ne niin sanotuilla virikehäkeillä, joiden tarjoamat virikkeet ja lisätila olivat vastaavaa hyvinvointipesua kuin nyt turkisasetuksessa on nähtävissä. Nyt myös virikehäkit ollaan kieltämässä EU:ssa, jolloin niihin investoineet tuottajat ovat hukanneet paljon rahaa. Turkistuottajien kohtalo voi hyvin olla pian sama.
Turkistarhauskieltoa vaativa kansalaisaloite seisoo parhaillaan maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Aloite olisi tuotava pian eduskunnan äänestykseen, eikä sitä saa jättää hyllylle turkisasetuksen hyväksymiseen vedoten.
Juttua muokattu 28.9.2026: korjattu asetuksesta koituvat kulut 354 miljoonasta 364 miljoonaan sekä minkkihäkkien levennys 15 senttiin.
Lue lisää Animalia-mediasta ja muualta verkosta
Animalia-media 9.9.2026. Turkisala aiheuttanut lähes 100 miljoonan euron kulut Suomelle 2020-luvulla.
Animalian lausunto turkisasetuksesta 12.8.2025
Maa- ja metsätalousministeriö 24.9.2026. Turkiseläinten hyvinvointia lisäävät uudet vaatimukset voimaan asteittain 1.1.2027 alkaen.
Kuva: Andrew Skowron / Anima International / We Animals
