Animals International -järjestö on julkaissut video- ja kuvamateriaalia brittiläisen koe-eläinlaitoksen myrkyllisyyskokeista. Materiaalissa näkyy kärsiviä koiria, rottia, sikoja ja makakiapinoita. Suurin osa näistä eläinkokeista tehdään EU-lainsäädännön vaatimusten vuoksi.
Järjestön julkaisema kuvamateriaali on koe-eläinlaitosten työntekijöiden kuvaamaa ja se julkaistiin osana Toxicity-kampanjaa. Videoissa ja kuvissa eläimet on esimerkiksi sidottu liikkumattomiksi paikoilleen, ne pakotetaan hengittämään ja nielemään tutkittavia aineita, niiden ihoon on tehty avoimia haavoja ja niihin pistetään toistuvasti aineita. Materiaalista välittyy eläinten kokema valtava kärsimys ja ahdistus. Kuitenkaan videoilla ei tehdä mitään laitonta.
Materiaali on peräisin kahdesta brittiläisestä eläinkoelaitoksesta, joissa molemmissa tehdään myrkyllisyyskokeita. Kokeet ovat tilanneet yritykset, jotka kehittävät esimerkiksi uusia lääkkeitä tai kemikaaleja. Näistä Isossa-Britanniassa tehtävistä myrkyllisyyskokeista jopa 87 prosenttia tehdään EU-vaatimusten takia ja EU:ssa toimivien yritysten toimeksiannosta.
Myrkyllisuustutkimukset käsittävät useita kärsimystä aiheuttavia toimenpiteitä
Eläinkoelaitoksissa kuvatussa materiaalissa näkyy useita erilaisia vakavaa kärsimystä kokevia eläimiä. Eläimet pakotetaan hengittämään ja nielemään tutkittavia aineita, niitä levitetään niiden iholla oleviin avoimiin haavoihin ja ne altistetaan toistuville haitallisten aineiden pistoksille. Tavoitteena on löytää pitoisuus, joka saa eläimen oireilemaan tai jopa kuolemaan.
Esimerkiksi tällaisia eläinkokeita suoritetaan kuvatussa materiaalissa:
- Eläinten letkutuksessa niiden vatsalaukkuun työnnetään ruokatorven kautta letku. Eläin sidotaan ennen toimenpidettä paikoilleen, sillä toimenpide on ahdistava ja eläimet yrittävät rimpuilla karkuun. Letkutus voi aiheuttaa eläimelle refluksin, joka voi johtaa hengitysvaikeuksiin ja aiheuttaa vammoja tai jopa kuoleman. On myös mahdollista, että toimenpiteen yhteydessä ruokatorvi repeää tai letku joutuu keuhkoihin, mikä aiheuttaa kärsimystä ja voi johtaa kuolemaan. Letkun kautta vatsaan annostellaan tutkittavaa ainetta jopa kaksi kertaa päivässä kuukausien ajan. Pisimmillään rotilla tehtävät kokeet voivat kestää kaksi vuotta ja koirilla, makaki-apinoilla sekä sioilla yhdeksän kuukautta.
- Myrkyllisen aineen hengittämistä tutkivassa kokeessa koirien ja makaki-apinoiden kasvoille kiinnitetään maski, jota ne eivät pysty poistamaan. Kokeessa koirat on kytketty paikoilleen ja kädelliset kiinnitetään liikkumisen estäviin istuimiin. Rotat laitetaan ahtaisiin muovisuppiloihin, joissa ne eivät pysty lainkaan liikkumaan.
- Laskimonsisäisessä annostelussa tiineinä olevien kanien liikkuminen on täysin estetty laittamalla kanit hyvin ahtaisiin muovilaatikoihin, joissa niitä voidaan pitää kaksi tuntia kerrallaan. Tämän ajan tutkittavaa ainetta annostellaan niiden korvassa olevaan suoneen. Koirille taas kiinnitetään kirurgisesti ulkoinen katetri, joka on kytketty koirien takeissa oleviin infuusiopumppuihin. Näistä tutkittavaa ainetta pumpataan jatkuvasti koirien verenkiertoon. Rotille puolestaan kiinnitetään kirurgisesti katetri häntään annostelua varten, ja rotat suljetaan lasiseen astiaan, joka rajoittaa niiden liikkumista huomattavasti.
- Sikojen ihosta poistetaan neliön muotoisia palasia, joihin levitetään tutkittavaa ainetta kerran päivässä viikon ajan. Siat pidetään väkisin paikoillaan toimenpiteen ajan, jolloin ne ovat stressaantuneita ja ääntelevät sekä rimpuilevat voimakkaasti.
- Lisäksi materiaalissa nähdään koiria, joilla on elintoimintoja mittaavia valjaita, sekä koiria, jotka kärsivät tutkittavien aineiden aiheuttamista vakavista oireista, kuten lihasten nykimisestä ja pää vapinasta. Kuvissa näkyy myös makaki-apinoita, jotka on kiinnitetty liikkumisen estäviin telineisiin harjoittelutarkoituksessa.
EU-lainsäädäntö vaatii kemikaaleille ja lääkkeille turvallisuustutkimuksia
Jotta uusi lääke, kemikaali tai jopa elintarvikkeissa käytettävä lisäaine saa EU:ssa myyntiluvan, on sen vaikutukset testattava eläinkokeissa. Yksi turvallisuustutkimusten osa on myrkyllisyystutkimus, jossa koe-eläimille annostellaan tutkittavaa ainetta jopa 100-kertaisena annoksena verrattuna siihen määrään, johon ihmiset altistuvat. Kokeiden tavoitteena on selvittää, minkälainen määrä aiheuttaa eläimille haittoja, sairauksia tai kuoleman.
EU:n toksisuus- eli myrkyllisyyskokeissa käytetään hieman vajaa puolet kaikista turvallisuustutkimuksessa käytettävistä koe-eläimistä. Yhteensä turvallisuustutkimuksen vuosi tehdyissä eläinkokeissa käytettiin 1,05 miljoonaa eläintä EU-maissa ja Norjassa vuonna 2023. Eläimistä noin 460 000 joutui myrkyllisyyskokeisiin.
Tällä hetkellä tutkimukset on tehtävä eläinkokein ennen kuin ne viedään ihmisillä tehtäviin kliinisiin tutkimuksiin. Vaatimus koskee paitsi sairauksien erilaisia hoitoja, myös arkipäiväisiä lääkkeitä, kuten särkylääkkeitä, refluksilääkkeitä, ihovoiteita ja allergialääkkeitä.
Eläinkokeet ovat kuitenkin huonosti sovellettavissa ihmisiin. Esimerkiksi yli 90 prosenttia eläinkokeet läpäisseistä lääkkeistä hylätään ihmiskäytössä, sillä ne todetaankin haitallisiksi tai tehottomiksi ihmisillä.
EU-komissio on kuitenkin luvannut julkaista tiekartan, jonka tavoitteena on turvallisuustutkimusten eläinkokeiden lopettaminen ja niiden korvaaminen tarkemmilla ja luotettavammilla eläinkokeettomilla menetelmillä. Tämä olisi sekä eläinten että ihmisten etu, sillä tällä hetkellä valtava määrä eläimiä kärsii turhaan ja resursseja hukataan tehottomissa eläinkokein tehtävissä turvallisuustutkimuksissa.
Lue lisää (muualla verkossa)
Toxicity-kampanjan sivut
Allekirjoita Animalian vetoomus eläinkokeiden lopettamiseksi
EU:n tilastotietokanta ALURES. Koe-eläinten käyttömäärät EU:ssa ja Norjassa.
Kuvat: Toxicity.inc
