Kasvisruoka vähentää paitsi kouluruokailun ympäristövaikutuksia, tuo se myös merkittäviä taloudellisia säästöjä.
Aalto-yliopistossa julkaistussa maisterintutkielmassa selvitettiin Helsingin kaupungille ruokapalveluita järjestävän Palvelukeskus Helsingin tarjoaman kouluruuan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Tutkimuksessa oli mukana 60 ateriavaihtoehtoa koulujen ruokalistoista kuuden viikon ajanjaksolta. Aterioista 21 oli lihapohjaisia (35 %), 18 lakto-ovovegetaarista (30 %) ja 21 vegaanista kasvisruokaa (35 %). Helsingin kouluissa jokaisella arkipäivän lounaalla on kaksi ateriavaihtoehtoa.
Punainen liha heikentää eniten biologista monimuotoisuutta
Tutkimuksessa jaettiin lihapohjaiset ateriat kolmeen luokkaan: punainen liha (naudan- ja sianlihaa, 24 % tutkituista annoksista), valkoinen liha (kanaa ja kalkkunaa, 38 %) ja kala (katkarapuja ja kalaa, 38 %).
Punaista lihaa sisältävät annokset heikensivät eniten biologista monimuotoisuutta.
- Punaista lihaa sisältävät ateriat tuottivat keskimäärin 1 351 grammaa hiilidioksidipäästöjä ja aiheuttivat 1,6 m² maankäyttöä ateriaa kohden.
- Esimerkiksi jauhelihakastike tuotti kaikkein suurimmat hiilidioksidipäästöt (2 145 g) ja vaati eniten maata (2,4 m²) annosta kohden.
- Punaisen lihan aterioiden hiilidioksidipäästöt olivat noin 208 prosenttia korkeammat ja maankäyttö 183 prosenttia korkeampaa kuin kaikkien tutkittujen aterioiden keskiarvo.
Valkoista lihaa sisältäneiden aterioiden kasvihuonekaasupäästöt olivat keskimäärin pienemmät kuin punaista lihaa sisältäneiden, mutta niissäkin oli merkittäviä päästöjä aiheuttaneita annoksia.
- Esimerkiksi broilericurry tuotti 790 grammaa hiilidioksidipäästöjä annosta kohti, ja se oli CO₂-päästöissä viidennellä sijalla.
- Valkoista lihaa sisältäneitä aterioiden hiilidioksidipäästöt olivat noin 34 prosenttia suuremmat kuin kaikkien aterioiden keskimäärin.
Kalaa sisältäneiden annosten keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olivat lihapohjaisista vaihtoehdoista alhaisimmat, mutta silti korkeammat kuin kaikkien aterioiden keskiarvo.
- Esimerkiksi kalapullat tuottivat 887 grammaa hiilidioksidi päästöjä ja aiheuttivat 1,4 m² maankäyttövaikutukset, mikä teki siitä neljänneksi eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan ruokalajin.
- Kalapohjaiset ateriat tuottivat keskimäärin noin 22 prosenttia suuremmat hiilidioksidipäästöt ja vaativat 0,74 prosenttia enemmän maa-alaa verrattuna kaikkien aterioiden keskiarvoon.
Vegaaninen kasvisruoka on kaikkein ympäristöystävällisintä
Tutkimuksessa oli jaoteltu kasvisruoka-ateriat kahteen tyyppiin: lakto-ovovegetaarisiin ja vegaanisiin. Molemmat niistä pienensivät biologista monimuotoisuutta vähemmän kuin lihapohjaiset ateriat sekä kasvihuonekaasupäästöjen että maankäytön osalta.
Lakto-ovovegetaariset eli maitotuotteita ja kananmunaa sisältävät ateriat voivat kuitenkin aiheuttaa melko suuria kasvihuonekaasupäästöjä ja merkittävää maankäyttöä.
- Esimerkiksi pinaattikeitto aiheutti 575 grammaa hiilidioksidipäästöjä annosta kohti ja vaati 1,016 m² maata. Täten se sijoittui kaikkien aterioiden keskiarvoa korkeammalle molemmissa biodiversiteettiin vaikuttavissa tekijöissä. Tämä johtunee erityisesti maitotuotteiden huomattavista ympäristövaikutuksista.
- Lakto-ovovegetaaristen aterioiden keskimääräiset kasvihuonekaasupäästöt olivat 327 grammaa hiilidioksidia annosta kohti, eli niiden kasvihuonekaasupäästöt olivat yli 56 prosenttia lihaa sisältäviä annoksia pienemmät.
- Kaikkien tutkittujen aterioiden keskiarvoon verrattuna lakto-ovovegetaaristen annosten hiilidioksidipäästöt olivat 25 prosenttia ja maankäyttövaikutukset 10 prosenttia pienemmät.
Vegaaniset ateriat aiheuttivat pienimmät ympäristövaikutukset, ja se teki niistä kestävimmän vaihtoehdon luonnon monimuotoisuusvaikutuksiltaan.
- Kaikki 10 hiilidioksidipäästöiltään pienintä ateriaa olivat vegaanisia. Vegaanisen ruuan maankäyttövaikutuksissa oli sen sijaan enemmän vaihtelua.
- Keskimäärin vegaaniset ateriat aiheuttivat 229 gramman hiilidioksidipäästöt annosta kohti ja vaativat 0,363 m²:n maankäyttöä.
- Kun vegaanisia aterioita verrataan kaikkien aterioiden kokonaiskeskiarvoon, vegaaniset annokset vähensivät päästöjä 48 prosenttia ja maankäyttöä 35 prosenttia.
- Esimerkiksi punaista lihaa sisältävät ateriat aiheuttivat lähes kuusinkertaiset hiilidioksidipäästöt ja yli nelinkertaisesti maankäyttövaikutuksia vegaanisiin aterioihin verrattuna.
Tutkimuksen tulokset paljastavat useita puutteita biologisen monimuotoisuuden huomioimisessa koulujen ruokalistasuunnittelussa. Puutteita ovat esimerkiksi selkeiden ohjeiden puute biologisen monimuotoisuuden huomioimisesta sekä kansallisella että EU-tasolla sekä sen yhdistäminen ravitsemukseen ja taloudellisiin vaikutuksiin.
Tutkimuksen mukaan kuluttajien tietoisuus biologisesta monimuotoisuudesta on puutteellista, joten biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sekä muutoksia sisäisessä toiminnassa että kuluttajavalistusta. Biologista monimuotoisuuden huomioivan ruokalistan hyväksyntää voidaan lisätä esimerkiksi tiedotuskampanjoilla, joissa korostetaan kasvispainotteisen ruokavalion etuja.
Lihan vähentäminen säästää myös kustannuksia
Tutkimuksen osana tehdyn kustannusanalyysin mukaan lihapohjaiset ateriat ovat 8,3 prosenttia kalliimpia kuin aterioiden keskimääräiset kokonaiskustannukset. Sen sijaan vegaaniset ateriat olivat 3,8 prosenttia keskimääräisiä kokonaiskustannuksia edullisempia ja lakto-ovovegetaariset ateriat 5,2 prosenttia edullisempia. Tuloksissa todetaankin, että kasvipohjaisten ateriavaihtoehtojen käyttöönotto on taloudellisesti kannattavampaa kuin lihapohjaisten ateriavaihtoehtojen.
Vastaava tulos saatiin alkuvuodesta julkaistussa toisessa selvityksessä. Greenpeace ja Ruokailo julkaisivat osana Puolet parempaa -kampanjaa esimerkinomaisen laskelman 30 000 asukkaan kunnan taloudellisista säästöistä, mikäli kunnassa vähennettäisiin lihan tarjonta puoleen nykyisestä, tai siirryttäisiin kokonaan kasvisruuan tarjontaan. Laskelmassa huomioitiin varhaiskasvatuksen, koulujen ja hoivakotien ateriamäärät. Lihojen keskiarvohinnat laskettiin kolmesta punaisen lihan, kolmesta broileri- ja kolmesta prosessoidusta lihatuotteesta, ja kasviproteiinien keskihinta laskettiin kolmesta kasviproteiinivalmisteesta.
Laskelman lopputulos oli, että kasviproteiinit ovat huomattavasti lihatuotteita edullisempia. Jos 30 000 asukkaan kunta korvaisi lihasta puolet kasviproteiineilla, olisi säästö noin 260 000 euroa vuodessa. Jos kaikki käytetty liha korvattaisiin kasviproteiineilla, tulisi kunnalle säästöä jopa 565 000 euroa vuodessa.
Greenpeace on julkaissut myös laskurin, josta voi tarkistaa kaikkien Suomen kuntien potentiaaliset vuotuiset säästöt, mikäli lihankulutus kunnan joukkoruokailuissa puolitettaisiin. Sen perusteella Helsingin kaupungin vuosittainen säästö voisi olla jopa yli kolme miljoonaa euroa.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalia. Kuntavaalit.
Runze Wu. 2025. Biodiversity integration in Palvelukeskus Helsinki’s menu planning: A supply chain approach
Greenpeace. Puolet parempaa -kuntalaskuri.
Kuva: Nadine Primeau / Unsplash
