Lyhytkuonoiset mopsit ja bulldoggit ovat tällä hetkellä varsinaisia muotirotuja – niiden huomattavista hyvinvointiongelmista huolimatta. Jalostuksen ongelmat koskettavat kuitenkin myös muita eläinryhmiä.
Keskusteluun ovat nousseet erityisesti lyhytkuonoiset rodut, kuten mopsi, ranskanbulldoggi ja englanninbulldoggi. Tutkimusten mukaan 90 prosenttia näiden rotujen yksilöistä kärsii hengitysvaikeuksista, jotka ovat sitten eriasteisia koirasta riippuen.
Brakykefaalinen kallonmuoto, eli lyhytkuonoisuus, on kehityshäiriö, joka on jalostuksella vakiinnutettu tiettyjen koirarotujen ominaisuudeksi. Kuonon pituuden lyhentäminen ei kuitenkaan ole saanut kallon sisällä olevia hengityselimiä pienenemään. Hapen puute alentaa koiran yleistä rasituksensietoa, rasittaa sydäntä ja aiheuttaa kuumalla ilmalla lämpöhalvauksia ja pökertymisiä.
Kuitenkin myös monella muulla koirarodulla on huomattavia hyvinvointiongelmia ja sairauksia, jotka aiheuttavat liian aikaisia lopetuksia.
Esimerkiksi sharpein iho-ongelmat ja tulehdussairaudet ovat yleisesti tunnettuja, samoin saksanpaimenkoirien lonkka- ja muut luustoviat. Cavalier kingcharlesinspanieleiden syringomyelia, eli nestetäytteisten onteloiden muodostuminen selkäytimeen, aiheuttaa pahimmillaan kivuliaan hermostovaurion aivoihin. Sairaus lisääntyy kovaa vauhtia myös chihuahualla, joka lisäksi kärsii muun muassa hydrokefaliasta, jossa aivoihin kertyy painetta aiheuttavaa nestettä. Mäyräkoirat, corgit, kiinanpalatsikoirat ja muut matalajalkaiset, eli kondrodystrofiset, rodut kärsivät selän välilevyjen rappeutumista ja pahimmillaan halvauksista.
Rotujen ja sairauksien listaa voisi jatkaa loputtomasti.
Jättiketut maailmankartalle
Liioiteltu jalostus on vuosikausia muhinut myös turkisalalla. Jo 1980-luvulla niin kutsutut superketut nousivat julkisuuteen ja Animalian työn ansiosta niiden kasvatus lopetettiin silloin. Hiljalleen jalostus on kuitenkin siirtynyt takaisin kohti mahdollisimman suurta kokoa ja nahkaa, ja tänä syksynä julkaistut kuvat ylipainoisista ja valtavan kokoisista ketuista kohahduttivat ympäri maailman.
Suuri koko ei suoraan aiheuta välttämättä hyvinvointiongelmia, mutta kun kokoon yhdistyy eläimen huomattava ylipaino, tilanne muuttuu. Vuonna 2016 julkaistun Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan sinikettujen koko on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Sinikettujen lihavuus ja jalkojen taipuneisuus aiheuttavat liikuntavaikeuksia. MTT:n vuonna 2014 julkaiseman raportin mukaan syksyisin kettutiloilla jopa 86 prosentilla ketuista oli taipuneet jalat ja yli 20 prosenttia eläimistä oli huomattavan lihavia.
Turkistarhoista lähes poikkeuksetta yli puolet saa vuotuisissa eläinsuojelutarkastuksissa huomautuksia eläinsuojelulain rikkomuksista, mutta jalostukseen tai ylipainoon ei näissä tarkastuksissa ole puututtu. Saman jalostussuunnan odotetaan alkavan näkyä pian myös supikoirissa.
Tuotantoeläinlajeista tutuin esimerkki äärimmilleen viedystä jalostuksesta on broileri. Sen paino lähes 40-kertaistuu kuudessa viikossa, mikä aiheuttaa linnuille muun muassa sydän- ja luustosairauksia. Yksi broilereiden tavallinen kuolinsyy on äkillinen sydänkuolema. Broilereista noin 30 prosentilla on epämuodostumia jaloissaan. Jalkaongelmat aiheuttavat kipua ja kävelyvaikeuksia, eivätkä linnut loppuvaiheessa enää halua juuri seistä tai liikkua.
Uudessa eläinlaissa puututtava eläinjalostukseen
Animalia vaatii jalostusta koskevia tiukennuksia uuteen eläinsuojelulakiin. Laissa tulee asettaa viranomaisille velvollisuus puuttua sellaiseen jalostukseen, jossa eläimille aiheutetaan tai niissä ylläpidetään ominaisuuksia, jotka aiheuttavat eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille haittaa.
Lain soveltamisen kannalta on tärkeää, että samalla todetaan selkeästi, millaisten ominaisuuksien jalostaminen on kiellettyä. Näitä olisivat esimerkiksi hengitysvaikeudet, kroonista kipua aiheuttavat viat ja sairaudet, rajoittunut liikuntakyky sekä rakenteellinen ominaisuus, joka estää normaalin lisääntymisen ja synnyttämisen.
Lakiluonnosta odotetaan yhä lausunnolle. Ministeriön lupauksien mukaan lausuntokierroksen pitäisi alkaa vihdoin joulukuussa, mutta tilanne on yhä epävarma.
Kuvat: StockSnap (artikkelikuva) & Salla Tuomivaara (kettu häkissä).
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 4/2017. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
