Pari vuotta sitten puhuttiin vegebuumista. Useat isot elintarvikealan yritykset lähtivät kehittämään omia kasvipohjaisia tuotesarjojaan. Miltä näyttää kasvisruuan tulevaisuus tällä hetkellä?
Kasvipohjaisten tuotteiden markkinat lähtivät muutama vuosi sitten nousuun. Puhuttiin vegebuumista, jonka siivittämänä markkinoille tuotiin uusia vegaanisia tuotteita rivakalla tahdilla. Kysynnän kasvu vaikuttaa kuitenkin taittuneen: inflaation purressa kuluttajat siirtyvät edullisempiin elintarvikkeisiin, mikä on jo näkynyt kasvipohjaisten tuotteiden kysynnän lievänä laskuna. Alalla kuitenkin uskotaan, että kasvupotentiaali on edelleen merkittävässä määrin olemassa.
”Kasvisruokabuumi ei tule jäämään tähän”, uskoo ilmastoaktivisti Niklas Kaskeala. Kaskeala työskentelee tällä hetkellä kaurapohjaisia tuotteita valmistavalla Oatlylla ja on vuosia tehnyt töitä ilmastokriisin pysäyttämiseksi. Hänen mukaansa meillä ei ole varaa jättää ilmastokriisin ratkaisemisessa mitään keinoja käyttämättä – ei myöskään ruokajärjestelmän muuttamista.
”Murroksen kohti kestävämpää ruokajärjestelmää on tapahduttava, eläinperäisen ruuan kulutuksen vähentäminen on välttämätöntä ja väistämätöntä. Ei ole olemassa tulevaisuusskenaariota, jossa tässä asiassa voitaisiin ottaa takapakkia”, Kaskeala toteaa.
Kaskealan toteaa, että ruokajärjestelmän muutoksen on tapahduttava useilla eri tasoilla. Yhteiskunnassa se tarkoittaa esimerkiksi veroratkaisujen ja maataloustukien muuttamista kasvipohjaista ruokajärjestelmää tukeviksi.
”Kasvipohjaiset tuotteet tulee saada hinnoiltaan kilpailukykyisiksi. Tällä hetkellä eläinperäisistä tuotteista tehdään keinotekoisesti halpoja maataloustukien avulla.”
Mallia pitäisi ottaa muista ilmastotyössä käytetyistä keinoista: monilla muilla aloilla ”saastuttaja maksaa”, eli käytössä on esimerkiksi hiilivero, joka näkyy lopputuotteen hinnassa. Ruuantuotantoon ei ole luotu tällaisia järjestelmiä, vaan eniten ilmastoa kuormittavien eläinperäisten elintarvikkeiden tuotantoa pidetään alhaalla maataloustukien ja poliittisten päätösten turvin.
Tällä hetkellä osa kasvisruokayrityksistä yrittää kuluttajien lisäksi vaikuttaa suoraan poliittisiin päättäjiin esimerkiksi kampanjoimalla lehmänmaidon hallitsevan aseman murtamiseksi kouluissa.
”Pienten yritysten tulee toimia nokkelasti ja innovatiivisesti, ja siinä myös poliittisella vaikuttamisella on paikkansa”, Kaskeala sanoo.
Pienet yritykset näyttävät mallia isommille
Kuluttajat yksin eivät kuitenkaan voi saada ruokamurrosta aikaan. Tarvitaan niin poliittisia päätöksiä kuin yritysmaailman rohkeutta ja innovatiivisuutta.
Yksi jo pitkään puurtanut uranuurtaja on yrittäjä Santtu Sainio, jonka Santun Seitan -yrityksessä valmistetaan makkaroita ja paisteja vehnägluteenista. Sainio uskoo vahvasti tulevaan.
”Kasviproteiinit ovat tulevaisuuden tärkein ravinnon lähde, ja niiden kulutus tulee moninkertaistumaan tulevaisuudessa. Uudet sukupolvet kasvavat tässä asiassa niin erilaiseen maailmaan, ilman ennakkoluuloja ja vahvoja asenteita.”
Sainion mukaan pieni vegaanisia tuotteita valmistava yritys on raivannut isommille ja myöhempään heränneille yrityksille tietä.
”Mutta se toimii onneksi myös toisin päin. Isot yritykset isoine resursseineen tuovat asiaa esiin tehokkaasti. Kun tuotevalikoima paranee ja laajenee, niin mekin saamme potentiaalisia asiakkaita lisää. On fakta, että laadukkaat vegeuutuudet edistävät kasvisruoan menekkiä ja näin ollen on hyvä saada edes osa lihatalojen resursseista kestävään käyttöön.”
Osa perinteisistä maito- ja liha-alan yrityksistä on joko kehittänyt omia vegaanisia tuotesarjojaan tai yrityskauppojen kautta lähtenyt mukaan kasvisruokamarkkinoille. Eläinoikeuksista kiinnostuneet kuluttajat ajoittain pohtivatkin sitä, että tukevatko he näiden yritysten tuotteita ostamalla myös eläinperäisten tuotteiden myyntiä ja markkinointia.
”Liha- ja maitoalan yrityksillä tulisi olla vastuullisuuden osana vastaava tavoite kuin monilla kauppaliikkeillä jo on: eläinperäisten tuotteiden myynnin vähentäminen ja kasvipohjaisten osuuden kasvattaminen. Muutoin kasvipohjaiset tuotteet jäävät vain marginaaliseksi tuoteryhmäksi ja pahimmillaan viherpesuksi”, Kaskeala sanoo.
Pikaisella katsauksella muutamien Suomen suurimpien elintarvikeyritysten vastuullisuusraportteihin kävikin ilmi, että tilanne on vielä heikko. Kuitenkin Raisiolta ja Apetitilta löytyi maininnat, että yritykset pyrkivät lisäämään kasvipohjaisten tuotteiden määrää. Lisäksi Raision raportissa kirjoitetaan, että jatkossa kaikkien suurtalouskeittiöille tarjottavien reseptien tulisi olla vegaaneille sopivia.
Esimerkiksi Valion vastuullisuusraportissa ei kasvipohjaisten tuotteiden osuudesta mainita mitään, vaikka Valion kaurapohjaiset tuotteet ovat jo pitkään olleet laajasti markkinoilla. Ilmastotavoitteissa keskitytään lähes ainoastaan keinoihin, joilla maidontuotannon ilmastokuormitusta saadaan pienennettyä. Vastaava ilmiö oli havaittavissa lihatalojen vastuullisuusraporteista.
Poliittiset päätökset jäävät uupumaan
Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin viime vuonna. Niissä huomioitiin ensimmäistä kertaa ruuan terveysvaikutusten lisäksi ympäristövaikutukset. Lopputulos oli se, että lihan- ja maidonkulutusta suositellaan vähennettäväksi huomattavasti nykyisestä. Kansalliset ravitsemussuosituksemme noudattavat pohjoismaisia ravitsemussuosituksia, joten myös ne tullaan lähiaikoina päivittämään. Vaikutus tulee heijastumaan eri ruokapalveluiden tarjontaan.
Kunnallisten ruokapalveluiden ympäristövaikutukset ovat tällä hetkellä mittavia. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan elintarvikehankinnat muodostavat Tampereen kaupungin toiminnassa suurimman luontojalanjäljen. Merkittävin vaikutus on punaisella lihalla.
Julkisten hankintojen mahdollisuudet ovatkin Niklas Kaskealan mukaan yhä alihyödynnettyjä.
”Kunnissa tehdyt päätökset kasviperäisen ruuan lisäämisestä voivat tapahtua varsin kivuttomasti ja huomaamattomasti, ja samalla ruokapalveluiden käyttäjät altistuvat ja tottuvat itselleen uusien kasvipohjaisten tuotteiden käytölle.”
Suurin kasvu alalla saataneenkin jatkossa niistä ihmisistä, jotka eivät ainakaan vielä ole kokonaan kasvissyöjiä, mutta jotka haluavat vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä. Avainasemassa ovat silloin tuotteet, jotka sopivat suoraan liha- ja maitotuotteiden korvaamiseen. Ja markkinat ovat silloin globaalit.
”Ruokakulttuuri on suuressa murroksessa ja reagointi tähän voisi tuottaa hedelmää. Meillä on kehitetty erittäin laadukkaita ja innovatiivisia vegetuotteita, joissa on aivan varmasti potentiaalia muuallekin kuin omaan pieneen maahamme”, Santtu Sainio sanoo.
Suomessa kasvisruokainnovaatiota tuetaan kuitenkin vielä niukasti. Mallia olisi syytä ottaa esimerkiksi Tanskasta, joka maailman ensimmäisenä maana julkaisi tavoiteohjelman kasvipohjaisen ruuan edistämiseksi. Tanska budjetoi ohjelmaan yli 160 miljoonaa euroa.
Suomessa vastaavasta suuntauksesta voidaan vain haaveilla. Edellisen hallituksen maa- ja metsätalousministeri torppasi ilmastoruokaohjelman, eikä nykyisenkään hallituksen ohjelmassa mainita kasvisruuan edistämistä. Tässäkin asiassa suomalainen politiikka laahaa siis huomattavasti kansalaisia ja yrityksiä jäljessä.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 1/2024. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuva: LikeMeat / Unsplash
