Millaisen elämän Ross-niminen broileri elää ennen päätymistään teurastamolle, entä ehtiikö se menehtyä ennen sitä?
Tämän tarinan Ross on naaraspuolinen kana. Rossista kuitenkin käytetään kanan sijaan nimitystä broileri, koska se on jalostettu erityisesti lihantuotantoon. Rossin elämä on jo valmiiksi kirjoitettu ennen sen syntymää: se elää alle kuusi viikkoa ja sen pitäisi kasvaa teuraspainoonsa mahdollisimman nopeasti.
Broilerikasvattamossa Ross voisi oikeastaan olla myös kukko, sillä broileriuntuvikkoja ei erotella sukupuolen mukaan. Kanat ja kukot saapuvat ja lähtevät tilalta yhdessä. Linnut eivät nimittäin ennätä tilalla sukukypsiksi ennen kuin ne viedään teurastamolle.
Jo ennen tilalle saapumista Ross ja keskimäärin 40 000 muuta untuvikkoa ovat kärsineet stressistä, jota käsittely hautomolla ja kuljetus ovat aiheuttaneet. Ross sijoitetaan yhteen tilan halleista 15 000 muun linnun kanssa.
Broilereilla on sisäsyntyisiä tarpeita, vaikka niitä kohdellaan kuin ne eivät olisi enää kanojakaan
Rossin broileriemo on jo teurastettu lihaksi, keskimäärin 160 munimansa munan jälkeen. Emon tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman paljon hyvänlaatuisia untuvikkoja siitoskanojen ja -kukkojen hallissa. Myös Rossin isälle kävi huonosti. Lopulta se karsittiin hallista, koska se ei tehnyt töitään, vaan pörhisteli ja esitteli sulkiaan.
Osa Rossin kohtalotovereista ei opi nokkimaan ajoissa, joten ne kuolevat nälkään.
Normaalisti emo opettaa untuvikot syömään ja vieroittaa poikasensa noin kahden kuukauden kuluttua kuoriutumisesta. Ross jäi vaille emonsa esimerkkiä, mutta se oppi kuitenkin nokkimaan. Osa Rossin kohtalotovereista ei opi nokkimaan ajoissa, joten ne kuolevat nälkään.
Luontaisesti kanat käyttävät suuren osan valveillaoloajastaan ruuan etsimiseen, kuopsutteluun, nokkaisuihin ja syömiseen. Luonnossa kana mielellään laiduntaa, eli se syö ruohoa ja kaivelee matoja sekä etanoita. Hallissa ruoka kuitenkin tarjotaan rakenteeltaan tasaisina pelletteinä ruokakouruista, joten broilereilla ei ole mahdollisuutta etsiä itse ruokaansa maasta.
Riittävän suuri elintila on broilerien hyvinvoinnille merkittävä tekijä
Höyhenten hoito on oleellinen osa kanan hyvinvointia ja terveyden ylläpitoa. Broilerihallin lattiaa peittää kuivike. Sanotaan, että lattiakasvattamossa broilereilla on mahdollista toteuttaa luontaista käyttäytymistään, kuten kylpemistä, sukimista sekä siipien ojentelua. Nämä ovat synnynnäisiä kehonhoitoliikkeitä.
Broilereilla kuitenkin käytetään pehkuna ohutta, noin 1–5 senttimetrin kerrosta turvetta, mikä vaihdetaan uuden broilerierän saapuessa. Kasvatuksen loppuvaiheessa kuivuneen lannan osuus on kaksinkertainen pehkun määrään verrattuna. Valitettavasti broilerihallissa, etenkin kasvatuksen loppuvaiheessa, tila ei edes riitä eläimille olennaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen.
Kasvatuksen loppuvaiheessa kuivuneen lannan osuus on kaksinkertainen pehkun määrään verrattuna.
Rossilla on tarkka vuorokausirytmi. Se tarvitsee lepoa varten pimeää saman verran kuin ihmiset käyttävät nukkumiseen. Broilerihallissa on kuitenkin valoisaa pitkään, ja broilerien yöaika on lyhyt. Lain mukaan hallissa on oltava 6 tuntia pimeää aikaa vuorokaudessa, joista 4 tuntia tulee olla yhtenäistä aikaa. Ross ei pysty nukkumaan valoisaan aikaan, koska valveilla olevat linnut häiritsevät sitä kävellessään ruokintalaitteille.
Lisääntynyt uni kuitenkin vähentäisi eläimen riskiä kuolla sydänkuoleman, alentaisi stressiä, ehkäisisi häiriökäyttäytymistä, parantaisi vastustuskykyä ja vaikuttaisi myönteisesti jalkojen terveyteen.
Vaikka broilereita saatetaan kuvata passiivisiksi, tarve liikkua ei ole muuttunut
Liikkuminen edistää lintujen luuston ja lihaksiston kuntoa. Ross nauttisi liikkumisesta, mutta sen energia kuluu enimmäkseen aineenvaihduntaan. Sen lihasmassa lisääntyy vauhdilla, joten sydän, keuhkot ja jalkojen luut eivät ehdi kehittyä samassa vauhdissa. Broilereiden lajityypillinen käyttäytyminen vähenee jalkavikojen ja -kipujen johdosta, minkä seurauksena ne esimerkiksi liikkuvat ja kuopsuttelevat vähemmän.
Ross tarvitsisi lattiatasoa korkeampia paikkoja, mutta hallissa ei ole orsia. Kanojen luontaiseen käytökseen kuuluu ympäristön havainnointi orrelta. Orsi toimii myös tärkeänä lepo- ja pakopaikkana.
Vaikka Ross on sosiaalinen eläin, se haluaa pitää etäisyyttä lajitovereihinsa esimerkiksi ruokaillessaan. Hallissa se joutuu syömään toisissa kiinni, koska ne elävät synkronisesti ja pyrkivät syömään samanaikaisesti. Normaalisti kana voi tunnistaa arviolta 80 lajikumppaniaan. Ross kuitenkin elää valtavassa parvessa, joten se ei voi mitenkään tunnistaa kaikkia lajitovereitaan.
Ross siis elää tuntemattomien broilerien seurassa, jolloin pelokkuus ja stressi lisääntyvät. Luonnonvaraiset kanat viihtyvät parhaiten pienessä, 5–20 linnun parvessa, johon rakentuu luontainen hierarkia. Parvikoko broilerikasvattamossa on kuitenkin niin suuri, että arvojärjestyksen muodostaminen tai ylläpito on mahdotonta.
Kaikki Rossin lajitoverit eivät kestä perille asti
Keskimäärin reilun kuukauden iässä Ross on kasvanut 1,8 kilon teuraspainoon ja se on valmis teurastettavaksi. Broilerien keräily tapahtuu pimeässä. Ross kuitenkin kykenee tuntemaan maan ja ilman värähtelyt jaloissaan ja ihollaan. Tämä auttaa luonnossa kanoja havaitsemaan petoja pimeään aikaan.
Suuresta koostaan huolimatta broilerit ovat teurastettaessa kananpoikasia. Lopetustilanteessa kanoja pelottavat keräily ja käsittely, koska linnut pelkäävät outoja tilanteita ja ihmistä. Ross mieltää ihmisen saalistajaksi, mikä toisaalta on paikkansapitävä olettamus.
Suomessa teurastetaan yli 64 miljoona broileria vuodessa. Määrä on 12-kertainen verrattuna Suomen asukaslukuun.
Keräily ja kuljetusmatka aiheuttavat osalle Rossin tovereista kivuliaita siipi- ja jalkamurtumia. Kaikki lajitoverit eivät kestä perille asti, mutta Ross kestää. Teurastamolla linnut tainnutetaan hiilidioksidilla, laitetaan roikkumaan jaloistaan kuljetushihnalle ja niiden kaulat viilletään. Teurastusvaihe on kiireinen, joten Rossia käsitellään kovakouraisesti ja sitä pelottaa laitteista lähtevä melu.
Suomessa teurastetaan yli 64 miljoona broileria vuodessa. Määrä on 12-kertainen verrattuna Suomen asukaslukuun. Rossia kohdeltiin koko sen lyhyen elämän vain elintarvikkeen raaka-aineena.
Kuvat: Flickr / Otwarte Klatki CC BY 2.0.
