Tanskan hallitus on ilmoittanut suunnitelmistaan vähentää maatalouden hiilidioksidipäästöjä ja edistää kestävää ruuantuotantoa. Yksi keinoista on hiilivero, eli ns. lihavero, joka on ensimmäinen laatuaan maailmassa.
Tanskan hallitus on tehnyt sopimuksen, jonka tavoitteena on tehdä maataloudesta ilmasto- ja ympäristöystävällisempää.
Financial Timesin mukaan sopimukseen sisältyy uusi hiilivero, joka aiheuttaa vuodesta 2030 lähtien tanskalaisviljelijöille 300 kruunun (noin 40 euron) veron jokaista synnyttämäänsä hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden. Vuonna 2035 vero nousee 750 kruunuun. Viljelijöille annetaan kannustimena ensimmäisen kahden vuoden aikana 60 prosentin vähennys verosta, jolloin vero on noin 120 kruunua hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden. Yhden naudan kohdalla tämä tarkoittaa vähennyksen jälkeen noin 720 kruunua, eli vajaat 100 euroa veroa. Verotus koskisi sekä lihan- että maidontuotantoon käytettäviä nautoja sekä sikoja.
Aiemmin Tanskan maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut kansallisen tavoitepaperin eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhdessä eläinten kanssa -dokumentti sisältää 23 aloitetta niin seura- kuin tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Yksi tavoitteesta on esimerkiksi lopettaa nopeasti kasvavien broilerikanojen kasvattaminen niin Tanskassa kuin EU:ssakin. Tanskassa kasvatetaan vuosittain 120 miljoonaa broileria.
Tanskan suunnitelmat ovat kunnianhimoiset, ja lihavero on askel oikeaan suuntaan sekä eläinoikeuksien että ilmaston kannalta, jos vero johtaa lihan kulutuksen ja tuotannon laskuun. Kuitenkin samalla Tanskassa pyritään optimoimaan lihantuotantoa esimerkiksi uusilla teknologioilla niin, että eläinten tuotantomäärät eivät laskisi merkittävästi. Vain viiden miljoonan asukkaan Tanskassa kasvatetaan vuosittain 200 miljoonaa tuotantoeläintä. Sianlihantuotannosta noin puolet viedään ulkomaille.
Tanskan hallitus on luvannut tukea innovaatioita, jotka vähentävät eläintuotannon päästöjä. Tämä tukee tehoeläintuotannon kiihdyttämistä ilman, että eläinten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota.
Kestävä ruuantuotanto ottaa huomioon eläinoikeudet
Eurogroup for Animals sekä tanskalaiset eläinjärjestöt Animal Protection Denmark and World Animal Protection Denmark ovat kritisoineet joitakin Tanskan ratkaisuja. Kritiikissä otetaan huomioon, että Tanskan pyrkimykset vähentää maatalouden päästöjä ovat tärkeitä. Samalla niistä kuitenkin puuttuu eläinten näkökulma.
“Myös Animalian vuoden 2023 eläinoikeusraportissa jo todettiin, että pelkkiin päästöihin keskittyminen johtaa siihen, että kun eläintuotanto huomioidaan ilmastokriisin torjunnassa, se tehdään ilman eläinetiikkaa”, sanoo Animalian kampanjavastaava Tiina Ollila.
Järjestöjen mukaan suunnitelma myös epätasa-arvoistaa tuottajia, kun eläintuotannolle tarjotaan kannustimia ja kasvinviljelysektorin toimijat ja kehittäjät jätetään huomiotta. Tanskan suunnitelmassa maatalouden tulevaisuus perustuu lihatuotantoon ja kasvinviljely on sivuosassa. Todellisuudessa painotuksen tulisi olla päinvastainen.
“Tanskan tekemässä sopimuksessa todetaan, että vero koskee lihasikoja mutta ei pikkuporsaita, koska niitä viedään ulkomaille kasvamaan ja teurastettavaksi. Siksi Tanska haluaa vielä kompensoida lihasikojen tuottajia ja tutkia, voiko sianlihan tuotannon verotusta keventää 25 miljoonalla kruunulla vuosina 2027–2030. Tanska haluaa pitää teurastamonsa kilpailukykyisinä jatkossakin”, Ollila sanoo.
Sen lisäksi, että lihantuotanto aiheuttaa mittavaa kärsimystä, se on globaalissa mittakaavassa yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä ja aiheuttaa luontokatoa.
Lue lisää (muualla verkossa)
Animalia. Eläinoikeusraportti.
Eurogroup for Animals 15.6.2024. Agreement on a Green Denmark maintains enormous meat and dairy production and overlooks farm animal welfare.
Financial Times. Denmark to charge farmers €100 a cow in first carbon tax on agriculture.
Kuva: Annie Spratt / Unsplash
