Turkistarhojen suojaustoimet olivat osin olemattomia, tarkastusraportit paljastavat

Tiina Ollila & Laura Uotila

kampanjavastaava & eläinsuojeluasiantuntija

Vaikka tänä vuonna lintuinfluenssatilanne jäi rauhalliseksi, on Suomen valtio maksanut yli 50 miljoonaa euroa korvauksia viime vuonna turkistarhoilla ilmenneistä tartunnoista. Animalia-media selvitti, että tämä tehtiin vähäisistä tai jopa olemattomista torjuntatoimista huolimatta.

Animalia-media pyysi Ruokavirastolta 10 eniten lintuinfluenssakorvauksia saaneiden turkistarhojen lintuinfluenssatarkastusraportit viime vuodelta. Tiedot saatiin niiden tarhojen osalta, joihin kartoitus on tehty paikan päällä. Loput ovat sellaisia tarhoja, joissa tartunta todettiin ennen kartoitusten alkua, eli näihin ei ole tehty lintuinfluenssakartoitukseen liittynyttä tarkastusta.

Lintujen torjunta oli tehotonta

ML Kujala Oy:n Lappajärvellä sijaitsevalle tarhalle tehtiin tarkastus joulukuussa 2023. Tarkastusraportin mukaan alueella oli torjuttu lintuja kaasutykeillä sekä ampumalla. Kuitenkin tarha-alueella esiintyvät linnut pääsivät lentämään varjotaloihin sisälle, niiden katoille ja väleihin. Linnut pääsivät myös häkkien väleihin sekä jollain tasolla kosketuksiin turkiseläinten rehun kanssa. Raportissa todettiin, että alueella tai sen lähistöllä on lintuyhdyskuntia. Alueella näkyi myös villiintyneitä kissoja. Kyseinen tarha sai lintuinfluenssakorvauksia lähes 1,9 miljoonaa euroa.

Pedersöressä sijaitseva Britex Oy:n turkistarha tarkastettiin syyskuussa 2023. Tarkastusraportin mukaan linnut pääsivät varjotaloihin sisälle, niiden katoille ja väleihin sekä häkkien alle. Linnut pääsivät myös turkiseläinten rehujen kanssa kosketuksiin. Raportissa ei mainittu mitään keinoja, joilla lintuja olisi yritetty häätää tai estää niiden pääsy kosketuksiin turkiseläinten kanssa. Raportissa todettiin, että alueella oli nähtävissä suuri määrä lokkeja ja pienempi määrä variksia ja harakoita. Alueella havaittiin myös viisi kissaa, mutta niiden kokonaismäärä jäi tuntemattomaksi. Yritys sai korvauksia lintuinfluenssan takia lähes 1,6 miljoonaa euroa.

Pietarsaarelainen turkistarha Kim Södergård Ab tarkastettiin marraskuussa 2023. Raportissa todettiin, että tarhan eläimissä oli ollut normaalia suurempi kuolleisuus. Raportin mukaan noin 70 prosenttia turkiseläinhäkkien alustoista oli verkotettu. Linnut pääsivät tarhalla kuitenkin muiden häkkien alle sekä kaikkien varjotalojen katoille ja väleihin. Alueella liikkui villiintyneitä kissoja. Yritys sai lintuinfluenssakorvauksia yli 1,5 miljoonaa euroa.

Himangassa sijaitseva SV-Turkis Oy tarkastettiin marraskuussa 2023. Tarkastusraportin mukaan lintuja torjuttiin siimoilla, verkoilla ja ovilla. Alueella linnut pääsivät varjotalojen katoille. Tarhan lähistöllä oli lintuyhdyskuntia. Yrittäjä oli käyttänyt myrkkyjä haittaeläinten torjuntaan. Tarha sai tänä vuonna korvauksia lähes 1,3 miljoonaa euroa.

Suurimman korvaussumman, yli 5 miljoonaa euroa, sai Höltin Minkki Oy Lappajärveltä. Tilalle marraskuussa 2023 tehdystä tarkastuksesta oli kirjoitettu vain lyhyt raportti, josta ei selvinnyt sitä, pääsivätkö linnut esimerkiksi lentämään varjotaloihin sisään tai kosketuksiin eläinten rehun kanssa.

Myös Lappajärvellä sijaitseva GS-Fur Oy tarkastettiin marraskuussa 2023, mutta tarkastuksesta tehtiin lyhyt raportti, josta ei selviä se, oliko tarhalla yritetty estää lintujen pääsy varjotaloihin. Yritys sai korvauksia lintuinfluenssan takia lopetetuista eläimistä lähes 1,2 miljoonaa euroa.

Valtiolle 50 miljoonan euron lasku

Lain mukaan “turkistarhalla on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden haittaeläinten torjunnasta”. Useasta raportista kuitenkin ilmeni, että linnut olivat esteettä päässeet varjotaloihin sisälle ja jopa rehun kanssa kosketuksiin. Lintujen torjuntaa oli muutamilla tarhoilla yritetty, mutta teho oli jäänyt vähäiseksi.

Eläintautilain perusteella valtion on korvattava yrittäjille valtion määräyksestä lopetetut eläimet. Koska lainsäädännössä ei ollut tarkemmin määritelty sitä, millaisia torjuntatoimenpiteitä tarhoilla olisi pitänyt tehdä, katsottiin valtio korvausvelvolliseksi. Tarkastusraporttien pienestäkin otoksesta kuitenkin ilmenee, että joukkoon mahtui tarhoja, joissa ei ollut tehty mitään lintujen torjumiseksi tai toimenpiteet olivat olleet erittäin lieviä.

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liitto haki viime vuonna poikkeuslupia turkistarhojen ympäristössä elävien lintujen ampumiseksi. Suomen riistakeskus myönsikin vuoden 2023 heinäkuussa lähes 10 000 poikkeuslupaa lintujen ampumiseen, jotta lintuinfluenssan leviämistä linnuista turkiseläimiin estettäisiin.

Päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, joka kumosi tämän vuoden lokakuussa Riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan lintujen tappamiseen. Päätöksen mukaan selvitys lintulajien kantojen tilasta ja toimenpiteistä lintujen turkistarhoille pääsyn estämiseksi oli selvityksissä ollut riittämätöntä.

Tänä vuonna lintuinfluenssatilanne oli rauhallinen eikä turkistarhoilla havaittu tartuntoja. Viime vuonna tartuntojen vuoksi tapettiin lähes 0,5 miljoonaa turkiseläintä ja epidemia aiheutti yli 50 miljoonan euron laskun valtiolle. Valtio maksoi suorien korvausten lisäksi investointitukea tarhojen suojausten parantamiseen. Lintuinfluenssalle on tyypillistä sen vuosittainen vaihtelu, joten yksi rauhallinen vuosi ei tarkoita sitä, että riski olisi poistunut tai edes vähentynyt. On täysin mahdollista, että seuraava lintuinfluenssaviruksen kanta on aiempaa herkemmin tarttuva, myös mahdollisesti ihmisiin.

Lue lisää Animalia-mediasta

Turkistarhoille maksettu tänä vuonna jo lähes 37 miljoonaa euroa korvauksia

Kuva: Oikeutta Eläimille / We Animals Media

Kerro kaverillesi:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Email
Telegram
Jaa artikkeli

Lisää aiheesta: