YK:n ilmastokokous COP29 päättyi marraskuun lopussa tuoden mukanaan pettymyksiä ja unohdettuja lupauksia.
Jo ilmastokokouksen alkuasetelmat enteilivät pahaa: kokous järjestettiin Bakussa, Azerbaidžanissa, joka on öljyntuottajamaa sekä tunnettu ihmisoikeusrikkomuksistaan ja heikoista eläinoikeuksista. Kokouksen vähäisistä lopputulemista merkittävin oli huomattavasti haettua pienempi tuki köyhille maille, jotka ovat haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Tieteelliset todisteet ilmastonmuutoksen ja fossiilisten polttoaineiden seurauksista ympäristölle ja ihmisille ovat jatkuvasti esillä, mikä tekee kokouksen tuloksista erityisen masentavia, mutta niiden vaikutuksista muuhun eläinkuntaan ei uutisoida tarpeeksi. Eläintuotteiden kulutuksen lopettaminen on yksittäisen henkilön suurin panostus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen sekä tuotantoeläinten olojen parantamiseen. Valtion tasolta vaaditaan tukia ja lainsäädäntöä, jotta yritykset saataisiin ottamaan ilmastovaikutukset tosissaan huomioon. Panostamalla kasvipohjaisiin tuotteisiin vähennetään hiilijalanjälkeä sekä eläinten kärsimystä.
Mikäli eläinten hyvinvointiin liittyvät näkökulmat eivät riitä, voidaan katsoa asiaa myös toisella tavalla; eläimet ovat osa ekosysteemiä siinä missä kasvit ja muutkin eliöt, eikä luonnon kiertokulku toimi ilman kaikkia tekijöitä. Vähentynyt lintupopulaatio tarkoittaa vähentynyttä siementen leviämistä. Kun pölyttäjähyönteisillä ei ole sopivaa elinympäristöä, kärsii niistä riippuvaisten kasvien lisääntyminen. Kun valaat huuhtoutuvat rantaan ja niiden kanta meressä vähenee, vähenevät myös merten hiilinielut.
Mutta tilastot ja tiede eivät kuitenkaan tunnu riittävän monille, eivät edes valtioille, kuten jälleen COP29:n yhteydessä huomattiin. Edellisen ilmastokokouksen COP28:n yhteispäätös fossiilisten polttoaineiden poissiirtymästä näytti unohtuneen, eikä asiaa varmasti auttaneet kokoukseen osallistuneet yli 1700 fossiilipolttoainelobbaajaa.
Kokouksessa ei myöskään puututtu maatalouden toimiin millään lailla, vaikka tehoeläintuotannon osuus maailman kasvihuonepäästöistä on noin 15 prosenttia. World Federation for Animals piti kokouksessa esityksiä ja esitteli verkkotyökalun, joka tarjoaa käytännön ratkaisuja hiilijalanjäljen pienentämiseen ja villieläinten suojeluun. Kattava työkalu esittelee keinoja kestävien elintarvikejärjestelmien edistämisestä luonnon monimuotoisuuden suojeluun, luonnonvaraisten eläinten elinvoimaisuuden vahvistamiseen ja ekosysteemien tehokkaampaan hiilen varastointiin. Työkalu kannustaa myös poliittisiin toimiin, joilla voidaan suojella luonnonvaraisia eläinkantoja, edistää kestäviä maatalouskäytäntöjä ja ruokavalioita sekä mahdollistaa oikeudenmukainen siirtyminen pois teollisesta eläintuotannosta. Työkalun laajuudesta huolimatta sekään ei herättänyt päättäjissä liiemmin kiinnostusta tai valmiutta toimenpiteisiin.
YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen UNFCCC:n pääsihteeri Simon Stiell sanoikin osuvasti kokouksen tiedotustilaisuudessa, että kaikkien maiden tulee tukea ympäristönsuojelutoimia, sillä ympäristökriisi on muodostumassa ”talouden tappajaksi”. Kuitenkaan tällainen talouskulmaan vetoaminen ei nähtävästi herättänyt intoa. Sattumaa tai ei, maailman suurin lihantuottaja JBL julkisti irvokkaasti kokouksen loppupäivinä avaavansa kuusi tehdasta Nigeriaan, joka kehitysmaana on erityisen haavoittuvainen ilmastonmuutokselle.
Vaikka kokouksen jälkipuolella näkymät ovat kovin synkät, voi turhautumisen sijaan keskittää voimavaransa entistä enemmän ja suuremmalla innolla asioiden parantamiseen: tekemällä viisaita kuluttajavalintoja, osallistumalla kansalaisaktivismiin sekä äänestämällä luonnon, ja täten kaikkien meidän, puolesta.
Lue lisää (muualla verkossa)
Euroopan komissio. Ilmastonmuutokset vaikutukset luontoon (EU)
WWF. Ilmastonmuutoksen ratkaisut
Tieteen Kuvalehti 21.5.2023. Eläimet ilmastopakolaisina
Animal Protection Index
World Federation for Animals-verkkotyökalu
Kuva: Saroj Bhandari / Unsplash