Helsingin Sanomat uutisoi marraskuussa Atrian broileritehtaasta, jossa tapetaan yli satatuhatta broileria vuorokaudessa. Tehotuotantolaitosta kuvailtiin ”Suomen viennin valopilkuksi”, vailla kriittistä näkökulmaa siitä, onko lintujen tappaminen eettistä. Artikkelissa huomautettiin kyllä, että Suomessa linnut elävät EU:n ahtaimmissa oloissa, eivätkä markkinarattaat ole taipuneet parantamaan lintujen elintilaa. Jos artikkelissa käsiteltäisiin lintujen sijaan ihmisten kuolemia, olisiko tuntevien olentojen itseisarvo ohitettu vastaavalla huomautuksella?
Media-artikkelit, joissa käsitellään toisenlajisia eläimiä, jättävät mainitsematta, mitä ihmisen toiminta käytännössä tarkoittaa eläimille itselleen.
Journalistit kysyvät harvoin tällaisten juttujen kohdalla, mitä broileri tai muu eläinyksilö kokee, vaikka uutisointi koskee kyseisten lajien yhteiskunnallista asemaa, eläinsuojelulain toteutumista ja hengenriistoa. Miksi toisenlajisilla ei ole mediassa ääntä? Journalistiikan keskeisimpiä tehtäviä on kertoa kansalaisille yhteiskunnallisista ilmiöistä, suhtautua kriittisesti hierarkkisiin järjestelmiin, valvoa demokratian toteutumista ja paljastaa rakenteellisia kipukohtia. Nämä tehtävät eivät kuitenkaan täyty, jos muiden lajien ja luonnon näkökulma hiljennetään.
Tällä hetkellä media ei uskalla tarttua muiden lajien hyväksikäyttöön riittävän kriittisellä otteella. Tilanne on kestämätön. Puolueetonta tietoa lihantuotannosta ja luonnonvaraisten eläinten asemasta ei näy uutisvirrassa. Kaiken lisäksi toisenlajisten elämänmittainen kärsimys, lihantuotannon kansanterveydelliset riskit ja mittavat ympäristötuhot jäävät iloisten yritysmainosten varjoon. Todistusvastuu ongelmakohdista on eläinoikeus- ja ympäristöjärjestöillä, vaikka sen pitäisi olla myös uutisjournalismilla.
Kesällä 2024 Suomusalmen raakkutuhot saivat sentään mittavan mediahuomion. Uhanalaisten jokihelmisimpukoiden tuho, Stora Enson työntekijän välinpitämättömyys ja seksismi ylittivät uutiskynnyksen. Merkittävä ero kuitenkin on, että Suomusalmen raakkutuho oli lainvastainen. Sadantuhannen broilerin kuolema päivittäin ei ole. Milloin toimittajat tunnistavat epäkohdat, joiden julkilausuminen on jokaisen suomalaisen eläinlajin etu?
Maria Miettinen on kotimaisen kirjallisuuden ja viestinnän opiskelija ja eläinoikeus- ja ympäristökysymyksistä kiinnostunut freelancertoimittaja.
Tilaa Animalia-lehti
Juttu on julkaistu alun perin Animalia-lehden numerossa 1/2025. Haluatko lehden kotiisi? Voit tilata sen liittymällä Animalian jäseneksi tätä kautta (linkki aukeaa uuteen välilehteen).
Kuvat: Egor Myznik / Unsplash & Emma Miettinen
