Kalkkunoilla esiintyy laajoja ja vakavia hyvinvointiongelmia koko EU:ssa. Silti niiden kasvatusta ei säädellä EU-tasoisella lajikohtaisella lainsäädännöllä lainkaan.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi viime viikolla tieteellisen raportin EU:ssa kasvatettavien kalkkunoiden hyvinvoinnista. Rapotissa todetaan, että nykyiset tuotantojärjestelmät eivät mahdollista kalkkunoiden lajityypillisten käyttäytymistarpeiden eivätkä myöskään fysiologisten tarpeiden toteutumista. EFSA:n mukaan kalkkunantuotantoon tarvittaisiin merkittäviä muutoksia.
EU:ssa kasvatetaan vuosittain yli 240 miljoonaa kalkkunaa, mutta EU:ssa ei ole lainsäädäntöä, jossa määriteltäisiin vähimmäisvaatimukset kalkkunoiden pito-olosuhteille. EFSA:n tieteellisessä lausunnossa todetaan, että tilanteeseen olisi puututtava kiireellisesti, sillä kalkkunoiden hyvinvointiongelmat ovat laajoja ja vakavia.
EFSA käy läpi raportissaan 19 kalkkunoiden hyvinvointiin vaikuttavaa tuotannon osa-aluetta. Niitä olivat esimerkiksi kuivikkeiden laatu, kasvatusympäristön virikkeet ja tilan määrä, ulkoilumahdollisuudet ja niiden puute, ilmanlaatu, valaistus ja hautomoiden olosuhteet. Lisäksi raportissa käydään läpi tuotannossa noudatettavia käytäntöjä, kuten parvien harventamista, keinosiemennystä ja syömisen rajoittamista.
Raportissa ei käsitelty kalkkunoiden kuljetukseen tai teurastukseen liittyviä hyvinvointiongelmia.
Kalkkunat kasvatetaan erittäin ahtaasti
EFSA:n raportissa todetaan, että kalkkunoilla esiintyy vakavia ja toistuvia hyvinvointiongelmia. Kalkkunat joutuvat esimerkiksi elämään hyvin ahtaasti, mikä estää kalkkunoita toteuttamasta lajityypillistä käyttäytymistä, kuten kuivikkeessa kylpemistä. siipien ojentelua ja ylipäätään liikkumista. Kalkkunoiden kasvatustilat ovat lisäksi virikkeettömiä, mikä aiheuttaa linnuissa passiivisuutta ja stressiä.
Hyvinvointiongelmia aiheutuu myös vääristä lämpötiloista, valaistuksesta ja huonoista kuivikkeista. Raportissa mainittiin myös hautomoiden olosuhteet, jotka aiheuttavat vastakuoriutuneille untuvikoille pitkittynyttä nälkää ja janoa.
Kalkkunoiden kasvatukseen liittyy myös useita toimenpiteitä, jotka aiheuttavat eläimille kärsimystä ja stressiä. Keinosiemennys on yleisesti käytössä kaupallisessa kalkkunantuotannossa, sillä linnut eivät voi paritella luonnollisesti valtavan koonsa vuoksi.
Keinosiemennys vaarantaa emokalkkunoiden hyvinvoinnin, sillä lintuja joudutaan käsittelemään toistuvasti, niitä joudutaan pitämään fyysisesti paikoillaan toimenpiteen ajan ja itse siemennesteen keruu ja naaraan invasiivinen keinohedelmöitys aiheuttavat pehmytkudosvaurioita, lisääntymishäiriöitä ja käsittelystä aiheutuvaa stressiä. Myös luiden vaurioituminen on mahdollista.
Keinosiemennyksessä sukukypsiltä kalkkunakukoilta kerätään siemennestettä kerran viikossa ja vastaavasti naaraat siemennetään kerran viikossa. Emojen munituskausi kestää keskimäärin 28 viikkoa ja sen tarkoituksena on tuottaa munia, joista haudotaan lihantuotannossa käytettävät untuvikot.
Muualla Euroopassa kalkkunoilta voidaan myös typistä nokkia, leikata varpaita ja poistaa nokan päällä kasvavia ihopoimuja, mutta Suomessa nämä toimenpiteet eivät ole sallittuja.
Jalostuksen aiheuttama nopea kasvu aiheuttaa hyvinvointiongelmia
EFSA:n mukaan kalkkunoiden nopeaan kasvuun tähtäävä jalostus on aiheuttanut eläimille lukuisia hyvinvointiongelmia. Raportissa mainitaan jalostuksen aiheuttamiksi ongelmiksi muun muassa liikkumisongelmat, kuten ontuminen, liikkumisen rajoittuminen, pehmytkudosvauriot ja ihovauriot, pitkittynyt nälkä ja jano sekä hengityselinten ja ruuansulatuskanavan ongelmat.
Kalkkunoiden jalostuksessa on keskitytty suureen kokoon, nopeaan kasvuun ja kookkaisiin rintalihaksiin, jotka aiheuttavat eläimille liikkumisvaikeuksia ja kipua. Kalkkunoiden jalostus on keskittynyt maailmalla vain muutamalle ylikansalliselle suuryritykselle – aivan kuten broilereidenkin jalostus.
Raportissa esitetään useita suosituksia kalkkunoiden vakavien hyvinvointiongelmien korjaamiseksi. Toimenpiteiksi suositellaan muun muassa virikkeiden, kuten orsien, ramppien ja olkipaalien lisäämistä, kasvatustiheyden huomattavaa alentamista, kuivikkeiden parantamista, poikasten ravinnon ja vedensaannista huolehtimista ja kalkkunoiden käsittelyn huomattavaa parantamista esimerkiksi keinosiemennyksen ja lintujen kiinniottamisen yhteydessä.
EFSA:n mukaan kalkkunoiden kasvatustiheyttä pitäisi merkittävästi alentaa, jotta eläinten mahdollisuudet lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen paranisivat. Raportin suositus on, että yhtä 12 kg:n painoista naaraslintua kohden tilaa olisi vähintään 0,57 m2 ja yhtä 20 kg painoista koiraslintua kohden 0,78 m2. EU-maissa lintuja kasvatetaan tällä hetkellä jopa kolme kertaa ahtaammin.
EU-alueelle olisi saatava kalkkunoiden kasvatusta säätelevä lainsäädäntö, jossa huomioidaan kalkkunoiden hyvinvointia koskeva uusin tieteellinen tieto. Tällä hetkellä kalkkunoiden kasvatusta koskee vain yleinen eläinten suojelua koskeva direktiivi, jossa ei ole lajikohtaisia vaatimuksia. EFSA:n esiin tuomat vakavat lintujen hyvinvointiongelmat tulee huomioida lainsäädäntöä valmistellessa.
Kalkkunat kasvavat myös Suomessa ahtaasti
Suomen kansallisessa asetuksessa kalkkunoiden kasvatuksesta ei määritellä lintujen kasvatustiheyttä lainkaan. Raportin mukaan Suomessa kasvatetaan kalkkunakanoja tällä hetkellä noin 46 kg neliömetriä kohden, mikä tarkoittaa lähes viittä lintua neliömetrillä suositellun alle kahden sijaan. Suomessa kalkkunakana painaa teurastushetkellä noin 9,5 kg.
Kalkkunakukkoja kasvatetaan Suomessa noin 57 kg neliömetriä kohden, mikä tarkoittaa noin kolmea lintua neliömetrillä suositellun noin 0,7 linnun sijaan. Raportin mukaan linnut saavat hieman lisää tilaa, kun kalkkunakanat viedään kukkoja aiemmin teuraaksi. Kalkkunakukko painaa noin 18 kg teurastushetkellä.
Raportin mukaan siitoskukkojen rajoitettu ruokinta aiheuttaa niille merkittävää stressiä, koska linnut ovat silloin nälkäisiä. Raportissa todetaan, että Suomessa siitoskukot ruokitaan vain kerran päivässä.
Suomessa toimii noin 30 kalkkunatilaa sekä kuusi emopolven lintuja kasvattavaa tilaa. Lihaksi kasvatettavat kalkkunakanat teurastetaan noin 14 viikon ikäisinä ja kalkkunakukot noin 17 viikon ikäisinä. Vuodessa teurastetaan noin 900 000 kalkkunaa.
Lue lisää (muualla verkossa)
EFSA 3.2.2026. Welfare assessment of turkeys (Meleagris gallopavo gallopavo) on farm.
EFSA 3.2.2026. Most common housing systems and practices of keeping turkeys (Meleagris gallopavo gallopavo) in the EU.
Kuva: Andrew Skowron / We Animals
